Onko lahjojen avaaminen muiden läsnäollessa sinulla hankalaa?

Tuli tänään puhetta ystävän kanssa tästä, kun me kummatkin koetaan lahjojen avaaminen toisten katsellessa jotenkin kiusalliseksi tilanteeksi. Siis vaikka paketista paljastuu jotain todella mieluista, on mulla sellainen olo etten osaa näyttää sitä iloa, tai jotain sellaista Onkohan tämä yleistäkin? Inhottaa kun toiset seuraa silmä kovana reaktioita.

 

Joo vähän on samaa oiretta, sama kaikkien lahjojen kanssa.

 

Minulla ihan sama. Pelkään myös sitä, että en pysty peittämään ärsytystäni, jos paketista paljastuu jotain turhanpäiväistä roinaa, kaapintäytettä.

 

Ilmoittaudun samanlaiseksi.

 

Heh, sama vika mullakin...

 

Todellakin!!

Olen alkanut inhoamaan joulua tästä syystä, sillä mieheni vanhempien luona lahjojen avaus tapahtuu juuri näin. Ensin joku pienistä lapsista toimii tonttuna ja kiikuttaa lahjat kuusen alta kaikille ja sitten se paskin osuus. Jokainen avaa vuorollaan omat lahjansa, joita tulee aina todella monta, ja loppusuku kyylää silmä kovana vieressä.

Siinä ei paniikkikohtaus ole kaukana. Lisäksi appiukko aina piilovittuilee, että " eipä " Leena " taas tykännyt "

 

Ei. Me avataan jouluna lahjat vuorotellen.

 

On samanlaista fiilistä mullakin =) Joululahjat meillä avataan yksitellen, kukin vuorollaan siis ja siinäkin tulee sellainen höntti tunne, että osaako sen näyttää,että lahja on pidetty =)

 

Joo! Mulla on ihan tuota samaa, ja oon aatellut että se ois jotenkin outoa tms. tahtoa hiipiä johonkin pieneen koloon avaamaan rauhassa niitä lahjoja. Kuinkahan loukkaavaa se ois jos tekiski niin?

 

Mun vanhemmat on aina olleet just noita "avaan tämän sitten myöhemmin". Enää ei lahoja onneksi ostella. Kyllä se nyppi, kun itse oli oikein huolella valinnut jotain omasta mielestä mieluista ja toinen ei viitsi edes avata pakettia! Äiti sitten perään soitti ja kiitteli lahjasta, mutta ei se enää itsestä kivalta tuntunut. Ja melkein aina olin onnistunut ostamaan sellaista, mistä äiti oikeasti tykkäsi.

Ja sekä isällä että äidillä oli tapana näyttää hapanta naamaa, jos lahja ei nappiin osunutkaan. Käytöstapojen puutetta, sanon minä.

 

joo,mulla sama vika Ja sit tuleekin usein paniikissa ammuttua yli ja reaktio on jotain tämän tapaista: "siis WAU,täällästä mä oon AIIIIIIINA halunnu! Vittu kiitos!!"

 

Saatteko aikuisena edelleen joululahjoja? Useita kappaleita? Meillä on jo muutama vuosi ollut tapana ettei aikuisia lahjota, lapsia vain. Mutta koska olemme lapsillemme joulupukista kertoneet niin yksi lahja per aikuinen on eksynyt myös pukinkontiin. Ja sekin on itseostama

 

Todellakin!!

Olen alkanut inhoamaan joulua tästä syystä, sillä mieheni vanhempien luona lahjojen avaus tapahtuu juuri näin. Ensin joku pienistä lapsista toimii tonttuna ja kiikuttaa lahjat kuusen alta kaikille ja sitten se paskin osuus. Jokainen avaa vuorollaan omat lahjansa, joita tulee aina todella monta, ja loppusuku kyylää silmä kovana vieressä.

Siinä ei paniikkikohtaus ole kaukana. Lisäksi appiukko aina piilovittuilee, että " eipä " Leena " taas tykännyt "

Meillä muuten sama juttu, mutta ollaan vaan oman perheen kesken eikä kukaan piilovittuile. Mä tykkään tuosta tavasta, että kukin avaa vuorollaan. Näkee, mitä lahjoja muut saa ja jännitys säilyy pidempään.

 

[QUOTE="vieras";22565968]joo,mulla sama vika Ja sit tuleekin usein paniikissa ammuttua yli ja reaktio on jotain tämän tapaista: "siis WAU,täällästä mä oon AIIIIIIINA halunnu! Vittu kiitos!!"[/QUOTE]

 

[QUOTE="saara";22565976]Saatteko aikuisena edelleen joululahjoja? Useita kappaleita? Meillä on jo muutama vuosi ollut tapana ettei aikuisia lahjota, lapsia vain. Mutta koska olemme lapsillemme joulupukista kertoneet niin yksi lahja per aikuinen on eksynyt myös pukinkontiin. Ja sekin on itseostama [/QUOTE]

Mä oon saanu lapsesta asti (ja vieläkin) tosi paljon lahjoja, 20-30kpl suunnilleen, ei ole tapana laskea niitä. Noi tulee perheeltä ja suvulta ja saan vielä lisäksi ystäviltäni jotain. Mun vanhemmat saa kyllä aika vähän paketteja, mutta mun ikäisiä meidän suvussa lahjotaan vielä aika paljon.

 

[QUOTE="vieras";22565961]Mun vanhemmat on aina olleet just noita "avaan tämän sitten myöhemmin". Enää ei lahoja onneksi ostella. Kyllä se nyppi, kun itse oli oikein huolella valinnut jotain omasta mielestä mieluista ja toinen ei viitsi edes avata pakettia! Äiti sitten perään soitti ja kiitteli lahjasta, mutta ei se enää itsestä kivalta tuntunut. Ja melkein aina olin onnistunut ostamaan sellaista, mistä äiti oikeasti tykkäsi.

Ja sekä isällä että äidillä oli tapana näyttää hapanta naamaa, jos lahja ei nappiin osunutkaan. Käytöstapojen puutetta, sanon minä.[/QUOTE]

Minä en nimenomaan haluaisi näyttää hapanta naamaa, mutta välillä tuntuu siltä etten ole tarpeeksi kiitollisen näköinen. Täytyy harjoitella peilin edessä ilmeitä

Itse en kokisi yhtään loukkaavaksi jos joku haluaa avata lahjan myöhemmin. Yksi toinen ystäväni luuli että se on se kohtelian tapa avata lahjat, sitten kun lahjanantaja on jo mennyt pois.

 

Joo, valitettavasti niitä lahjoja tulee useampi kappale miehen suvun puolelta kaikille. Lisäksi kun ennen riitti se, että selviytyi niistä omien lahjojen avaamisesta, niin nyt meillä on vuoden ikäinen poika jota ei lahjat vielä oikein kiinnosta. Nyt sitten saan avata pojankin lahjat, koska appivanhemmat haluaa nähdä ne avattavan. Siinä niitä WAUUU, vittu kiitos reaktioita taas tulee.

Mä olen välillä miettinyt, että mitä helvettiä mun pitäis tehdä, heittää kärrynpyörää ja tanssia kiitostanssi, ettei appiukko heitä tuota "ei taas ollut mieluinen lahja" kommenttia.

 

Joo, valitettavasti niitä lahjoja tulee useampi kappale miehen suvun puolelta kaikille. Lisäksi kun ennen riitti se, että selviytyi niistä omien lahjojen avaamisesta, niin nyt meillä on vuoden ikäinen poika jota ei lahjat vielä oikein kiinnosta. Nyt sitten saan avata pojankin lahjat, koska appivanhemmat haluaa nähdä ne avattavan. Siinä niitä WAUUU, vittu kiitos reaktioita taas tulee.

Mä olen välillä miettinyt, että mitä helvettiä mun pitäis tehdä, heittää kärrynpyörää ja tanssia kiitostanssi, ettei appiukko heitä tuota "ei taas ollut mieluinen lahja" kommenttia.

Pitäisköhän sun ottaa ennemminkin vähän rennommin. Sanoa ihan vain kiitos ja näyttää pakettia lapselle. En yhtään ihmettele että appiukkosi jatkaa tuota "vitsiä" (vaikka se todellä ärsyttävä onkin), niin kauan kuin sinä jatkat teennäisiä ylistyksiä.

 

Pitäisköhän sun ottaa ennemminkin vähän rennommin. Sanoa ihan vain kiitos ja näyttää pakettia lapselle. En yhtään ihmettele että appiukkosi jatkaa tuota "vitsiä" (vaikka se todellä ärsyttävä onkin), niin kauan kuin sinä jatkat teennäisiä ylistyksiä.

Vaikea on enää rentoutua tuossa tilanteessa. Kymmenen vuotta nyt olen saanut kuulla, etten mistään lahjoistani ole pitänyt, vaikka useimmista olen ihan aidosti pitänyt ja ollut kiitollinen. Yleisimmin olenkin kiittänyt ja siinä se, mutta esim. viime jouluna, kun poika oli vastasyntynyt ja sitä lahjapinoa availin, tuli ehkä hieman ylireagoitua, kun isovanhemmat oli itse niin ylpeitä lapsenlapselleen ostamista lahjoista.

 

[QUOTE="saara";22565976] Meillä on jo muutama vuosi ollut tapana ettei aikuisia lahjota, lapsia vain. Mutta koska olemme lapsillemme joulupukista kertoneet niin yksi lahja per aikuinen on eksynyt myös pukinkontiin. Ja sekin on itseostama [/QUOTE]

Näin meilläkin mutta eihän aloituksessa puhuttu nimenomaan joululahjoista vaan lahjojen avaamisesta ylipäätään.