Toggle sidebar

Olen kateellinen Mummeliisalle, kenelle palstalaiselle sinä olet kateellinen? *turhis

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vihreä akka
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
V

vihreä akka

Vieras
En ole kateellinen palstan kauniille, rohkeille ja rikkaille. Tai olen kyllä kateellinen yhdelle rohkelle, jonka rohkeus on sitä parasta arkista rohkeutta. Olen siis kateellinen Mummeliisalle, koska hän on verevä ja aito nainen isolla N:llä. :) Haluaisin omata samanlaisen elämänmyönteisen asenteen, mitä hän jutuissaan tänne välittää. Olla sellainen rakkautta, lämpöä ja sydämellisyyttä ympärilleen luova perheen keskus. Ja se perhe! Ihanan "sotkuinen", eli on aikuisia ja lapsia, siskoja ja veljiä, tätejä ja setiä, jne. Ja kaikki (ilmeisesti) välittävät toisistaan. :)

Itse olen tälläinen kohta nelikymppinen kahden pienen lapsen välillä niiiiiin katkera ja kateellinen akka, joka on aina väsy ja valittaa...

Ja tulipa tästä oikea rakkauskirje Mummeliisalle. :D Kateellisuuttani voisi hieman helpottaa, mikäli joku voisi kertoa, että tällä idolillani olisi jotain kunnon paheita, kuten peli- tai pornoriippuvuus... Mitkään pienet paheet ei auta, kuten suklaan syönti tai hermotupakat illalla, jne. :D :D
 
Ihanan lämpimältä ja viisaalta Mummeliisa minustakin vaikuttaa, mutta onpa hänellä ollut tosi paljon suruakin. Kateellisuus ei kyllä kannata. Mielummin kannattaa yrittää muuttaa omaa asennettaan ja opetella nauttimaan siitä, mikä on hyvin.
 
[QUOTE="vieras";22824007]Ihanan lämpimältä ja viisaalta Mummeliisa minustakin vaikuttaa, mutta onpa hänellä ollut tosi paljon suruakin. Kateellisuus ei kyllä kannata. Mielummin kannattaa yrittää muuttaa omaa asennettaan ja opetella nauttimaan siitä, mikä on hyvin.[/QUOTE]

Surua hänellä on ollut ja uskon, että se on yksi syy miksi hän niin vahvalta ja lämpöiseltä ihmiseltä vaikuttaa.

Itselleni kateus ei ole negatiivinen tunne, sillä en halua Mummeliisalta mitään pois. Haluaisin vain itse olla samankaltainen. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja PinkLily:
Mä en tiedä että olenko mä niin kateellinen mutta haluaisin palasen mummeliisan ihanan kuuloisesta perheläheisyydestä ja sitten BootyPepin käsityötaidoista voisin kanssa vähän napata omaan käyttöön :rolleyes: :D
Click to expand...

Ihan juurikin näin, molemmista samaa mieltä. Voisin oikeastaan ottaa Freiyan ulkonäön, Bootypepin käsityötaidot, samanlaisen perheen kuin mummeliisalla, Non compos Mentisin ja Jonseredin älykkyyden, ja Vartoojan laulutaidon. :cool:
 
Alkuperäinen kirjoittaja a.p.:
Surua hänellä on ollut ja uskon, että se on yksi syy miksi hän niin vahvalta ja lämpöiseltä ihmiseltä vaikuttaa.

Itselleni kateus ei ole negatiivinen tunne, sillä en halua Mummeliisalta mitään pois. Haluaisin vain itse olla samankaltainen. :)
Click to expand...

Niin, en usko että vastoinkäymiset mitenkään automaattisesti jalostaisivat ihmistä, mutta kieltämättä sitä ihailee enemmän sellaisia jotka suruista ja vastoinkäymisitään huolimatta selviävät ja säilyttävät positiivisen elämänasenteen, kuin sellaisia ihmisiä joiden elämä vaan on "aina" helppoa. Tietty sitä helppoa elämää voi kadehtia, mutta se ihailu on taas jotain muuta.
 
En ole kateellinen kenellekään;
kateus syö ihmistä sekä lopulta tekee katkeraksi.

Virtuaaliset hahmot ovat mulle utopiaa;
en osaa ollenkaan uskoa kaiken olevankaan todellista.
Eipä niin ole kyllä muutenkaan; liikaa törmää siihen että ulospäin on kaikki hyvin mutta ei sittenkään :|
 
Kateus on negatiivinen tunne jota kannattaa suitsia ihan tietoisesti.

En ole kellekään tällä palstalla kateellinen. Sen sijaan live-elämässä on pari tyyppiä joita kadehdin, ihan typeristäkin syistä.

Suomalaisilla on tämä kateus kansallistunne. Ainakin itsessäni sen huomaan ja läheisissäni.
 
Huomentapäivää kaikille ja kiitokset kaikista kauniista sanoista.
On hauska herätä aamuun lukemaan, että noin moni ajattelee minusta mukavia.

AP:lle: Peliriippuvainen en ole ja pornostakaan en jaksa kiinnostua (Tosin aikoinaan kun olimme taloudellisesti oikein tiukoillaminä kirjoitin pornonovellejakin - se melkein sama asia?), mutta silti en usko, että kenenkään kannattaa osaani kadehtia.

Viiniä minulla sen sijaan meni viime vuoden loppupuolella sairasloman siivittämänä ihan liikaa ja siksi olenkin nyt tämän vuoden loppuun asti tipattomalla kuurilla. Koin itse, että piti katkaista homma, ennen kuin se kehittyy ongelmaksi. Addiktio siis tuokin eikä ollenkaan mukava sellainen.
Olin myös aikoinaan kovin lihava, liki 150 kiloa. Sitäkään ei kannata kadehtia, vaikka joudun myöntämään että jostain mielenviksahduksesta itse viihdyin paremmin sen painoisena kuin nykyään normimitoissa.
Muitakin vastaavia on eli minä olen joissain asioissa "hyvä" tai onnekas.
Ja sitten taas vastaavasti muut ovat hyviä ja onnekkaita muissa asioissa. Jokaisella meillä omat vahvuutemme ja mukavaa kun voimme niiden tiimoilta kannustaa toinen toistamme. Eikös?

Ihana perhe minulla kuitenkin on. Sen myönnän ja siitä olen kiitollinen joka ikinen hetki (niinäkin, jolloin tahtoisin kuristaa osan/kaikki sen jäsenistä), mutta toisaalta perheen yhteenhitsautuminen on isoksi osaksi seurausta sellaisista asioista joita en olisi lapsilleni suonut tapahtuvaksi.
(Mieheni kuolema, minun syöpäni pian sen jälkeen, Lylen kuolema)

Onnellista, tyydyttävää päivää kaikille.
:)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mummeliisa:
Huomentapäivää kaikille ja kiitokset kaikista kauniista sanoista.
On hauska herätä aamuun lukemaan, että noin moni ajattelee minusta mukavia.

AP:lle: Peliriippuvainen en ole ja pornostakaan en jaksa kiinnostua (Tosin aikoinaan kun olimme taloudellisesti oikein tiukoillaminä kirjoitin pornonovellejakin - se melkein sama asia?), mutta silti en usko, että kenenkään kannattaa osaani kadehtia.

Viiniä minulla sen sijaan meni viime vuoden loppupuolella sairasloman siivittämänä ihan liikaa ja siksi olenkin nyt tämän vuoden loppuun asti tipattomalla kuurilla. Koin itse, että piti katkaista homma, ennen kuin se kehittyy ongelmaksi. Addiktio siis tuokin eikä ollenkaan mukava sellainen.
Olin myös aikoinaan kovin lihava, liki 150 kiloa. Sitäkään ei kannata kadehtia, vaikka joudun myöntämään että jostain mielenviksahduksesta itse viihdyin paremmin sen painoisena kuin nykyään normimitoissa.
Muitakin vastaavia on eli minä olen joissain asioissa "hyvä" tai onnekas.
Ja sitten taas vastaavasti muut ovat hyviä ja onnekkaita muissa asioissa. Jokaisella meillä omat vahvuutemme ja mukavaa kun voimme niiden tiimoilta kannustaa toinen toistamme. Eikös?

Ihana perhe minulla kuitenkin on. Sen myönnän ja siitä olen kiitollinen joka ikinen hetki (niinäkin, jolloin tahtoisin kuristaa osan/kaikki sen jäsenistä), mutta toisaalta perheen yhteenhitsautuminen on isoksi osaksi seurausta sellaisista asioista joita en olisi lapsilleni suonut tapahtuvaksi.
(Mieheni kuolema, minun syöpäni pian sen jälkeen, Lylen kuolema)

Onnellista, tyydyttävää päivää kaikille.
:)
Click to expand...

Menneet synnit eivät kelpaa, sillä se vain osoittaa, että on sitä luontoa joilla niistä selvitään. :D

Ja niinhän se menee. Kun elämä potkii päähän oikein isolla monolla, niin toiset sortuu, toiset katkeroituu ja sitten osa meistä jalostuu. En siis kadehdi (osin hyvinkin rankkaa) elämääsi vaan sinun vahvaa ja lämmintä otettasi siihen. Sen haluaisin itsekin omassa elämässäni omaksua! :)
 
Mä oon samaa mieltä. Mummeliisa on aivan mieletön persoona ja olisi mahtavaa tuntea hänet "livenä". Ihana iso perhe ympärillä ja paljon lapsia, mua on naurattanut se mummeliisan tyttären kirjoitus;

"Pyykkiä on niin paljon siksi, että meitä on monta.
Ja se taas puolestaan on Kirsi Kunnaan ja Hanhiemon iloisen lippaan vika. Mutsi jämähti kakarana kiinni siihen loruun, jossa kenkätalossa asui eukko, jolla oli sata lasta ja elämä puuhakasta.
Myöhemmin joku kieroutunut aikuinen vielä viimeisteli vahingon antamalla mutsille pokkariversiot kahdesta amerikkalaisesta kirjasta ”Äidin tusina ” ja ”Tusinoittain halvemmalla”.

Ja niin aivopesu oli completed.
Niin pieniä aivoja ei tarvitse pitkään pestä.

Mutsi alkoi etsiä kenkää ja eukon paikkaa."

:D mieletön :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja a.p.:
Menneet synnit eivät kelpaa, sillä se vain osoittaa, että on sitä luontoa joilla niistä selvitään. :D

Ja niinhän se menee. Kun elämä potkii päähän oikein isolla monolla, niin toiset sortuu, toiset katkeroituu ja sitten osa meistä jalostuu. En siis kadehdi (osin hyvinkin rankkaa) elämääsi vaan sinun vahvaa ja lämmintä otettasi siihen. Sen haluaisin itsekin omassa elämässäni omaksua! :)
Click to expand...

Peesaan tätä näin. :) Hyvin sanottu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Babylonin Riippuva Puutarha:
Miksi olla kateellinen kun voi ihailla? :) Kateus on negatiivista.
Click to expand...

Ei aina... Minä ainakin olen rehellisen kateellinen kenelle milloinkin. en siis toivo kateuden kohteelle pahaa tai en tavoittele hänellä olevaa, vaan kateuteni on enemmänkin voimavara. "Wau, hienoa, että hän on saavuttanut tuollaista, kadehdittavaa, olen iloinen hänen puolestaan... mutta minäkin pystyn, jos haluan"-tyyppistä:D
 
Alkuperäinen kirjoittaja JONSERED Karhunkantaja:
Ei aina... Minä ainakin olen rehellisen kateellinen kenelle milloinkin. en siis toivo kateuden kohteelle pahaa tai en tavoittele hänellä olevaa, vaan kateuteni on enemmänkin voimavara. "Wau, hienoa, että hän on saavuttanut tuollaista, kadehdittavaa, olen iloinen hänen puolestaan... mutta minäkin pystyn, jos haluan"-tyyppistä:D
Click to expand...

No eikö se mene jo enempi ihailun puolelle? :D
Mulle tulee kateus-sanasta mieleen vaan sellainen negatiivinen ja tuhoava "juttu".
 

Osallistu arvontaan ja voita trendikäs lampaantalja!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa