Pitkään esikoista yrittäneet-2010-tervetuloa uudet!

Hei Jag78. Ymmärrän sun tunteita tosi hyvin. Meillä epäonnistui juuri 4.icsi hoito. negan testasin eilen. kaikki oysin hoidot käytetty ja yksi yksityisen puolen ja tulosta ei oo. Olen jotenkin tunnoton. itkin jo alkuviikon ja nyt oon vaan niin p e t t y n y. mies luulee että tästä mennään heittämällä yli. rakastan miestäni äärettömästi, mutta minun tarve saada kokea äitys ja raskaus on niin vahva että en tiedä miten se saadaaan aikaan. Hoitoja jatketaan joskus ensi vuonna kun on rahaa ja eheydytään taas.
Laihduttaa pitää hurijasti. Ja aion tiukentaa vhh- elämäntapaani. Enemmän luomua ja enemmän stresssinpoisto liikuntaa - ei hampaat irvessä. Ja toivoisin että jossain mitattais mun hormoonitasot niin kuin ihan oikeeesti eikä vaan heiteltäs arvioita.
Puran pahaa oloani ammattiauttajalla. Ja se on ollut hurjan tärkeää, se on ollut mun elämänpelastaja. Oon lähentynyt mieheni kanssa kun oon saanu puhua toisen ihmisen kanssa luottamuksellisesti ja saanut uutta perspektiiviä elämääni. Lisäksi mua auttaa mun hirveä päättäväisyys ja tahto onnistua joku vuosi.
Onko jollain muulla pco -sokeriongelmaa-ylipainoa-kilpparinvajis- ja miehellä huonot pikkukaverit- niin onko joku saanut vauvaa tällä yhdistelmällä. lääkärit tosin sanoo että emme ole epätoivoisia.
Hui mikä purkaus.
Yritetään kanssasiskot nauttia kuitenkin viikonlopusta ja itsenäisyyspäivästä. Ja tästä matkasta jota kuljemme kohti äitiyttä.

 

äidiksikkö :hug:

 

Moi!

Smirg oon pahoillani :hug: ei oo todellakaan seilua tää..: / onneksi teillä on kuitenkin noin pian tulossa PAS

Peppi miten kävi? ootko testannu?

Terhi ihanaa, että sait vauvantaimet kotiin:heart: toivotaan tosiaan sitä maailman parasta joululahjaa! Tsemppiä piinailuihin!

jag uskomattoman hidasta touhua:headwall: nuo sun ajatukset on varmasti ihan normaaleja tuossa tilanteessa ja hienoa, että tänne purkautuminen auttaa!
Mä puran pahaa oloani kuuntelemalla musiikkia, koirien kanssa lenkkeilemällä, kirjoittamalla blogia, miehelle kiukkuilemalla:ashamed:, itkemällä silmät päästä jne..
Must on välillä ihanaa kävellä niin pitkä lenkki, että olen fyysisesti aivan uupunut, enkä jaksa ajatella enää mitään, kun tulen kotiin..

äidiksikkö aivan varmasti kamala pettymys:hug: voimia! Onneksi sulla on jo kuitenkin hyvät suunnitelmat seuraavaa hoitoa silmällä pitäen

mä oon alkanu taas vähentämään hiilareita ja syön joka päivä paljon hedelmiä. Kasvikset ei nyt oikee maistu, ku tykkään et ne pitää olla kotimaisia ja tuoreita..

 

En ole vielä testannut, kun en hoksannut lauantaina ostaa testiä, vaikka kävin kaupungilla. Huomenna osta testin, vaikka se on kyllä rahan tuhlausta, koska turhu on voimistunut ja punaistakin nähty jo aika paljon. Keskiviikkona teen testin, soitan OYS:in ja lopetan sitten Lugen käytön. Tammikuussa menen seuraavaan PAS:iin, jos vain alkiot selviävät sulatuksesta. Aion pitää joulun ja uuden vuoden ilman piinailua. Ei tarvitse lääkeiden kanssa värkätä, kun on kyläilemässä.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

 

Huh huh, se on kohta tääkin vuosi lopuillaan.. Kolme vuotta sitten toiveikkaana kuvittelin, että miltähän se joulu tuntuu, kun kohta on oma lapsi mukana juhlimassa.. Ei sitä oo vieläkään. Miten tuo aina tuntuu niin pahalta jouluisin???
äidiksikkö, olen pahoillani teidän negan vuoksi!! Mä täällä tihrustan vasta ekan IVF:n ekan siirron negaa ja tunnen kyllä olevani niin aloittelija tässä. Toivottavasti saat intoa siihen vähäiseen hiilihydraattiin, mulle siitä on ollut apua ja paino on laskenut ja koko kroppa on kevyempi, kun onnistuu oleen hetken vähemmällä hiilihydraatilla. Helppoo se ei kyllä nytten oo, kun on pimeetä ja kaipaa nopeeta energiaa.
Peppi1981, mäkin ajattelin koittaa nauttia elosta ilman piinailua sinne tammikuun puolelle, kun meillä toivottavasti on siirto. Ja aion elää niin kun en ois suunnitelemassa raskaaksi tuloa.. Heh, ei oo helppoo, kun asia pyörii päässä koko ajan..

 

Pääsisköhän joukkoon..? Esikoista ollaan yritetty jo monta, monta vuotta, joten sekaan sovin varmaan oikein mainiosti. Olisi kiva jakaa ajatuksia, kun siihen ei ole oikein mahdollisuutta muuten.

Hieman meistä: ollaan kolmekymppinen pariskunta, lasta toivottu ajatuksella yli 3 vuotta, toisaalta koskaan ei olla käytetty mitään kunnollista ehkäisyä, joten sen puoleen lapsella olisi ollut mahdollisuus tulla jo aiemminkin.

Tutkimuksiin päästiin syksyllä (kättäri) ja nyt on kaikki tutkimukset tehty ja tulos oli: lievä pco, ovulaatioista ei varmuutta, miehellä kaikki ihan ok, siittiöt hieman hitaita mutta niitä riittävästi. Sain Clomifenia ja nyt olen syönyt tässä kierrossa sitä kp 3-7, tänään viimeinen päivä. Ultraääniaika on 13.12 ja jännitän sitä kovasti, mitä siellä näkyy, toivon että "tulosta" olisi tullut. Inseminaatio tehdään kai sitten seuraavasta clomikierrosta.

 

83yrittäjä hyvä, et sait juteltua lääkärin kanssa. Toivottavasti hoidot voidaan aloittaa ennen sitä kahden vuoden rajaa Niin ja toivotaan odotellessa ihmettä tapahtuvaksi:heart:

Peppi voih..toivotaan kuitenki, et vuoto ois harmitonta!

Smirg mä lukeudun myös niihin jotka kärsii jouluisin.. Tänä vuonna en laita joulua oikeastaan ollenkaan ja oon joulun vapaaehtoisesti töissä.

EtelänHetelmä tervetuloa!:flower: Toivottavasti ultrassa näyttää hyvältä

on: mulla tulee maitoa oik. rinnasta..taitaa olla prolaktiini koholla edelleen:headwall:

 

hei kaikille!
halleb: meillä hoitona clomien jälkeen ilmeisesti laparoskopia, jotta saadaan kystat pois ja siitä suoraan ivf:n. Vielä ois tää yksi clomikierto jäljellä, mutta eipä juuri toiveita ole että tärppäis, kun ei ole tähänkään asti clomeilla tapahtunut mitään.. Mutta kattotaan tämäkin nyt sitten ja sitten soittelen polille miten edetään. Harvemmin tulee tännekin kirjoteltua kun tuntuu ettei tapahdu mitään ja odottelen vaan että pääsisin vaikka siihen ivf:n. Onnea kaikille teille yritykseen, mä pysyttelen taustalla ootellen että pääsisin aloittamaan kunnon hoidot niin tulen sitten takaisin palstailemaan. :wave:

 

HalleB, voit laittaa mulle että aloitus yritetty 8/07 (sain silloin vakituisen työpaikan, joten uskoisin silloin odottelun alkaneen).

 

Hei kaikille tasapuolisesti:wave: Vieläköhän tänne sopeis mukaan? Tuntuu että nyt alkaa vauvakuume-palstailut olla aika vaihtaa tänne lapsettomien puolelle...Niin kurjaa kun se itelleen onkin myöntää. Ollaan siis hiukan alle kolmekymppinen pariskunta, yritys alotettu 09/09, eli 17 tai 18 täysin tuloksetonta kiertoa on jo takana. Ei siis kertaakaan ole raskaus edes alkanu, ei ainuttakaan plussaa muuta kun ovistesteissä.
Mut ollaan jo tutkittu: verikokeet ok, aukiolotutkimus ok, kaikki pitäs olla hyvin. Ylihuomenna sitte mieskin kantaa kortensa kekoon ja menee viemään näytteen tutkittavaksi. Jos sekin on ok, on mulla luultavasti seuraavassa kierrossa tiedossa clomien alotus. Saas nähdä kuin käy

Koitan joskus ajatuksella lukea teidän muiden juttuja ja päästä siten hiukan porukkaan sisälle, pahoittelut tämä tänkertanen omanapaisuus:ashamed:

 

Manuliina> Ootteko yksityisellä käynyt tutkimuksissa vaiko julkisella? Tervetuloa porukkaan.... Tylsää tälle puolelle on joutua mutta vielä pöpimpää on kun täällä alkaa viihtyä liian kauan.

 

Negahan se sitten oli. Onneksi kerkesin jo viime viikosta asti varautua tähän, joten tällä hetkellä ei ainakaan tunnu niin pahalta.

Manuliina ja EtelänHetelmä: Tervetuloa.

 

linnuton puu tsemppiä viimeseen clomikiertoon!

tervetuloa Manuliina:flower: onhan se kova paikka myöntää, et tänne kuuluu:hug: toivottavasti sun ei tarvii täällä kauaa olla

Peppi :hug: oon pahoillani..

 

Heippa kaikille! Onpas nyt kovin ikävää luettavaa melkein jokaiselta... Kunpa joku toisi välillä hyviäkin uutisia

Eilen oli ultra ja kaks isoa follia näkyi. Illalla pistin Pregnylin ja huomenna on toinen inssi. Jos ei sekään tuota tulosta, niin sitten kuulemma vaihtuu hoidot...

 

83yrittäjä Ihan suosiolla päätettiin mennä ainaki noi "alkututkimukset" yksityiselle,vaikka sit maksaaki hiukka enemmän. Ei mun pää olis kestäny sitä oottelua jos olis kuukausikaupalla saanu oottaa tutkimuksiin pääsyä...:| Nytki tuntuu että aika matelee kun jotain odottaa Mutta tänään lopultakin ois miehellä se näytteenantopäivä, ja sit alkaa tulosten odottelu...Plaahhh... Yhtä odotusta nykyään koko elämä!! Onneks sattuu ovis aikalailla näille päiville varmaan(en tikuta, ei auttanu) ni kuluu aika sitte mukavammin

 

Tervehdys kaikille! ilmoittaudun mukaan.. isot halaukset kaikille ja varsinkin sulle äidiksikkö. Kuullostaa toi sun tarina niin tutulta
Meillä yritystä takana nyt noin kaks ja puol vuotta. Ite oon kolmekymppinen ja mies 36. Viime keväänä marssittiin tutkimuksiin ja vastauksena kilpirauhasen vajaatoiminta ja täysin olematon keltarauhashormonin tuotanto. Miehen siittiöissäkin jotain pientä häikkää, mutta ei mitään kovin merkittävää. Noh, kesäkuussa piti aloittaa clomifen jne, mutta kappas huomasinkin olevani raskaana kesäkuun alussa! oli oikeasti mun elämän hienoin päivä.. sitten elokuun alussa toisessa ultrassa todettiin, että sydänääniä ei enää ole ja siitä sitten lääkkellinen tyhjennys.. silloin tuntui, että elämä romahtaa täysin. Nyt muutama kuukausi myöhemmin on jotenkin saanut itsensä ainakin osittain kokoon (kiitos erittäin ammattitaitoiselle psykologille ja nukahtamislääkkeille.. ) ja uutta yritystä on nyt ollut pari kuukautta. Eilen kävin sitten taas lääkärissä, tehtiin ssg eli niitten helkutin munatorvijohdin-mitä-ne-on -aukiolotutkimus ja todettiin että vasen puoli on tukossa. Viime kesän tapahtuma on siis ollut todellinen ihme. Nyt sitten odottamaan tammikuuta ja ivf -aikaa. Ei vaan millään jaksaisi ja hirvittävä pelko taustalla, että mitäs jos toi viime kesän raskaus oli ainut mitä tulee elämässä kokemaan..

 

isla ja kumppanit kiitos lohduttavista sanoistanne. ei tätä ehkä jaksais jos ei saisi tukea ihmisiltä jotka oikeasti ymmärtäää, että mitä tää on. :hug:
munki kaverit saa jo toisia lapsia ja mä oon ainut tämmönen kummallinen. tekee pahaa, vaikka eihän heijän onni oo multa pois, mutta tekee kipeää. tekee hyvää tunnustaa se, että tunnen näin niin kuin tunnen. täysin syämmin en pysty tuntemaan myötäiloa kun kuulen jonkun kaverin olevan raskaana.
mahtaiskohan clomit auttaa hormooni-sokerihäiriöisen laihdutukseen? entä munasolujen laatuun ? pitääkö mennä yksityisellä ottamaan hormooniveriarvoja että sais selvyyden tähän pco hommaan ? pää täynnä kysymyksiä. ai niin ja sairaalan pitäs ilmottaa se nega...

 

isla79 Pahoittelut keskenmenosta:hug: Mutta eikös raskaus ole ihan mahdollinen jos toinen munatorvi on kuitenkin auki? Näin mulle gyne sano. Ja kun tulit raskaaksi ennen niitten clomien alotusta ni syötkö sä siis nyt niitä? Vai jätettiinkö se "vaihe" vallan väliin, jos siis tammikuussa teillä on tiedossa ivf?

Voisitteko asiassa viisaammat selittää mulle tota clomi-hommaa? Mulla kun siis on niitten alotus tiedossa jos miehen näytteessä kaikki ok... Eli onko se aina noi kp:t 3-7? Ja siis oviksen aikaan pitää käydä ultrassa vai? Vaikka kaipa mulle se homma sit selitetään mutta olis sitte jo ennakkoon jotain hajua asiasta Tänään siis mies vei näytteen ja kuulemma pari viikkoa kestää tuloksissa. Ajottuu muuten just siihen joulun alle, kunnei vaan sit alkais menkat just siinä! Koska sehän tarkottais sitä että clomien alotus siirtyis taas kuukaudella jos ne vaikka just aattona alkaa ja esim. aatonaattona vasta saatais tulokset... Perhana ku pitää miettiä kaikkee tätä IHAN LIIKAA!!:kieh: Mutta minkäs teet. Se mikä tällä hetkellä eniten merkitsisi, puuttuu vielä:|

 

Viikko blastokystialkioiden siirron jälkeen sain raskaustestiin haamuviivan. Eilen kävin ostamassa Clearbluen digitaalisen viikkonäytön ja klo. 4:30 aamuyöllä tein testin että raskaana tosiaan ollaan!! Ja viikot näytti ihan oikein 1-2. En voi uskoa tätä todeksi 7 vuoden lapsettomuuden jälkeen, yhtään ainutta plussaa en ole ikinä ennen saanut!

Kävi miten kävi, tämä on jo voitto! Tietää että on edes mahdollista saada raskaus alulle!

Aikamoisia viiltelyjä ja menkkakipuja vähän väliä tuntuu, mutta ilmeisesti normaalia.

Plussaonnea muille myös!

 

^onnea :flower:

äidiksikkö Jos asia painaa jatkuvasti mieltä niin ainakin itse kääntyisin yksityisen puoleen tai ainakin soittaisin ja kysyisin mitä asian selvittämiben maksaa. Nytkin olen sinne soitellut hoitokuvioita vaikka me ei olla edes varmoja suostuuko lääkäri sitä lähetettä kirjoittamaan, ensi viikolla lääkäri soittaa jos nyt soittaa (useimmin meille on soitto jäänyt tulematta kuin soittoaikana se soitto tulisi). Mua helpottaa kun saa tietoa ja jos nyt se lääkäri jemmaa sitä lähetettä pitää kai repiä jostain ne rahat että edes ensivuoden aikana päästäisiin ensimmäiseen hoitoon.

 

Voisitteko asiassa viisaammat selittää mulle tota clomi-hommaa? Mulla kun siis on niitten alotus tiedossa jos miehen näytteessä kaikki ok... Eli onko se aina noi kp:t 3-7? Ja siis oviksen aikaan pitää käydä ultrassa vai? Vaikka kaipa mulle se homma sit selitetään mutta olis sitte jo ennakkoon jotain hajua asiasta

No, en mitenkään viisaaksi itseäni tässä asiassa kutsu, mutta voin kertoa omaa tilannetta. Söin clomeja juuri tuossa kp 3-7. Huomenna, eli kp 13, menen ultraan, jossa ymmärtääkseni katsotaan mitä on tapahtunut ja mites se ovulaatio, onko, milloin... Ensi kierrosta sitten tehdään inseminaatio, nyt vasta testataan tuon clomin vaikutusta. Hieman jännittää, että miltä siellä näyttää. Tää on kaikki on niin uutta... mutta kyllä tähän on jo vähän tottunutkin.

Terhi-76 Paljon onnea plussasta, hienoa hienoa, toivotaan parasta mahdollista jatkoa .

isla79 Tsemppiä niin kovasti eteenpäin. Toivon pimeyden jälkeen sulle paljon valoa.

Ja kaikille muillekin valoa tämän kaiken keskelle! En oikeastaan tiedä, "voinko/saanko" kertoa, että välillä menetän toivoni, joskus tuntuu niin utopistiselta se, että olisin raskaana. Aiemmin tällaisella palstalla joku sanoi mulle, että "sullahan on vielä vaikka kuinka paljon mahdollisuuksia" kun fiiliksiäni valitin...no en sitten tiedä monen vuoden yrittämisen jälkeen saisin sitten valittaa.

 

äidiksikkö: juu, toi on aika mielenkiintoinen tunne kun ei yhtään jaksaisi iloita muiden puolesta, vaikka se ei todellakaan ole itseltä pois. Silti tuntuu vaan välillä niin epäreilulta ja katkeralta kun joku selittää miten tuli ekasta yrityksestä raskaaksi.. (tai vahingossa.. ) toivon, että saat vastauksia kysymyksiisi, mulla ongelmia tuottaa edelleen toi kilpirauhanen, arvot seilaa ihan miten sattuu.

Manuliina: viisaudesta en tiedä, mutta kirjoitan nyt miten itellä on clomit ollu.. ekan kerran söin niitä kesällä 09, tosin vaan yhden kuurin. Gynekologi suositteli silloin, että sais kierron tasaantumaan.. mitään en asiasta silloin ymmärtäny, koska en ollut vielä juuri asioihin joutunut perehtymään. Silloin söin clomeja kiertopäivät 5-9 ja kp 12 oli ultra. Noh, silloin ei tullut mitään tulosta. Nyt sitten tosiaan oli tarkoitus aloittaa viime kesäkuussa, mutta se sitten siirtyi. Nyt olen syönyt clomeja kahdessa kierrossa, kp 3-7 ja ultra on ollut kp 13. Sen jälkeen oon saanu pregnylin pistettäväksi kp 15 ja sitten vaan kotiin peiton alle ahkeroimaan.. täytyy sanoa, että ei sekään oo ihan helppoa kun täytyis syttyä lääkärin määräyksestä. onneksi huumori auttaa tässäkin..
Nyt sitten kuitenkin kun todettiin toi vasemman puolen tukkeuma, niin lääkäri sanoi, että on ihan turha jatkaa tällai eteenpäin, vaan täytyis siirtyä "vahvempiin" aineisiin ja konsteihin. Pelonsekaisella kauhulla odotan.. :headwall:
Mulla nimittäin tuli clomeista puoltoista viikkoa kestänyt migreeni. Ei ollut kovin mukavaa kun näkö lähti päivittäin, oksetti ja jumalaton särky. Toivottavasti muilla ei aiheuta noin voimakkaita reaktioita. Kaiken tän kuitenkin kestää jonkinlaisen toivon avulla.

Etelänhetelmä: Kerrohan miltä ultrassa näytti? mulla on clomit tuottanu aina ihan hyvän tuloksen (viimeksi 2 kpl 20 mm rakkulaa) mutta siihen se sitten onkin toistaiseksi jäänyt.

Kiitos kaikille kauniista sanoista, kyllä taas eteenpäin mennään.. Tosin välillä taaksepäinkin.. Mutta turhauttavalta, rankalta ja välillä niin epäreilulta tämä kaikki tuntuu, eikä aina viitsisi miestäkään näillä pään sisäisillä jutuilla rasittaa. (muille en ole asiasta kertonut)
Valoa ja hirveästi voimia kaikille!

 

Heippa kaikille ja anteeksi kun en ehdi kommentoimaan kaikkien vaiheita!

Terhille onnea plussasta, yritetään mönkiä perään sinne odotuspuolelle!

Täällä myös tänään siirretty kaksi pakkasalkiota. Eivät olleen priimalaatuisia, nelisoluisia ja kolmos- ja nelosluokkaa mutta klinikan lääkärin mukaan mistä vain alkioista voi lähteä raskaus.
Jo se, että alkiot eivät kärsineet pakastuksesta vaan olivat samanlaisia sulatuksen jälkeen voi olla hyvä merkki. Kuulemma huonot eivät selviä sulatuksesta... Nooh, tiedä häntä. Odottamaan jäädään ja nähtäväksi nää miten käy. Onneksi pakkaseen jäi vielä viisi alkiota jos tästä ei nyt tärppää. Ei ole vielä ihan totaaliepätoivoinen olo...

Mulle voipi siis päivittää 2. IVF:n 1. PAS, alkiota 2 ja pp 0 sekä testipäivä 26.12.2010

Voimia koko sakille tasapuolisesti! :heart:

Ps. Sain taas sydäntäraastavia uutisia taas tälle päivälle...
Hyvä ystäväni teki eilen positiivisen raskaustestin. Esikoisen ja uuden vauvan ikäeroksi tulee vuosi ja kuukausi... Esikko oli saanut alkunsa toisena yrityskuukautena.
Haikara tuntuu lentävä aina ohi, läheltä lento sattuu eniten.
Ihan turra olo; tasan ei käy onnen lahjat. Saa nähdä tuleeko meille hyvä joulu vai ei.

 

Noh, ultrassa käyty. Vasemmalla näkyi 13 mm folli ja jossain muualla jotain muuta (tähän en jaksanut enää niin keskittyä kun se ultraus kesti ja kesti ja tuntui vähän ilkeeltä), lääkäri sanoi, että hyvä, lääke toimii, kaikki ok, hyvät on mahdollisuudet. Ovulaatiota alan testata tuossa keskiviikkona ja kun näkyy, inseminaatio. En itseasiassa tiennyt, että inssi tehdään nyt, mutta nyt kun ajattelee, niin miksei, ei sitä jaksaisi seuraavaan kiertoon odotella... toivottavasti ei osu lauantaille, sitten pitää hyödyntää tämä ah niin romanttinen täsmäyhdyntä.

Jäin vain miettimään, kun sinäkin isla79 kirjoitit, että hyvin toimi clomit, kaksi 20 mm follia näkyi... Että onko se sitten jotenkin huono, jos ultrassa folli(t) on "vain" 13 mm vai kertooko se yksinkertaisesti vain siitä, että ovulaatio on tulossa eikä menossa... Että onko se tärkeintä, että sieltä se folli(t) löytyy? Sori kaikille, en ehkä käytä näitä termejä kovin sujuvasti, toivottavasti ymmärrätte . Kun ei se lääkäri mitenkään huolestunut ollut, sanoi, että nykyinen lääkemäärä on ok ja näin mennään 4 kiertoa. Limakalvokin oli normaali. No, odotellaan ja katsotaan.

Niin, kaikkein kauheinta mun mielestä tässä lapsettomuuden tunteiden aallokossa on tuo elämän epäreiluuden hyväksyminen... Tulee joskus ihan lapsellinen olo... "miks toi saa mut mä en???". Niinpä. Ja katsoin telkusta sen jonkun päihdeäiti Tarun (en ole varma nimestä) kertomuksen ja kyllä alkoi v*tuttaa. Me täällä eletään terveellisesti, toivotaan, testaillaan, syödään lääkkeitä, täsmäsekstaillaan, toivotaan, vuodetaan, itketään, rämmitään, kuunnellaan toisten vauvauutisia ja plops, päihdeäiti on jurrissa saanut pari lasta.... Sallittehan pienen ilkeyden...?

 

etelänhetelmä, teillähän tehdäänkin nopeesti toi inseminaatio, aika kiva, ei joudu hirveen kauaa kärvistelemään.. tai sit pääsette kans merkitsemään kalenteriin, että tänään klo 19 yhdyntä.
Toi follien kokohan vaihtelee varmasti sen perusteella mikä kp on menossa. (näin luulisin.. ) Mä olin viimeksi ultrassa aika myöhään, joten olivat kasvaneet jo noin isoiksi - pelkona viimeksi itellä oli, että clomit olisivat saaneet aikaiseksi kahdeksan follia niinkuin edellisessä kierrossa ja se kierto oltiinkin sitten seksilakossa.. mukavaa ja kasvattaa kärsivällisyyttä.. : /
ja voin kyllä täysin allekirjoittaa tuon sun loppulauseen, välillä vaan itseäkin hirvittää nämä omat lapselliset ja ilkeätkin ajatukset.. :ashamed: