Mä en oikein käsitä tätä touhua (sukulaistilitystä) pitkä tilitys

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja sukulainen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="vieras";22534760]Jos "lapsi" on jo 20 v. Niin onko sinulle tullut mieleen, että hän on muuttanut omilleen ja lapsuuden kodin huone on tyjennetty häneen uuteen asuntoonsa.

Meillä kummimuistamiset lopetetaan rippijuhliin, jonka jälkeen muistetaan isompien juhlien yhteydessä. Joulumuistamiset tehdään joulukortein.[/QUOTE]

Ei ollut. Asui silloin asuntolassa. Kysyin miksi huone on niin tyhjä ja kuulemma myivät ne huonekalut pois.

Vanhempi ei ole kummilapsi, nuorempi ei ole rippikoulua käynyt.
 
Et sitten osaa ajatella, että se 20-vuotias on jo aikuinen ja varmasti sanonut vanhemmilleen, että hänen asioitaan ei sukulaisten kesken käsitellä. Eikö sitä voisi kunnioittaa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja öö?;22534799:
Siis heillä on 11v kummilapsi, joka on se nuorempi tyttö. Käsittääkseni ap:n miehen veljellä on kaksi tytärtä (voi olla toki muitakin). Ja myöhemmin ap kirjoittaa näin:

"Heille olikin vanhemman lapsen kanssa isoja ongelmia, siis tyttöä oli kiusattu koulussa koko kouluajan, hän kävi lintsaamaan murrosiässä, masentui ja lopulta päätyi sairaalakouluun. Tämä tyttö oli 11 v kun sisarus syntyi eli jo murkku. Tämä kuvio selvisi meille siis kun oltiin kylässä ja kysyttiin missä x on nyt."

Vanhemman lapsen kanssa on siis ongelmia, ja vanhempi on ollut 11-vuotias kun nuorempi on syntynyt, ja nuorempi on nyt 11v.

Ja ei, en ole ap. Mutta minä ainakin ymmärsin näin tuon tekstin perusteella.

Niin, siis 2 tyttöä, iso ikäero, nuorempi 11 v on kummilapsi, vanhempi ei ole kummilapsi, mutta on häntäkin muistettu joka joulu ja synttärit kun vielä tiesi minne lähettää edes kortin...

Vanhempaa en ole vauvana tuntenutkaan, oli 7 kun aloin seurustelemaan miehen kanssa.

5 v sitten tuo 11-vuotias ei vielä ollut koulussa, joten ei voitu kiusatakaan koulussa.
 
[QUOTE="vieras";22534870]Käly ei ehkä tunne sinua läheiseksi. Itselläni on etäiset välit kälyyni, ei tulisi mieleenkään kertoa hänelle oman perheen asioita.[/QUOTE]

No ei tämä käly mun sydänystävä ole, jolle mäkään ekana murheeni vuodattaisin. Mutta oltiin läheisiä varsinkin miehen veljen kanssa, joka noista on se sosiaalisempi ja avoimempi.

Mutta jos asiat olisivat toisinpäin, niin taatusti kertoisin että meillä on nyt kovat murheet tyyliä tämä ja tuo ja nyt ei ehkä jaksa kovin sosiaalisesti ihmisiä, mutta tiedoksi lähisukulaisille että nyt x on sairastunut ja sitten kun on parempi niin joskus sananen hänestä...
 
[QUOTE="vieras";22534880]Klo 19 on ihan ok aika soittaa =) Ehtii puhua vaikka pari tuntiakin.[/QUOTE]

Tai olla omien lasten kanssa ja meni jo nukkumaan heidän kanssa 20 aikaan... On aika poikki. Aamulla nousee taas kuudelta.
 
[QUOTE="vieras";22534915]Et sitten osaa ajatella, että se 20-vuotias on jo aikuinen ja varmasti sanonut vanhemmilleen, että hänen asioitaan ei sukulaisten kesken käsitellä. Eikö sitä voisi kunnioittaa?[/QUOTE]

En nyt sanoisi niin varmasti. Itse hän pyysi meitä fb-kavereiksi ja seinällään heitti herjaa aiheesta (= sairastumisestaan, psyykelääkkeistä ym. mustaa huumoria) joten epäilen että ei hän oo kieltänyt.

Ja mulla huolettaa myös se nuorempi, mitä hänelle kuuluu.
 
No ei tämä käly mun sydänystävä ole, jolle mäkään ekana murheeni vuodattaisin. Mutta oltiin läheisiä varsinkin miehen veljen kanssa, joka noista on se sosiaalisempi ja avoimempi.

Mutta jos asiat olisivat toisinpäin, niin taatusti kertoisin että meillä on nyt kovat murheet tyyliä tämä ja tuo ja nyt ei ehkä jaksa kovin sosiaalisesti ihmisiä, mutta tiedoksi lähisukulaisille että nyt x on sairastunut ja sitten kun on parempi niin joskus sananen hänestä...
Siis ei helkkari et ole tosissasi!!! Eli siitä huolimatta, että kyse on siitä tytöstä ja hänen asioistaan, niin sinun mielestäsi hänen haluamaansa yksityisyyttä ei pitäisi kunnioittaa, vaan kertoa sukulaisille. Jos hän ei halua, että mitään kerrotaan, niin olisipa todella huonot vanhemmat, jos siitä huolimatta puhuisivat sairastumisesta tms.

Siis etkö ymmärrä, että tässä ei ole kyse sinun kälystäsi eikä sinusta vaan siitä TYTÖSTÄ. Sinä näet sen tytön vain osana teidän kalvenneita sosiaalisia suhteita, etkä yksilönä, joka ei teidän kanssanne halua välttämättä olla missään tekemisissä. Uskomattoman itsekästä.
 
Minusta olisi enemmän veljesten asia selvittää tätä keskenään. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Tavallaan ymmärrän sinun huolestuneisuuden, toisaalta taas en. Ette tekään sitten ole heillä päin käyneet tai aiemmin olleet kiinnostuneita mitä heidän lapsilleen kuuluu? Jos heillä on tilanne jo rauhoittunut ja hyväksytty välttämätön, on ehkä ikävää mennä tonkimaan asioita tässä vaiheessa. Sanot myös, että koko kouluajan on ollut kiusattu... 5 vuotta sitten, kun teidän esikoinen syntyi, on tämä tyttö ollut siis jo 15-vuotias. Silloinko oli vielä normaali?

Nämä on vaikeita asioita. Kaikki eivät halua kertoa asioistaan ulkopuolelle. Minullakin meni 20 vuotta niin, etten nähnyt yhtä läheistä sukulaista ollenkaan, en siis käytännössä tiennyt hänestä mitään enkä edes tuntenut. Ihan vain siksi, että äidillä oli välit menneet poikki hänen perheensä kanssa.
 
[QUOTE="vieras";22535014]Siis ei helkkari et ole tosissasi!!! Eli siitä huolimatta, että kyse on siitä tytöstä ja hänen asioistaan, niin sinun mielestäsi hänen haluamaansa yksityisyyttä ei pitäisi kunnioittaa, vaan kertoa sukulaisille. Jos hän ei halua, että mitään kerrotaan, niin olisipa todella huonot vanhemmat, jos siitä huolimatta puhuisivat sairastumisesta tms.

Siis etkö ymmärrä, että tässä ei ole kyse sinun kälystäsi eikä sinusta vaan siitä TYTÖSTÄ. Sinä näet sen tytön vain osana teidän kalvenneita sosiaalisia suhteita, etkä yksilönä, joka ei teidän kanssanne halua välttämättä olla missään tekemisissä. Uskomattoman itsekästä.[/QUOTE]

Tunnetko sinä hänet? Kysyn, koska mä tunnen kyllä. Ei hän ole halunnut mitään tuollaista ei-kerrota-kellekään yksityisyyttä.

Jos ei haluaisi olla missään tekemisissä, niin miksi hän pyysi meitä fb-kavereiksi ja jos se on niin arkaa juttua hänelle, niin miksi seinällään heitti herjaa aiheesta (= sairastumisestaan, psyykelääkkeistä ym. mustaa huumoria). Joten epäilen että ei hän oo kieltänyt.

Kyse on enemmän siitä, että käly häpeää ja jos taas on jotain sattunut, niin pää pensaaseen vaan... Se häpeäminen ei auta tuota tyttöä vähääkään. Eikä sitä perhettä, nuorempaa sisarusta, lapsen isää jne.

Mä kertoisin lähisukulaisille, jos oma lapseni joutuisi sairaalaan, oli syy fyysinen tai psyykkinen sairaus. Läheisillä olisi edes mahdollisuus tukea ja ymmärtää heitä. ja tietäisi missä mennään.
 
Jos te kerran olette kavereita facebookissa, niin mikset kysele tytöltä itseltään kuulumisia siellä?
Entä onko kummitytöllä omaa puhelinta? Jos on niin soita suoraan tytölle ja kysy mitä kuuluu.

Kuten kirjoitin, hän hävisi sieltä kokonaan joskus syyskuun alussa ja yritin soittaa, numero ei ole enää hänen (oli ollut muutama kk aiemmin kun olin soittanut) ja uutta numeroa ei tiedustelusta saanut.
 
Tunnetko sinä hänet? Kysyn, koska mä tunnen kyllä. Ei hän ole halunnut mitään tuollaista ei-kerrota-kellekään yksityisyyttä.

Jos ei haluaisi olla missään tekemisissä, niin miksi hän pyysi meitä fb-kavereiksi ja jos se on niin arkaa juttua hänelle, niin miksi seinällään heitti herjaa aiheesta (= sairastumisestaan, psyykelääkkeistä ym. mustaa huumoria). Joten epäilen että ei hän oo kieltänyt.

Kyse on enemmän siitä, että käly häpeää ja jos taas on jotain sattunut, niin pää pensaaseen vaan... Se häpeäminen ei auta tuota tyttöä vähääkään. Eikä sitä perhettä, nuorempaa sisarusta, lapsen isää jne.

Mä kertoisin lähisukulaisille, jos oma lapseni joutuisi sairaalaan, oli syy fyysinen tai psyykkinen sairaus. Läheisillä olisi edes mahdollisuus tukea ja ymmärtää heitä. ja tietäisi missä mennään.

Käly ei ole lähisukua.
 
Kaikki eivät kaipaa ja halua sukulaisten tukea ja ymmärrystä, eikä silloin auta tuputtaa mitään sellaista. Miksi käly ei saisi toimia omalla tavallaan ja olla hiljaa, jos haluaa.

Ainut ja oikea tapa minusta on ottaa suoraan yhteyttä tyttöön, jos haluaa tietää jotakin. Jos hän ei halua, että otatte yhteyttä, niin siten on poistanut teidät kaverilistaltaan Facebookissa ja laittanut numeron salaiseksi tms. Se tarkoittaa, että hän itse ottaa yhteyttä, jos haluaa.
 
[QUOTE="vieras";22535067]Minusta olisi enemmän veljesten asia selvittää tätä keskenään. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Tavallaan ymmärrän sinun huolestuneisuuden, toisaalta taas en. Ette tekään sitten ole heillä päin käyneet tai aiemmin olleet kiinnostuneita mitä heidän lapsilleen kuuluu? Jos heillä on tilanne jo rauhoittunut ja hyväksytty välttämätön, on ehkä ikävää mennä tonkimaan asioita tässä vaiheessa. Sanot myös, että koko kouluajan on ollut kiusattu... 5 vuotta sitten, kun teidän esikoinen syntyi, on tämä tyttö ollut siis jo 15-vuotias. Silloinko oli vielä normaali?

Nämä on vaikeita asioita. Kaikki eivät halua kertoa asioistaan ulkopuolelle. Minullakin meni 20 vuotta niin, etten nähnyt yhtä läheistä sukulaista ollenkaan, en siis käytännössä tiennyt hänestä mitään enkä edes tuntenut. Ihan vain siksi, että äidillä oli välit menneet poikki hänen perheensä kanssa.[/QUOTE]

Me ollaan nykyään käyty myös harvemmin kuin ennen, koska ennen olimme aina heillä yötä (heillä on vierashuone) ja anopilla on vain kaksio, eikä aina ole varaa hotelliin. Ja siis noin 2 krt vuodessa, yleensä lyhyt viikonloppu + kesällä 3-4 päivää.

Viime kesänä kun olimme siellä, kävivät anopilla kahvilla tunnin istumassa ja lähtivät. Meitä ei pyydetty sinne. Edelliskesänä pyydettiin grillaamaan jne.

Olemme kiinnostuneita, mutta ei viitsi udella mitään edes viatonta kuten miten menee ylipäätänsä mitkä on lempiaineet koulussa, kun selvästi käly ei halua puhua aiheesta + jotain siitä nuoremastakin salataan (saa jotain lääkitystä mutten tiedä mihin enkä kysynyt kun se oli niin salaista).

Tämä nuorempi tyttö on hirveän ujo ja arka, hitaasti lämpiävä. Esim. kun oli ehkä 4 v ja meillä viikonloppua viettämässä, niin ehkä sunnuntaina saatoin kuulla häneltä yhden lauseen, muut kuiskasi äidilleen (että haluaisi vettä tms.).

Vanhempi tyttö muuttui kuin toiseksi ihmiseksi noin 13-vuotiaana. Mies sanoi että murrosikä, mutta musta siinä oli muutakin, mieletön sulkeutuneisuus ja ero entiseen, ja valehtelua ym. kun oli meillä käymässä yksinään, varasti rahaakin. Mietin huumeita, mutta ilmeisesti oli se masennus silloin. Kerroin toki vanhemmilleen, korvasivat varastetun rahan (50 e) mutta mitään ei keskusteltu. Ihmettelin sitä silloin mutta hehän varmaan jo tiesi sen masennuksen ym. Sairaalaan meni kun oli ysillä.
 
[QUOTE="vieras";22535118]Kaikki eivät kaipaa ja halua sukulaisten tukea ja ymmärrystä, eikä silloin auta tuputtaa mitään sellaista. Miksi käly ei saisi toimia omalla tavallaan ja olla hiljaa, jos haluaa.

Ainut ja oikea tapa minusta on ottaa suoraan yhteyttä tyttöön, jos haluaa tietää jotakin. Jos hän ei halua, että otatte yhteyttä, niin siten on poistanut teidät kaverilistaltaan Facebookissa ja laittanut numeron salaiseksi tms. Se tarkoittaa, että hän itse ottaa yhteyttä, jos haluaa.[/QUOTE]

Kyllähän on hävinnyt itse sieltä, ei vaan poistanut listalta. Jos on taas huonossa kunnossa, niin ei hän ole yhteydenottokunnossa.
 
Siis kenestä tässä nyt olet loppujen lopuksi huolissasi? Omasta itsestäsi ja mielenrauhastasi vai tytöstä ja ajatteletko, että teistä nyt ylipäätään olisi mitään apua, kun asutte kaukanakin. Onko se merkki, että tarvitsee teitä, jos ei halua olla tekemisissä kanssanne ja silloin pitää sitten oikein erityisesti alkaa painostamaan ja utelemaan? Anna tilanteen olla. Ei sen tytön kunto teidän muutamasta huolipuhelusta mihinkään parane.
 
[QUOTE="vieras";22535120]Sinua kiinnostaa noin kovasti pari kuukautta vanha juttu, mutta miehesi ei kykene soittamaan veljelleen =)

Vaikea uskoa tarinaasi todeksi.[/QUOTE]

Ei oo mikään pakko uskoa. Mikä siinä on niin epäuskottavaa? Musta tässä kävi hyvin inhimillinen tapahtumasarja.

Aikajanalla kävi näin:

- syyskuussa rekisteröin että x:n päivityksiä ei näy fb:ssä, kävin katsomassa ja oli hävinnyt kokonaan + yritin soittaa, ei vastausta. Paha aavistus. Hän asuu vielä kauempana, joten en voi käydä oven takana.

- loka-marraskuussa oli nämä synttäriasiat, rekisteröin että käly ei enää ole "lahjavastaava" kuten aina ennen, siitäkin mietin kuormittaako joku häntä ja kävi sama paha aavistus.

- nyt laitoin siitä joululahjasta viestiä kälylle vanhasta tottumuksesta ja ei vastausta moneen päivään, laitoin tänään miehen veljelle saman viestin, vastasi puolen tunnin sisällä että kysyy lapsen toiveen viikonloppuna... paha aavistus nro 3.

Tällä välillä mä oon puhunut miehen veljen kanssa, ei kuulostanut erikoiselta mikään, mies on pari kertaa puhunut (miehen veljen työpaikka on vaarassa ja lähinnä kai siitä puhuivat).

Nyt mies on seuraavat pari kolme viikkoa tosi kiireinen, joten hän jos soittaa, jää sitten jouluun.
 
[QUOTE="vieras";22535302]Siis kenestä tässä nyt olet loppujen lopuksi huolissasi? Omasta itsestäsi ja mielenrauhastasi vai tytöstä ja ajatteletko, että teistä nyt ylipäätään olisi mitään apua, kun asutte kaukanakin. Onko se merkki, että tarvitsee teitä, jos ei halua olla tekemisissä kanssanne ja silloin pitää sitten oikein erityisesti alkaa painostamaan ja utelemaan? Anna tilanteen olla. Ei sen tytön kunto teidän muutamasta huolipuhelusta mihinkään parane.[/QUOTE]

Ei vaan jos hän on esim. sairaalassa, voidaan varmaan jossain välissä käydä siellä mikäli saa ottaa vieraita, näyttää että kyllä me edelleen halutaan olla yhteydessä hänen kanssaan,oli se mitä vaan ja välitetään.

Joidenkin kohdalla katoaminen on paha merkki.
 
Ei vaan jos hän on esim. sairaalassa, voidaan varmaan jossain välissä käydä siellä mikäli saa ottaa vieraita, näyttää että kyllä me edelleen halutaan olla yhteydessä hänen kanssaan,oli se mitä vaan ja välitetään.

Joidenkin kohdalla katoaminen on paha merkki.

Onko sinulle tullut mieleen, että mahdollinen potilas itse esittää toiveen kävijöistä, et sinä?
 
[QUOTE="Ihmettelijä";22535329]Miksi et vain itse soita miehesi veljelle ja pyydä vanhemman lapsen yhteystietoja?[/QUOTE]

No sitähän mä kysyn täällä, että soittaisitteko vai ei? Puolet vänkää että annetaan masentuneen vaan olla yksin ja ollaan niin kuin ei huomattaisi että joku puuttuu joukosta, ja puolet että miehen on siihenkin just nyt revettävä.

Taidan soittaa ja kysyä ne + vähän varovaisesti, mitä kuuluu. Sanon vaikka että lähetän joulukortin hänellekin. En tänään mutta huomenna.
 
No ehkä niillä tosiaan on jotakin suurempia juttuja mietittävänä kuin joululahjoja. Se suotakoon heille. Luulin, että olisi pidemmästä aikavälistä kyse, mutta nyt tuntuu, että sinä haluaisit todella tiivistä kanssakäymistä, kun jo parin kuukauden tauko noin kovasti ahdistaa.
 
[QUOTE="vieras";22535401]Onko sinulle tullut mieleen, että mahdollinen potilas itse esittää toiveen kävijöistä, et sinä?[/QUOTE]

Onko sinulle tullut mieleen, että en mä sinne ei-toivottuna ravaa? Ja kyllä psykiatrisellakin osastolla saa vierailla, jos potilas sallii vierailut + se on hänen kohdallaan ok just silloin.
 

Yhteistyössä