Hauska ketju, mutta ymmärrän toki aloittajan pointin. Erilaisisa säädöksissä on jos jonkinlaisia nimikkeitä ja ainakin toinen mokoma löytyy ammattislangista. Mutta yritän kansanomaistaa puhekielen kannalta (ja tästä ammattilaiset saavat olla vapaasti eri mieltä)
Pakettiauto on usein alle 3500 kg painava vehje, jota saa ajaa henkilöauton ajokortilla (luokka B). Yli 3500 kg autot luokitellaan kuorma-autoksi ja se vaatii kuormurikortin (luokka C).
Käytännössä kuorma-auto voi olla avolava tai irtolava tai säiliöauto tai umpinainen, mutta se on kuorma-auto. Puhekielessä tällainen auto on kuorma-auto, kunhan siihen ei ole kytketty perävaunua.
Jos kuorma-autoon kytketään perävaunu, siitä tulee puhekielessä rekka. Virallisesti kyse on ajoneuvoyhdistelmästä ja sen ajamiseen vaaditaan ajoneuvoyhdistelmän kuljettajan ajokortti (luokka E eli ns. rekkakortti).
Puhekielen rekkoja on kahta päämallia sen mukaan, minkälainen perävaunu kuormuriin on kytketty: täysperävaunussa on molemmissä päissä akseleita eli pyöriä ja se voidaan kytkeä kuorma-autoon, jossa on asianmukainen vetokoukku. Suomen teillä valtaosa rekoista on ollut perinteisesti juuri tämäntyyppisiä, ja tällainen rekka voi olla 22-25 metriä pitkä: ensin siis kuorma-auto, joka yhdistelmää vetää, välissä selvästi erottuva vetoaisa ja sitten usein kovasti kuorma-autoa rakenteeltaan muistuttava perävaunu. Eli usein, jos vetoauto on säiliöauto, on perävaunukin säiliöperävaunu ja maantiellä tulee vastaan siis kaksi säiliötä. Jos vetoauto on umpikorinen kuormuri, on usein perävaunukin umpikorinen. Ja niin edelleen. Täysperärekka voi painaa 60 tonnia (syksystä uudet määräykset mahdollistavat 76 tonnia).
Toinen rekkamalli on puoliperävaunu, ja se on hankalampi selittää ilman kuvaa. Puoliperävaunua vedetään normaalisti lyhyellä, erikoisrakenteisella kuormurilla eli nupilla. Puoliperän nupissa ei ole lainkaan lavaa eikä kuormatilaa eli siihen ei voi kuormata mitään; se on tarkoitettu vain puoliperävaunujen vetoon. Puoliperävaunu on vaunu, jonka akselit eli pyörät ovat vain vaunun takaosassa; ilman etuosan tukijalkoja tms. vaunu kellahtaisi ns. nenälleen etupää maahan. Puoliperävaunua liikuteltaessa sen etupään alle ajetaan nuppi taka-akselia myöden, ja puoliperävaunun etupää lasketaan nupin taka-akselin päälle, ja matka voi alkaa. Puoliperävaunullisen rekan pituus on noin 18 metriä ja paino 40 tonnin pintaan. Puoliperävaunussa on yleensä yksi pitkä lava, yksi pitkä säiliö tai yksi pitkä kuormatila eli koppi. Eli lyhyt vetoauto ja välittömästi siinä kiinni pitkä perävaunu: puoliperärekka.
Nuppi-termiä sekoittaa joskus kuljettajien tapa puhua ajavansa "pelkällä nupilla", tilanteessa, jossa täysperäyhdistelmästä on jätetty perävaunu seisomaan ja matkaa jatkettu pelkällä kuorma-autolla; tätä ei siis pidä sekoittaa puoliperien vetoautoon. Hankalaa, mutta yleistä.
Puoliperävaunullista rekkaa pidetään joskus ainoana oikeana rekkana, mutta puhekielessä rekka on kuorma-auto, jonka perässä on perävaunu. Eli jos täysperävaunurekka tuli arvioitua kovempaa maantiellä, tuskin sanot, että "meinasin ajaa täysperävaunullisen ajoneuvoyhdistelmän alle", vaan sanot varmasti että "meinasin ajaa rekan alle"
Puoliperävaunulliset rekat ovat tavallaan rekan alkuperäinen malli; tämäntapaisilla hoidettiin sodan aikana mm. Jäämeren liikenne. Suomen tieliikennelainsäädäntö on myöhemmin tehty helpoksi isoillekin rekoille, ja täysperäyhdistelmät ovat kovasti yleistyneet. Monissa maissa kuitenkaan ei sallita niin isoja rekkoja kuin Suomessa, esim. Yhdysvalloissa rekka on liki aina puoliperävaunullinen rekka, joka painaa noin 30 tonnia. Saksassa ja monissa muissa Euroopan maissa määräykset ovat myös tiukat, ja siellä rekat ovat yleensä puoliperävaunullisia, enintään 42-tonnisia, ja EU-aikana juuri näitä eurooppalaisrekkoja ja niiden laivalla lähetettyjä puoliperävaunuja on alkanut näkyä yhä enemmän ja näin puoliperärekat ovat tavallaan palanneet Suomen teille takaisin.
Edellä kirjoitettu on rankastikin yleistävää, johon ammattilaisilla ja pykälänikkareilla olisi varmasti paljonkin lisättävää. Mutta pääpiirteissään asia on siis näin.
Toivottavasti tämä selvensi edes hieman. Hyvää alkukesää, arvon ladyt, ja herrat kans.
-hiutale-
