K
"kääk"
Vieras
Mulla on lasteni kanssa ollut tyyli, että annan ruokaa sen verran kuin syövät, ihan pienelle annan vähän ja jos ei maita niin ei maita, seuraavalla ruualla sitten. Isompi sanoo itse minkä verran haluaa ja sen myös syö. Jos ei maita niin muistutan että ensi kerralla ottaa sen mitä syö mutta en pakota tyhjentämään lautasta. Molemmat syövät yleensä reippaasti, kehottamatta ja ilolla maistellen. Ei ole ikinä tarvinnut pakottaa, lahjoa tai tehdä ruokailusta showta. Nyt jouluna seuraa jokavuotinen ongelma, kun istutaan yhteiseen joulupöytään ja miehen sisarusten lapset aloittavat sen hyi-en-syö-marinan ja vanhemmat sen söisit nyt-kitinän ja kun lapset sitten temppuilevat tarpeeksi niin alkaa se annosten laskeminen ja uhkailu. Ja ei siinä mitään, kukin tyylillään, mutta sitten jos minun lapselleni sattuu sellainen harva kerta että ei jaksakaan, niin aletaan hällekkin hokea että syö nyt tai et kasva ja söisit nyt niin saat jälkiruokaa. Ei voida uskoa kun annan luvan lopettaa. Ja kuopus on vasta 1v ja hänelle olen tarjonnut aina vain sen mitä syö, en pahemmin edes syötä häntä vaan saa syödä sen mitä jaksaa (useimmiten koko pienen annoksen jonka olen lautaselle laittanut) niin johan ollaan selän takana syöttämässä lisää ja tuputtamassa josko jokin kelpaisi.
Itse olen kuitenkin alusta asti tavoitellut sitä että ruokailu olisi lapsille luonnollista ja mukavaa ja että täydestä vatsasta tulee hyvä olo. Imetän kahta nuorinta joten se ei ole niin vakavaa jos joku ruoka laskee huonommin. Eikä se ruokailu ylipäätään ole niin vakavaa, lapsii ei itseään ruuan äärelle nälkiinnytä. En kuitenkaan toisten lapsille sano että joo ota mitä jaksat syödä, syö ja mene leikkimään, miksi minun lapsilleni siis saa tuputtaa ruokaa? Minusta ruuan kanssa ei saa pelleillä, syömisten kanssa ei saa lahjoa eikä kiristää ja kaikkien pitäisi saada ruokailla rauhassa ja rentoutuen.
Itse olen kuitenkin alusta asti tavoitellut sitä että ruokailu olisi lapsille luonnollista ja mukavaa ja että täydestä vatsasta tulee hyvä olo. Imetän kahta nuorinta joten se ei ole niin vakavaa jos joku ruoka laskee huonommin. Eikä se ruokailu ylipäätään ole niin vakavaa, lapsii ei itseään ruuan äärelle nälkiinnytä. En kuitenkaan toisten lapsille sano että joo ota mitä jaksat syödä, syö ja mene leikkimään, miksi minun lapsilleni siis saa tuputtaa ruokaa? Minusta ruuan kanssa ei saa pelleillä, syömisten kanssa ei saa lahjoa eikä kiristää ja kaikkien pitäisi saada ruokailla rauhassa ja rentoutuen.
Joulun kunniaksi.
