isä ja vauvan hoito..

[harmistus]

Kertokaa nyt viisaammat olenko ihan hormoni huuruissa? Meillä on pieni vauva, ja minä olen sitä mieltä, että kun vauva on hereillä vain tunnin tai kaksi, niin hänen kanssaan ollaan ja kun hän hakee katsekontaktia, siihen vastataan. Mielestäni on haitallista jättää lapsi yksin vaikkapa sitteriin, kun hän on hereillä.

Mieheni vaati hoitaa lasta, ja hänen hoitonsa on että vauva makaa sohvalla vieressä/edessä, ja mies dataa koneella. Toinen ähkii aikansa ja hakee kontaktia jota ei saa ja alkaa itkemään, itkunsekaista ähinää. Tässä vaiheessa hermostun ja sanon miehelle että nyt se kone kiinni ja vauva syliin! Ottaa vauvan ja hoitelee sitä, juttelee ym. Minä yritän nukkua univelkaa pois, onnistumatta siinä. Säpsähdän jokaiseen vauvan ähkäisyyn, ja lopulta kun se alkaa itkeä, pyydän vauvan itselleni että annan maitoa. Siinä taas hermostun kun mies meinaa ettei sillä ole nälkä, ja minä vinkkaan pulloruokinnasta, lähinnä yritän ärsyttää. Mies o oitis hakemassa pulloa, ja mulla meinaa tissit räjähtää maidosta..Juu, tuttelia kehiin. Lopulta saan vauvan itselleni ja imetän hänet uneen.
Niin ja kun huomaan että mies on mieluummin koneella kuin hoitaa vauvaa, pyydän vauvan kanssani sänkyyn, tämä ei miehelle käy koska haluaa hoitaa vauvaa..

Nyt tuntuu pahalta ajatella miestä hoitamassa vauvaa, koska mieleeni palaa aina tuo kuinka pikkuinen yksin makaa, ja etsii katsellaan isää tai äitiä, ja isää ei kiinnosta kuin tietsikka. En vaan kestä

Niin, ja kun vauva nukkuu, niin silloin kyllä kiinnostaa kutitella, ja silitellä, ja herätellä seurustelemaan.

Vauva ei ole mikään nukke!

 

[kiekuva kana]

Kyllä sä taidat olla vähän niissä huuruissakin.

Onko se isä todella kaiken vauvanhoitoajan koneella?

Yleensä ei siitä hyvää jälkeä tule kun äiti alkaa sanelemaan isälle kuinka lasta pitää hoitaa jne.

 

[harmistus]

tämä nyt oli esimerkki yhdestä illasta kun sovittiin että opettelee vauvan hoitoa illan ajan ja neuvon jos tarvii.

 

[Kerpele]

Ne on ne hormonihuurut, mutta ei se silti väärin ole että tunnet noin

Kyllä mun on pakko sanoa että jos meille tähän kolmas tulis niin kyllä se vähän niin olis että viis niistä katsekontakteista, kuhan vaan saisin nukkua hetken... Tai näin mä tässä nyt leveilen, totuus saattaisi olla silti ihan muuta sitten kun olis ne höyryt päällä...

 

[kiekuva kana]

Ne on ne hormonihuurut, mutta ei se silti väärin ole että tunnet noin

Kyllä mun on pakko sanoa että jos meille tähän kolmas tulis niin kyllä se vähän niin olis että viis niistä katsekontakteista, kuhan vaan saisin nukkua hetken... Tai näin mä tässä nyt leveilen, totuus saattaisi olla silti ihan muuta sitten kun olis ne höyryt päällä...

Jep, höyryjä odotellessa..

Mutta ap, anna isälle tilaa. Voisitko nukkua korvatulppien kanssa?

 

[Tiinuliini]

Minusta on aika tyypillistä, että mies hakee isyyttään ja vauvan kanssa olemista juuri kuvailemallasi tavalla. Halutaan olla vauvan kanssa ja hoitaa, mutta hoitotoimien jälkeen muu seurustelu tuntuu hankalalta. Ainakin meillä on ollut kummankin lapsen kohdalla tätä samaa.

Älä liikaa neuvo, mutta voithan esim. näyttää jonkun artikkelin, jossa kerrotaan varhaisesta vuorovaikutuksesta ja vauvan kanssa seurustelusta. Anna kuitenkin isälle tilaa rakentaa omaa suhdettaan lapseen ja löytää keinoja olla lapsen kanssa. Ei vauva mene rikki, jos isä ei hänen kanssaan aluksi osaa seurustella "oikein".

 

["vieras"]

Mies opettelee vauvahoitoa tämän illan ja neuvot tarvittaessa? Mene nyt hyvä ihminen kauemmaksi ja anna isän kokeilla ja hakea oma tapansa, äläkä todellakaan jaa mitään neuvoja. Joo, ne hormoonit aiheuttaa kyllä tuota kanaemomaisuutta, mutta siitä ei todellakaan seuraa hyvää, että isää opetetaan ja neuvotaan kuinka olla vauvan kanssa.

 

[harmistus]

en halua, koska kyse on siitä, etten luota isän vauvanhoito taitoon, musta pientä lasta ei kohdella noin.
ja taas, joko se hoitaa liikaa, ja ei huomioi mua, tai ei hoida tarpeeksi, oon ihan solmussa...enemmän on kyse siitä, että oon tainnut vaipua vauvasymbioosiin, enkä tällä hetkellä kaipaa tuota miestä tähän mukaan, kun mulla on huono tapa, että asiat pitää mun tavalla, ja alan helposti puuttumaan jos tehdään eritavalla. Taidan omia vauvaa liikaa....mutta asia on aivan eri kun vauvalla on selkeä rytmi ja mies voi syöttää sille soseita, ja osaa vasta sen viesteihin..

 

[koikkalaiska]

Huuruja huuruja.
Myös isälle pitää antaa tilaa hoitaa vauvaa omalla tavallaan eikä äidin määräämällä tavalla. Meillä isä ja vauva miehissä katsovat tv:tä ja samalla isä höpöttelee vauvalle niin en mene väliin neuvomaan että sille kyllä pitäis laulaa tms.

 

[harmistus]

niin, ja haluaisin mielipiteitä nimenomaan tuohon varhaiseen vuorovaikutukseen, onko se ihan huuhaata, ja ei oo väliä vaikka vauva olisi koko hereilläoloaikansa sitterissä/sohvalla, ilman että kukaan siinä olisi aktiivisesti läsnä. tästä meidän riidassa oli kyse..

 

[---]

en halua, koska kyse on siitä, etten luota isän vauvanhoito taitoon, musta pientä lasta ei kohdella noin.

Ja miehesi pitäisi ilmeisesti luottaa sun vauvanhoitoon epäilemättä kuitenkin?

 

[kiekuva kana]

Se voi vaan olla myöhäistä sitten kun vauvalla on selkeä rytmi. Lapsi on kuitenkin isänsä yhtäpaljon kuin sinun vaikka imettäisit jne.
Nyt vaan annat isälle ja vauvalle omaa aikaa, koitat vaikka sitä nukkumista tai käyt kävelyllä.

 

[e]

Taidat sä vähän olla vielä. Mut ei se mitään, niin oon mäkin.. Oon yrittänyt antaa isän hoitaa lasta ihan miten haluaa, oon vaan kyllä tyytyväinen aina kun tekee edes jotain. Tai siis yllättävänkin paljon ja hyvin isä on mielestäni vauvaa hoitanut, melkeen äidillä menee hermot itkuun nopeammin.:/ Yritä antaa isän hoitaa niinkun itse haluaa, ei se vauva siitä kärsi jos ei kontaktia ihan joka hetki haeta.. Ja yritä saada nukuttua, korvatulpat korviin!

 

[Chala]

Meillä esikoisen hoito miehen toimesta oli usein sitä että vaihtoi vaipan ja seurusteli vauvelin kanssa, sitten dataili kun tyttö nukkui hänen sylissään Oli sen verran huutiainen hereillä ollessaan ettei siinä paljon tehty mitään ellei vauva saanut olla sylissä tai liinassa.

Tiedän sen raastavan tunteen kun haluaisi rynnätä pelastaman hädässä olevan vauvan, hormonit kun vähän värittää niitä tuntemuksia, ja vaikka se on ihan totta että isälle pitää antaa tilaa opetella itse olla vauvan kanssa, niin ei vauvaa silti voi vain sitteriin hylätä että saa olla rauhassa.

Huutamisesta ja tappelusta ei tietenkään mitään hyvää seuraa, mutta jos yrittäisit hienovaraisesti ehdotella miten mies voisi vaikka datailla vauva sylissä tms. että pieni kuitenkin saisi edes jotain kontaktia jos se koneelta poissaolo on niin vaikeaa. Kyllä se heidän suhde siitä lähtee kehittymään, mutta ei pakottamalla, silloin pahimmassa tapauksessa mies vain vetäytyy eikä halua enää edes yrittää. Ja kokeile sä ihmeessä niitä korvatulppia jos auttaisi, yrität rentoutua ja luottaa että kyllä vauva isänsä kanssa pärjää.

 

["eve"]

niin, ja haluaisin mielipiteitä nimenomaan tuohon varhaiseen vuorovaikutukseen, onko se ihan huuhaata, ja ei oo väliä vaikka vauva olisi koko hereilläoloaikansa sitterissä/sohvalla, ilman että kukaan siinä olisi aktiivisesti läsnä. tästä meidän riidassa oli kyse..

Onhan isä siinä lähellä kuitenkin. Se nyt vaan taitaa olla melko mahdotonta ja ehkä turhaakin tuijottaa vauvaa silmiin sen koko hereilläoloajan.

 

["huh"]

en halua, koska kyse on siitä, etten luota isän vauvanhoito taitoon, musta pientä lasta ei kohdella noin.
ja taas, joko se hoitaa liikaa, ja ei huomioi mua, tai ei hoida tarpeeksi, oon ihan solmussa...enemmän on kyse siitä, että oon tainnut vaipua vauvasymbioosiin, enkä tällä hetkellä kaipaa tuota miestä tähän mukaan, kun mulla on huono tapa, että asiat pitää mun tavalla, ja alan helposti puuttumaan jos tehdään eritavalla. Taidan omia vauvaa liikaa....mutta asia on aivan eri kun vauvalla on selkeä rytmi ja mies voi syöttää sille soseita, ja osaa vasta sen viesteihin..

Sitä suuremmalla syyllä, poistu paikalta kokonaan. Et voi evätä isältä kahdenkeskistä aikaa vauvan kanssa, siihen on sekä vauvalla että isällä oikeus jota et voi viedä. Todella itsekästä ajattelua, ettei luota vauvan isään ja tämän tapaan hoitaa vauvaa, eikä anna edes mahdollisuutta hakea niitä tapoja. Viesteihin vastaaminen ei tarkoita sitä, että pitää tuijottaa katkeamatta silmiin ja jos todella meinaat odottaa siihen, että vauva on puolivuotias ja syö soseita, voi isän ja vauvan suhde olla jo pilalla, puhumattakaan sinun ja miehesi suhteesta.

 

["vieras"]

Oletko puhunut miehesi - siis vauvan isän - kanssa tästä? Siis että mielestäsi vauvan kanssa täytyy aktiivisesti olla kontaktissa silloin kun vauva on hereillä,ja että susta tuntuu pahalta kun isä on vaan koneella ja pikkuinen yrittää saada kontaktia..
Omasta mielestäni olet sekä oikeassa että väärässä. On totta,että vauvan kanssa pitää seurustella ja olla aktiivisesti,vastata vauvan kontaktinhakuun jne hänen ollessaan hereillä. Mutta on myös totta,että vauvaa voi opettaa/totuttaa myös yksinoloon esim sitterissä/sylissä. Voisit ehdottaa miehelles että pitää vauvaa kuitenkin sylissä,vaikka onkin koneella. Toinen asia on,että jos sulla tulee hyvin maitoa niin miksi myös pullo? Tärkeintä olisi kuitenkin keskustella miehesi kanssa ja sopia yhteiset "pelisäännöt" miten vauvan kanssa ollaan ja toimitaan ja sitten myöhemmin kasvatetaan..

 

[Chala]

niin, ja haluaisin mielipiteitä nimenomaan tuohon varhaiseen vuorovaikutukseen, onko se ihan huuhaata, ja ei oo väliä vaikka vauva olisi koko hereilläoloaikansa sitterissä/sohvalla, ilman että kukaan siinä olisi aktiivisesti läsnä. tästä meidän riidassa oli kyse..

Siis tottakai varhainen vuorovaikutus on ihan äärimmäisen tärkeää, mutta mä kyllä lähtisin väittämään että jos sä olet äitiyslomalla ja oletettavasti vauvan kanssa jossain määrin tekemisissä, niin isäkään ei pysty niin poissaoleva olemaan etteikö vauvan kanssa kukaan mitenkään seurustelisi tämän hereillä ollessa. Ihan pienelle vauvalle riittää se että läheinen aikuinen on lähellä ja turvaa hänen perustarpeensa, vähän isompi alkaa kaipaamaan seuraa ja seurustelua ihan eri tavalla. Ehkä sekin on jo ihan hyvä jos mies pystyy kuitenkin näihin perustarpeisiin vastaamaan vaikkei vielä aktiivisemmin vauvan kanssa osaisikaan seurustella?

 

[Pandora]

jos et muuten pysty antaa niiden olla kaksin niin lähe vaikka kävelylle. ei tosta tolleen mitään tuu. Mieti miltä sun miehestä tuntuu kun oot vähän väliä siinä kyttämässä ja neuvomassa...

 

["torsti"]

Anna isän rauhassa tutustua ja hoitaa vauvaa. Älä koko ajan kärky selän takana ohjeita latelemassa. Ei vauva hajoa pienestä itkusta ja isäkin lopulta alkaa oppia mitä vauva milloinkin haluaa (mies ei opi jos et anna tilaa!). Se on kuitenkin teidän YHTEINEN lapsi. Sä hoidat omalla tavalla ja mies omallaan. Miehelläs luultavasti kovat paineetkin olla rennosti vauvan kanssa, kun sä olet koko ajan vieressä jäkättämässä ja nokkimassa. RELAA! Sain muutenkin sun tekstistä sen kuvan että vauva olisi vain sun, mutta näin ei ole. Sä tuhoot tolla käytöksellä isän ja lapsen välejä ja sun ja miehes parisuhdetta.

 

[Pesky Pixie]

Kyllä isälle täytyy antaa oikeus omalla tavallaan hakea isyyttä. Ei ole ihan reilua, että äiti sanelee kaikki säännöt siihen, miten vauvan kanssa kuuluu olla. On totta, että lapsen on saatava kontaktia, mutta itse ajattelen, ettei ole vauvalle haitallista sekään, että aikuiset ovat läsnä niin että hän näkee heidät, mutta aikuisten ei ole pakko ihan koko aikaa keskittyä ainoastaan lapseen.

Sun on vaan nyt pakko alkaa luottaa miehesi vauvanhoitotaitoihin. Muuten kannattaa hiukan miettiä, että miksi niin epäluotettavan ihmisen kanssa yleensä alkoi vauvoja hankkimaan. Tai miksi sellaisen ihmisen kanssa yleensä haluaa yhdessä olla. Varmasti sulla tässä nyt puhuu hormonit, mutta järjen käyttökin onnistuu ihan varmasti kun vain yrittää.'

Vauvasymbioosiin vaipuminen on sekin asia sinänsä, onhan siinä hyvätkin puolensa, mutta samalla viet mieheltä mahdollisuuden isyyteen, lapselta mahdollisuuden kokea läheisyyttä muidenkin kuin sinun kanssasi, itseltäsi mahdollisuuden tukeen ja apuun raskaassa vauva-arjessa. Koska jos nyt haluat viettää vauvasymbioosia siihen asti, kun vauva alkaa syömään soseita ja on säännöllisessä rytmissä, voit olla melko varma, että se isän ja vauvan yhdessäoloaika on silloin entistä hankalampaa kun olet totuttanut lapsen siihen ,että sinä olet taukoamatta fyysisesti läsnä ja lapsen ainoa hoitaja.

 

[minnahaapa]

nostan. mitä mieltä muut ovat tästä?

 

[bcv]

Anna isälle myös vastuuta vauvasta. Jos omit vauvan itsellesi etkä anna edes mahdollisuutta niin lapsen isä voi tuntea jääneensä ulkopuolelle eikä myöhemminkään halua hoitaa vauvaa koska ei ole saanut luoda suhdetta ja opetella sitä hoitamista.

Itse tein esikoisen kohdalla niin että omin vauvan ja olin aina päsmäröimässä vieressä. Sen huomasi sitten isän ja lapsen suhteessa myöhemmin. Isä koki ettei osaa oikein hoitaa vauvaa eikä saanut luotua kunnon suhdetta.
Toisen kohdalla olen antanut ihan oikeasti isänkin tehdä ja hoitaa vauvaa ja sen huomaa sitten suhteessa. Ovat paljon läheisempiä.