No siis... Sittenhän olisit lähtenyt sairaalaan? Tuskin olisit kuollut siihen, että istukka oli sisällä muutaman ylimääräisen minuutin? Ja toisaalta et voi tietää, miten olisi kotona käynyt koska oma kroppasi olisi toiminut eri tavallaPeesi. Ja toisella kerralla itse olisin, kun ei istukka syntynyt.
Juu ollaan tuttuja kyseiseltä palstalta Evelyn täällä hei! Mutta mua kiinnostaa nyt nimenomaan plussalaisten asenteetViisi kotisynnytystä takana. En viitsi täällä ruveta tarkemmin kertomaan, koska keskustelu on tunnetusti epäasiallista (edellä jo esimakua siitä, mihin suuntaan juttu alkaa luisua), mutta jos olet kiinnostunut aiheesta, siitä on keskustelua ja kokemuksia mm. seuraavissa paikoissa:
Kotona
vaistovanhemmuus.foorumit.fi
Äläs ny viiti leikkiä tyhmempää kuin ootkaan, nina! Minä olin sairaalassa ja vastaava ongelma synnytyksessä, pääsin leikkaussaliin minuuteissa ja silti selviämiseni oli epävarmaa. En tiedä miten eri tavalla se kroppani kotioloissa olisi muka toiminut.No siis... Sittenhän olisit lähtenyt sairaalaan? Tuskin olisit kuollut siihen, että istukka oli sisällä muutaman ylimääräisen minuutin? Ja toisaalta et voi tietää, miten olisi kotona käynyt koska oma kroppasi olisi toiminut eri tavalla
Niin no joo.. mutta ei siinä nyt kovin kiva olis ollu lähtee minnekään, köysi roikkuen sanonko mistä. Ja tuskin se istukka sen kummemmin olis kotona irronnut itsestään.No siis... Sittenhän olisit lähtenyt sairaalaan? Tuskin olisit kuollut siihen, että istukka oli sisällä muutaman ylimääräisen minuutin? Ja toisaalta et voi tietää, miten olisi kotona käynyt koska oma kroppasi olisi toiminut eri tavalla
Noh, kun minä synnyin sairaalassa, ei äitini ollut saanut mitään lääkkeitä. En tiedä miten ekassa synnytyksessä saamani epiduraali saattoi vaikuttaa napanuoran pituuteen. Tokassa en minäkään käyttänyt mitään kemikaaleja. Ilman sitä sydänvalvontamonitoria olisin edelleen lapseton, molemmilla kävi niin, että sykkeet yli 200 ja sitten tipahtivat nollaan.Kuinkahan paljon näitten "ois kuollut kotona" tilanteitten syntymiseen on vaikuttanu sairaalassa olo? Vieras paikka, kipulääkkeet, jne. (Vaikeapa tuota on varmasti sanoa...mut lisäähän ne riskejä.)
Mä varmaan harkitsisin kotisynnytystä, jos asuttais lähellä sairaalaa. Täälä "jumalan selän takana" ei tohi.
kerro nina miten mun epäsuhtainen lantioni olisi toiminut rauhallisessa idyllisessä kotisynnytyksessä toisin? Olisin molemmilla kerroilla menettänyt lapseni. Mun molemmat synnytykset päättyi sektioon lantion epäsuhdan takiaNo siis... Sittenhän olisit lähtenyt sairaalaan? Tuskin olisit kuollut siihen, että istukka oli sisällä muutaman ylimääräisen minuutin? Ja toisaalta et voi tietää, miten olisi kotona käynyt koska oma kroppasi olisi toiminut eri tavalla
Siis mitä tarkoitat, että nuo asiat lisäävät riskiä??Kuinkahan paljon näitten "ois kuollut kotona" tilanteitten syntymiseen on vaikuttanu sairaalassa olo? Vieras paikka, kipulääkkeet, jne. (Vaikeapa tuota on varmasti sanoa...mut lisäähän ne riskejä.)
Mä varmaan harkitsisin kotisynnytystä, jos asuttais lähellä sairaalaa. Täälä "jumalan selän takana" ei tohi.
Oksitosiinimäärä on suurempi kotona, monella synnytys on voinut mennä pieleen nimenomaan sen takia, että ollaan sairaalassa. Toiset taas ovat ottaneet ties mitä lääkkeitä ja puudutuksia, makaavat selällään ja ihmettelevät, kun lapsi on väärässä tarjonnassa tai synnytys pysähtyy, ja väittävät kivenkovaa, että lapsi olisi kuollut ellei oltaisi oltu sairaalassa...Äläs ny viiti leikkiä tyhmempää kuin ootkaan, nina! Minä olin sairaalassa ja vastaava ongelma synnytyksessä, pääsin leikkaussaliin minuuteissa ja silti selviämiseni oli epävarmaa. En tiedä miten eri tavalla se kroppani kotioloissa olisi muka toiminut.
Olisit keskeyttänyt kotona synnyttämisen ja mennyt sairaalaan kun synnytys ei edistyisikään sopivaa tahtia.kerro nina miten mun epäsuhtainen lantioni olisi toiminut rauhallisessa idyllisessä kotisynnytyksessä toisin? Olisin molemmilla kerroilla menettänyt lapseni. Mun molemmat synnytykset päättyi sektioon lantion epäsuhdan takia