Voi tätä aiheenaloittaja parkaa ja muitakin jotka hänen kantaansa niin paljon puoltaa. Todellakin olette kasvaneet pumpulissa ja perhe-elämääkin voi elää aidosti ja oikeasti vain ydinperheessä. Minä olen saanut varsin "onnellisen" lapsuuden ydinperheessä. Isä haukkui ja löi meitä. Kerran kävelin ulkona 12 tuntia koska en halunnut että isä huutaa meille. Isä petti. Äiti antoi aina anteeksi. Jos äiti ei antanut anteeksi niin isä hakkasi että antoi anteeksi. Minun piti välillä tulla väliin että ei lyö äitiä pahemmin.
Onneks äitini sai sitten sinun mielestäsi kunniakkaan eron, isä tappoi itsensä 49 vuotiaana ja äiti on nyt leski. Hän on nyt onnistunut elämässään? Pitämään perheen kasassa kaikki nämä vuodet.
Seurauksena ydinperheessämme on äiti, joka on kuin hakattu koira, alkoholiongelmaa on kehissä. 3 nuorta aikuista lasta, joilla kaikilla on ongelmia. Meidän ajatusmaailma on että anteeksi kun olen olemassa, sori kun olen syntynyt. Emme uskalla katsoa silmiin, koska pelottaa jos joku sanoo pahasti. Kaikilla on enemmän tai vähemmän ollut masennusta.
Nyt olen pienen lapsen äiti. Mieheni jonka kanssa olin kihloissa ja lapsi yhdessä hankittiin muuttui. Hän käyttää alkoholia ja on väkivaltainen. Isänpäivänä hän huitelee jossain. Ei välitä. Pyysin häntä tulemaan ja kakun leipomaan mutta ei kiinnostanut. Erosimme, tottakai tuntuu että olen epäonnistunut, mutta en halua lapsestani yhtä rikkinäistä ihmistä kuin minä olen. Kierre ja paha olo on katkaistava.
Kun puhutaan nuorista joilla on yleisesti paha olla, se ei tarkoita että he olisivat isättömistä yh perheistä. Eikös näillä kouluampujillakin ollut ah niin ihanat ja onnistuneet ydinperheet? Myös ydinperheessä on paha olla kun pysytään kiinni kun on vain pakko. Minä ja sisarukseni elettiin kulisseissa ulkoapäin näytti että kaikki on kunnossa, mutta sisällä talossa asui hirviö jota kutsuttiin isäksi ja jonka luonta haluttiin niin paljon pois, mutta äiti ei koskaan halunnut lähteä.
Enkä nyt yleistä että isät olisivat niitä pahoja vaan yleensä ydinperhe aatteen puolesta, ei se aina ole hyväksi. Ydinperheen tyrannisoija voi olla myös äiti. Meidän tapauksessa näin.