Olenko turhaan katkera?

  • Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti
"vieras"
Appivanhemmat ostavat toiselle lapsenlapselleen n. 400 euron arvoisen lahjan jouluna. Meidän lapsi saa jonkun lelun tai vaatteen, ehkä dvd:n.
Jotenkin kalvaa tuommoinen eriarvoisuus (minua). Onneksi vietetään joulu erillään, niin ei lapsi itse tiedä tuosta toisen "suuresta" lahjasta...
 
"vieras"
Olet.

Se kuluttaa turhaa energiaa sulta, et voita sillä mitään vaan saat ainoastaan pahan mielen.

Murehdi vain asioita joihin voit itse vaikuttaa (ja vaikuta niihin), hyväksy ne joita et voi muuttaa.
 
"Noo"
sehän riippuu niin monesta asiasta. Lähtökohtaisesti olisi oikein, että isovanhemmat muistaisivat tasapuolisesti, mutta toisaalta jos kyseessä on joku todella tarpeellinen hankinta ja haluavat siihen osallistua ja sitten taas toisessa yhteydessä "auttavat" teidän muksua samanlaisessa hankinnassa niin minusta on ihan ok.

Lisäksi voidaan vetää tähän ihmissuhteet, oletteko yhtä paljon tekemisissä, millaiset välit on jne. kun se tahtoo aina väkisinkin vaikuttaa, vaikka ei pitäisi...
 
Kepsis
[QUOTE="vieras";22655530]Appivanhemmat ostavat toiselle lapsenlapselleen n. 400 euron arvoisen lahjan jouluna. Meidän lapsi saa jonkun lelun tai vaatteen, ehkä dvd:n.
Jotenkin kalvaa tuommoinen eriarvoisuus (minua). Onneksi vietetään joulu erillään, niin ei lapsi itse tiedä tuosta toisen "suuresta" lahjasta...[/QUOTE]

eli kun joku ostaa toiselle kalliin lahjan, niin sen pitäisi ostaa muillekkin kalliit lahjat, eli jos lapsia on monta niin pitäisi käyttää pieni omaisuus vain siksi että "saa" sinun mielestä antaa hintavan lahjan yhdelle....
 
Ärrimiau
Tuollaiseen voi olla niin monta syytä, että turhaan olet katkera. Ehkä olet joskus "valittanu" jostain heiltä saadusta lahjasta. Tai sitten joskus maininnut, ettei me mitään tarvita, ei ainakaan mitään kallista.
Minkä ihmeen takia lahjoja pitää vertailla? Joulu on antamista - ei saamista.
Tai kysy suoraan appivanhemmilta...
 
"jojo"
Mä olin serkusten kanssa tasa-arvoinen lapsena, kunnes äiti erosi isästä. Sen jälkeen isän puoleinen mummo alkoi sorsia minua. Lahjan sain kyllä jouluna ja synttärinä, mutta muut aina isompaa ja arvokkaampaa.

Äiti sanoo, ettei kaivannut anopiltaan sinänsä minulle niitä paketteja, mutta se oli kuulemma kirpaissut, kun serkku kertoi pitkän listan, mitä oli saanut mummilta ja vaarilta (polkupyörästä talvitakkiin ja kaikkea siltä väliltä) ja minä sain yöpaidan. Äiti pahoitti mielensä siitä, kun huomasi, että itse oivalsin sen eriarvoisuuden ekaa kertaa silloin.
 
"jojo"
eli kun joku ostaa toiselle kalliin lahjan, niin sen pitäisi ostaa muillekkin kalliit lahjat, eli jos lapsia on monta niin pitäisi käyttää pieni omaisuus vain siksi että "saa" sinun mielestä antaa hintavan lahjan yhdelle....
Minunkin mielestäni voi ostaa välillä jollekulle jotakin arvokkaampaa, ei kaikille kerralla, mutta suht tasapuolisesti pitkässä juoksussa.

Vrt. serkkujeni saamat rippilahjat: Kahdelle pojalle kultakellot, toiselle tietokone, toiselle muuta harrastustavaraa. Tyttöserkulle kultainen kaulaketju riipuksella ja iso tukku rahaa harrastukseen. Minulle vuorollani virsikirja ja avaimenperä.
 
täällä samaa
Ymmärrän katkeruutesi mutta sille ei kyllä mitään voi :(

Itse ajattelen että serkuksille samanarvoiset lahjat, ja jos ei riitä varat niin sitten ei kallista. Lapsetkin vielä huomaavat tuon, kun ikää tulee lisää. Itse olin isän puolelta se, jota ei muistettu ollenkaan. Kyllä se kirpaisi silloin, ja vieläkin jos oikein muistelee että mummo ei tullut rippijuhliini mutta kaikkien muiden serkkujen juhliin kyllä. Jos ei päässyt, lähetti lahjan. Minä en saanut edes korttia koskaan.
 
ei syytä moiseen
No on tosi epäreilua. Miksi antaa se joululahjaksi vai yhdelle. Eikös vosi tasta se 200e per nuppi sitten ( jos siis kaksi lahjansaajaa ) En käsitä mitä isovanhemmat ajattelee ilmeisesti ei mitään.
Jotenkin tämä toinen on parempi lasenlapsi heidän silmissään. Itse ottaisin selvää asiasta miksi näin.
 
joo o
Täällä on aina niitä, joipden mielestä on ok, että isovanhemmat hoitavat vain joitakin lapsia tai lahjojvat vain joitakin.Pakkohan näin on olla. Jos lapset itse pitäisivt huolen tasapuolisuudesta, ja vaatisivat muitsamaan lastensa serkkuja saman verran, niin eivät isovanhemmat voisi toimia epäreilusti. Mutta joillekin tietysti kelpaa se, etttä vain omat ja itse saa kaiken. "the winner takes it all".
 
"ap"
Siis tämä serkku saa PS3 - pelikonsolin, että ei edes mikään hirveän tarpeellinen. (5-vuotiaalle)
Mutta nielen katkeruuteni, ja toteutan oman lapseni toiveet itse jotka eivät todellakaan ole kalliita.
 
"Vieras"
[QUOTE="vieras";22655530]Appivanhemmat ostavat toiselle lapsenlapselleen n. 400 euron arvoisen lahjan jouluna. Meidän lapsi saa jonkun lelun tai vaatteen, ehkä dvd:n.
Jotenkin kalvaa tuommoinen eriarvoisuus (minua). Onneksi vietetään joulu erillään, niin ei lapsi itse tiedä tuosta toisen "suuresta" lahjasta...[/QUOTE]

Lasten iät? Onko tuo toinen vanhempi? Mun mielestäni voi ihan hyvin olla myös erihintaisia, jos lapset on ihan eri ikäisiä. Tai sitten voi ajatella, että ostaa esim. vuorovuosina toiselle kalliimpaa.

Tietenkin syynä voi olla myös se, että jostain syystä tykkäävät enemmän tai ovat läheisempiä sen toisen kanssa. Silloin voi miettiä: miksi? Ehkä ne toiset on vaan läheisempiä, enemmän kylästelevät, mahdollisesti auttavat jne. Syitä voi olla monia.
 
"jep"
[QUOTE="ap";22655700]Siis tämä serkku saa PS3 - pelikonsolin, että ei edes mikään hirveän tarpeellinen. (5-vuotiaalle)
Mutta nielen katkeruuteni, ja toteutan oman lapseni toiveet itse jotka eivät todellakaan ole kalliita.[/QUOTE]

Tuo on epäreilua, onhan se!! Mutta jos sä annat itsesi katkeroitua, pilaat oman elämäsi, et appivanhempiesi. Miksi tekisit itsellesi sellaista vahinkoa? Anna asian olla tai mainitse heille siitä. Mutta älä katkeroitu. Itsesi takia ÄLÄ!
 
Täällä on aina niitä, joipden mielestä on ok, että isovanhemmat hoitavat vain joitakin lapsia tai lahjojvat vain joitakin.Pakkohan näin on olla. Jos lapset itse pitäisivt huolen tasapuolisuudesta, ja vaatisivat muitsamaan lastensa serkkuja saman verran, niin eivät isovanhemmat voisi toimia epäreilusti. Mutta joillekin tietysti kelpaa se, etttä vain omat ja itse saa kaiken. "the winner takes it all".
No ei todellakaan kelpaa. Mun äiti hoitaa mun lapsia ja viettää aikaa niiden kanssa. Veljen lapsia ei. Syytä en tiedä, eikä tiedä veli tai vaimonsakaan. En tiedä mitä enää voisin asialle tehdä, olen kuskannut äitiäni veljen luo (reilu 100km), olen kutsunut kylään kun lasten serkut on paikalla,
muistuttanut serkkujen synttäreistä, kertonut kuulumisia jne. Äitini ei kyläile veljelläni (poislukien ne kerrat kun olen "väkisin" vienyt ristiäisiin, lasten synttäreille tms) ei kutsu veljen perhettä käymään, ei mitään. Ehdotuksia?
 
"ap"
[QUOTE="Vieras";22655703]Lasten iät? Onko tuo toinen vanhempi? Mun mielestäni voi ihan hyvin olla myös erihintaisia, jos lapset on ihan eri ikäisiä. Tai sitten voi ajatella, että ostaa esim. vuorovuosina toiselle kalliimpaa.

Tietenkin syynä voi olla myös se, että jostain syystä tykkäävät enemmän tai ovat läheisempiä sen toisen kanssa. Silloin voi miettiä: miksi? Ehkä ne toiset on vaan läheisempiä, enemmän kylästelevät, mahdollisesti auttavat jne. Syitä voi olla monia.[/QUOTE]



Aika lailla yhtä läheisiä ollaan, kyläillään noin saman verran. Lapsilla ikäeroa puoli vuotta (meidän nuorempi) Mies oli sitä mieltä että ovat vaatimalla vaatineet tuon lahjan. Ei me kehdata ruveta tuosta päin naamaa sanomaan, tai kiukuttelemaan. Helpompi purkaa tätä asiaa näin "naamattomana"
 
joo o
No ei todellakaan kelpaa. Mun äiti hoitaa mun lapsia ja viettää aikaa niiden kanssa. Veljen lapsia ei. Syytä en tiedä, eikä tiedä veli tai vaimonsakaan. En tiedä mitä enää voisin asialle tehdä, olen kuskannut äitiäni veljen luo (reilu 100km), olen kutsunut kylään kun lasten serkut on paikalla,
muistuttanut serkkujen synttäreistä, kertonut kuulumisia jne. Äitini ei kyläile veljelläni (poislukien ne kerrat kun olen "väkisin" vienyt ristiäisiin, lasten synttäreille tms) ei kutsu veljen perhettä käymään, ei mitään. Ehdotuksia?
oletko kysynyt mistä johtuu? Tuo on harvinaista, yleensä ne lellisisaret ovat tyytyväisiä tilanteeseen ja vaativat sitä, koska ovat järjestäneet elämänsä niin että isovanhemåpien hoitoapu jne. ovat pakollisia, eivät esim. hanki hoitopaikkoja kunnasta kuten muut, tai vuorohoitoa, vaan hoidattavat isovanhemmilla, jolloin aikaa ja rahaa ei jää muille. (tottakai se maksaa että hoitaa joidenkin lapsia tai käy toisilla hotiamassa, menee bensaa, rahaa, ruokaa, näille hoidettaville yleensä ostellaan kaikkea pientä josta kertyy menoja)
 
"ap"
No ei todellakaan kelpaa. Mun äiti hoitaa mun lapsia ja viettää aikaa niiden kanssa. Veljen lapsia ei. Syytä en tiedä, eikä tiedä veli tai vaimonsakaan. En tiedä mitä enää voisin asialle tehdä, olen kuskannut äitiäni veljen luo (reilu 100km), olen kutsunut kylään kun lasten serkut on paikalla,
muistuttanut serkkujen synttäreistä, kertonut kuulumisia jne. Äitini ei kyläile veljelläni (poislukien ne kerrat kun olen "väkisin" vienyt ristiäisiin, lasten synttäreille tms) ei kutsu veljen perhettä käymään, ei mitään. Ehdotuksia?


Sinä teet mielestäni hienosti, kun pidät veljesi "puolia". Olipa mummon syy sitten mikä tahansa käyttäytymiseensä.
 
joo o
[QUOTE="ap";22655783]Sinä teet mielestäni hienosti, kun pidät veljesi "puolia". Olipa mummon syy sitten mikä tahansa käyttäytymiseensä.[/QUOTE]

Peesi tälle. Moinen käytös on tosi tosi harvinaista.
Meillä myös samanlainen tilanne. Kun miehen sisko sai lapset, menimme sinne jouluksi, appivanhempien kanssa, ja koko auto oli täynnä lapsille ostettuja tavaroita. Meillä oli vaan pieni vauva, ja minua ei haitannut vaikka emme saaneet paljon mitään.

Mutta koskaan meidän lapsia ei sitten muistettu samalla tavalla. He saavat edelleen nyt isoina ne yöpaidat ja villasukat ja ehkä 20 euroa.

Mutta eipä tuo tavara ketään onnelliseksi tee. En mielestäni ole katkeroitunut. Myöskää oma äitini ei ole ksokaan ollut tasapuolinen. Lempilapset ovat lempilapset mys aikuisena.

Sisaret eivät ole koskaan panneet suosimiselleen vastahankeen. Päinvastoin. Ovat järjestäneet elämänsä niin että isovanhempien jatkuvat hoitoapu ja kaikenlainen apu on välttämättömyys.

Eli siinä kun me suunnittelemme lapsiluvun niin että pärjäämme,toiset tekevät niin paljon kuin huvittaa, tai siinä kun me hankimme hoitopaikat kunnalta tai kärsimme taloudellisesti valikoimala työt niin että voimme hoitaa samalla lapsemme, myös kesällä, toiset järjestävät tietoisesti elämänsä niin että pyytävät kaiken valmiiksi vanhemmiltaan. Hoitoavun jne Ruokapalvelut, ruoka odottaa töistä tullessa. ym
 
Voin kertoa sen verran että kyllä tuo kirpaisee lastakin kun ymmärtää kuinka asiat ovat itse olin noin 7v. Kun tajusin tuon...

eli näin meillä on OLLUT JOKAISEN LAHJAN kanssa...

Mummoni(isänäiti) ostaa aina serkuillemme ensin lahjat (on kotimaisia pyyhkeitä, lakanoita, vaatteita jne. )ja sitten lisätään vielä rahaa joukkoon.
Sitten minä ja sisarukseni saamme sanoisinko pääasiassa turhaa krääsää, emme muuta. (Esim. itse olen joka hitton joulu saanut suklaata ja fleece huovan)

Oli se kiva aina niinä jouluina kun vietimme joulun yhdessä kyllä jäi p*ska maku suuhun jo tenavana. Toki olemme muutenkin aina tämän mummon silmissä jotenkin huonompia.

Käymme paljon useammin tämän mummon luona kuin serkkuni. Autamme mummoa kun tarvitsee apua jne. Ja ei tämä mummo ei anna hyvästä tahdostaan rahaa tai lahjoja muuten vain lapsenlapsilleen. (Joten tälläkään ei pitäisi olla osuutta tuohon lahja asiaan.)

Onneksi toinen mummo(äidinäiti) on oikeasti tasapuolinen!

Ja yllättävää kyllä tämä on vaikuttanut pitkässä juoksussa siihen että emme ole oikeastaan yhtään tekemisissä isän siskon lapsiin, mutta äidin siskon lapsiin meillä on lämpimät välit.

Ja vastaukseni kysymykseen on minusta et ole turhaan katkera!
 
joo o
Ja jos ei voi olla varma tasapuolsiuudesta, niin en minä ainakaan lapsiani vie mummolaan jouluksi. Enkä ala itse osatmaan samaa tavaravuorta lapsilleni sen takia, että mummo ehkä lahjoo vain joitakin.
Meillä esim. niin että mummolaan on ostettu jostain halpiskorista joku -70% lahja. Ja se on kauan pyörinyt mummolassa. Lapsia on 3 ja lapsenlapsia siis joka perheessä. Ja tietysti meidän lapselle annetaan tuo valmiiksi ostettu krääsä joka ei muualle kelpaa. Ja vieläpä niin, että ensin lapseltamme kysytään, pitäisikö hän tästä lelusta ja kun h än vastaa että ei pidä eikä halua, niin silti se hänelle tuodaan syntymäpäiävänä.

Muille ei kehdata, kun näillä jo valmiiksi palvova suku ja palvovat isovanhemmat, kun toinen vanhempi on ainoa lapsenlapsi. ja on kilpailua. Joten heille annetaan ja arvostetaan eri tavalla.
 

Yhteistyössä