onko raskaus muka raskasta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja rvk 12
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Taidan tosiaan olla aika onnellisessa osassa, ainakin toistaiseksi. Minullakin on edessä ison mahan kanssa nostelut jne. Ehkäpä se on sitten raskaus nimensä ansainnut näin pikaisella vilkaisulla. Toki lisää vain kommentteja, saadaan enemmän vertailua :)

Itse painun nyt pehkuihin.
 
"Taidan tosiaan olla aika onnellisessa osassa, ainakin toistaiseksi. "

No jos olet väsynyt ja jo oksentanut, niin ei se nyt kamalan onnekkaalle vaikuta.

Itse en oksentanut kertaakaan saati ollut väsynyt ekasta ollenkaan!!
 
Hienoa, että voit hyvin!

Minä en ole raskausaikoinani niin tehnyt.
Ensimmäisestä oksensin joka aamu ensimmäiset seitsemän kuukautta, toisesta raskauden loppuun saakka. Lähes koko raskausajan oli samantyyppinen kuvotuksen tunne kuin vatsataudissa. Oksennusennätykseni on 12 kertaa päivän aikana :)
Lihoin silti, koska huomasin syömisen vievän hetkeksi kuvotuksen tunteen pois...
Viimeisen raskauskolmanneksen aikana oksentelin pelkkää keltaista sappea aamuisin.

Joo, en kaipaile raskausaikoja.
En näin jälkikäteen ajateltuna ymmärrä, miten olen kyennyt hoitamaan työni, 2 * asuntojen remontoimisen ja muutot :saint:
 
Luulen ymmärtäneeni ap:n idean ja itse vastaisin että raskaudesta ja omasta fiiliksestä riippuen.

Oma esikoisen odotus oli kyllä vaivoja täynnä ja välissä pelkojakin, mutta olin silti niin onnellinen... Omalla tavallaan elämäni parasta aikaa eli en osaa ehkä sitäkään raskaana pitää. Kakkosen odotus taas esikoiseen verrattuna meni huomattavasti pienemmin ongelmin ja omalla painollaan. Loppuhetket pitivät sisällään liki 4,5kg vauvan ja runsaasti lapsivettä eli fyysiseltä puolelta sitä voi pitää jokseenkin raskaana mutta edellistä raskautta muistellen olo oli mitä mainion.

Tuorein raskaus päättyi vasta 3 viikoa sitten ja siitä jäi positiiviset muistot. Jotenkin vaan pidän raskausajoista vaikka niihin omat vaivans kuuluu. Jos ei mitään erityistäongelmaa ole ilmassa niin itse en koe tuota raskaana.
 
Niin tarkoittikohan aloittaja, että onko ollut fyysisesti/henkisesti raskasta vai, että onko pitänyt itse sitä raskautta kamalan raskaana?

Vaikka itselläni on ollut kaikkea mahdollista, niin siitä huolimatta raskausaika oli ihan kivaa aikaa. =)
 
Mulla on kokemusta kahdesta raskaudesta.

Ensimmäinen oli kaksosraskaus. Alku oli todella raskasta. Yrjösin ja yrjösin. Keskellä oli muutama viikko vain hiukan vaivalloista, ja sit taas puolivälin jälkeen elämä oli yhtä laahustamista. Raskaus oli todellakin raskas.

Tokalla kerralla odotin vain yhtä. Ekat viikot olivat raskaita, kun jälleen yrjötti ja väsytti ja oli kaksi vauhdikasta kolmevuotiasta hoidettavana. Loppuaika oli ihan leikintekoa. Jaksoin hyvin vetää esikoisia pulkassa vikoille viikoille asti. Ehkä joskus 38-viikolla alkoi tuntua, että jopas puuskututtaa.
 
[QUOTE="aloittaja";22731414]enhän mä tässä mitään sädekehää kiillottanut, vaan ihmettelin, että onko tosiaan valtaosalla raskausaika raskas, koska itse en ole sitä (ainakaan vielä) kummassakaan niin kokenut. Enkä tarkoita nyt jotain yksittäistä vaivaa, vaan tosiaan niin raskas, että koko olotila saa nimensä sen raskaudesta :D

Ja jo heti alkuun kerroin jo tietäväni, ettei kaikkien raskaus ole yhtä helppo... onko tekstiä tosiaan niin vaikea lukea vai vaan ymmärtää...[/QUOTE]

Teksti ymmärretty, päin OT:ia vuodatettu :D
 
Mulla vasta 1 lapsi, mutta en kokenut hänen odotustaan mitenkään kovin nautinnolliseksi olotilaksi. Pahoinvointia kesti 24vko. Aina kun joku viikko rajapyykki 12vko, 16vko yms. odotin et loppuis kunnes sitten rv 24 helpotti ja jatkui taas säännöllisen epäsäännöllisenä rv 28 loppuun asti.

Ei haitannut helle, närästys tai iso maha mutta se loputon huono olo oli aika kamalaa :|
 
ja ei

Eka meni lievää kuvotusta lukuunottamatta hyvin, vauva oli pieni ja synnytys meni ihan kivasti epiduraalin voimalla kesto 14h

Toka oli raskas, ennenaikaisia supistuksia, selkäkipuja, turvotusta, iho huono, pahoinvointia, paino nousi tosi paljon. Synnytys oli taas kuitenkin helppo (7h) epuduraalin kanssa, vauva oli yli nelikiloinen

KOlmas: jotain näiden väliltä, ei ennenaikaisia supistuksia, mutta iho huono, pahoinvointia, henkisesti tosi vaikea raskaus, olin jotenkin tosi kiukkuinen ja hankala, painoa ei juurikaan tullut. SYnnytys kaikista helpoin (1,5h) ilman epiduraalia, vauva vähän vajaa nelikiloinen.

Ainakin mulla ollut aika erilaisia noi raskaudet ja kahdesta vikasta voi sanoa että raskaita (eri lailla mutta raskaita molemmat) synnytykset taas ovat olleet helppoja.
 
Luulen ymmärtäneeni ap:n idean ja itse vastaisin että raskaudesta ja omasta fiiliksestä riippuen.

Oma esikoisen odotus oli kyllä vaivoja täynnä ja välissä pelkojakin, mutta olin silti niin onnellinen... Omalla tavallaan elämäni parasta aikaa eli en osaa ehkä sitäkään raskaana pitää. Kakkosen odotus taas esikoiseen verrattuna meni huomattavasti pienemmin ongelmin ja omalla painollaan. Loppuhetket pitivät sisällään liki 4,5kg vauvan ja runsaasti lapsivettä eli fyysiseltä puolelta sitä voi pitää jokseenkin raskaana mutta edellistä raskautta muistellen olo oli mitä mainion.

Tuorein raskaus päättyi vasta 3 viikoa sitten ja siitä jäi positiiviset muistot. Jotenkin vaan pidän raskausajoista vaikka niihin omat vaivans kuuluu. Jos ei mitään erityistäongelmaa ole ilmassa niin itse en koe tuota raskaana.


Siis oletko jo saanut vauvan? Onnea tuhannesti sinulle ihanalle.
 
Mietinkin tässä just kun viikkoja tuli täyteen 37 tänään, että kai niitä hyvin voiviakin mammoja täytyy olla, koska "raskaus kuulemma saa hehkumaan". No eipä ole täälläkään paljon hehkuttu tai hihkuttu. Oksentamista, unettomia öitä ja käsittämätöntä väsymystä tämä on ollut alusta asti. Viimeinen niitti on viikolla 33 todettu raskausmyrkytys (lievä tai alkava)... Mukavaa rampata tk:lla seurannassa 3:na päivänä viikossa. Jos toinen raskaus yhtä kuluttavaa, taitaa 2 muksua riittää meille alunperin toivotun neljän sijaan :)
 
Minulla kärsin sappikivistä ja raskausmyrkytyksestä + vauva meinasi syntyä ennen aikojaan joten sairaalassa sai maata ainakin tarpeeksi.
Ei ole ikävä,ja ei ollut järin helppoa kyllä.
 
On se raskasta. Ihanaa, mutta raskasta. Mulla on vasta rv 22+4, ja tuntuu jo välillä raskaalta. Maha on aika pieni vielä, mut tuntuu olevan välillä eessä ja toisinaan housuja hankala pukea seisaaltaan. Housut painaa herkästi. Saa nähä saanko loppuraskaudessa jalkaan ollenkaan. :D Mulla on lyhyt selkä...
Alaselästä/ristiselästä/pakaroista välillä särkee (suoliluu-lantioliitoksen kipuja ilmeisesti), ja vieläkin olen vähän ruokarajoitteinen (ei maistu, tulee huono olo hetkeksi joistaki ruuista), mutta muuten ei mitään vaivoja. Maha on vaan raskas toisinaan.
Nii ja mitään keskiraskauden energisyyttä ei oo kyllä mun luo eksyny, ainakaan vielä...
 
Viimeksi muokattu:
[QUOTE="a p";22731347]heti aloituksessa kerroin, että toista odotan. Ja loppuraskauden ainoat vaivat, jotka minulla oli, olivat lievä turvotus sormissa ja malttamattomuus saada vauva syliin. Muuten olin elämäni kunnossa. Tästähän minun on vielä mahdoton sanoa. Ehkä sitten olen onnekas vähemmistön edustaja.[/QUOTE]

Voi olla, mutta itse en nyt puhunut msitään ihon kunnosta enkä turvotuksesta vaan siitä mahasta, joka varmaan normaaliin vartaloon nähden on hieman raskaan oloinen jokaisella. Ihan niinkin yksinkertainen juttu siis kyseessä.

kyllä munkin odotukset muuten oli helppoja , seesteisiä, vaivattomia, enkä mä sitä mahaa , mutta kyllä mulla oli paianvampi olo kuin normaalisti koska olen muuten hoikka ja maha toi aikamoisen etuvedon vartalolle. Viittasin vaan tässä siihen mistä ehkä raskaus sana on saanut juurensa.
 
[QUOTE="vieras";22732240]Voi olla, mutta itse en nyt puhunut msitään ihon kunnosta enkä turvotuksesta vaan siitä mahasta, joka varmaan normaaliin vartaloon nähden on hieman raskaan oloinen jokaisella. Ihan niinkin yksinkertainen juttu siis kyseessä.

kyllä munkin odotukset muuten oli helppoja , seesteisiä, vaivattomia, enkä mä sitä mahaa , mutta kyllä mulla oli paianvampi olo kuin normaalisti koska olen muuten hoikka ja maha toi aikamoisen etuvedon vartalolle. Viittasin vaan tässä siihen mistä ehkä raskaus sana on saanut juurensa.[/QUOTE]

Hyvä huomio, en ajatellut sitä mahan painon kannalta laisinkaan vaan lähinnä siltä, että ihmiset kokisivat sen raskaana aikana :D

Tosiaan nyt kun toista odotan niin näköjään pohdin kaikenlaista. Joku tuolla sanoikin, etten vaikuta kovin onnekkaalta jos olen oksentanut ja ollut väsynyt. Väsymys on minusta suht ilmeistä kun touhuaa päivät tuon esikoisen kanssa ja ole mielestäni onnekas, etten koko ajan voi pahoin. ehkä sitten sillä omallakin asenteella on tiettyyn rajaan asti merkitystä sillä kuinka raskaaksi tai onnekkaaksi olonsa kokee.

Tulihan tästä ihan asiallinen keskustelu pienten alkuväärinkäsitysten jälkeen :) Mielelläni luen lisää kokemuksia! Ja ihan molemmista, sekä fyysisistä oloista tai henkisistä, raskausaikaanhan kuuluu toki molemmat :)
 

Yhteistyössä