Lapsi töissä, saisiko asua ilmaiseksi kotona?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ???
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Itse Ranskassa, Saksassa ja Espanjassa asuneena voin kertoa, että tuo on kyllä muinaiskaudelta tuo luulo, että siellä vanhemmat maksavat kaiken. Joskus muinoin näin on voinut ollakin, mutta ei nykyaikana enää. Sanoisin, että erittäin harvinaista.
 
Itse Ranskassa, Saksassa ja Espanjassa asuneena voin kertoa, että tuo on kyllä muinaiskaudelta tuo luulo, että siellä vanhemmat maksavat kaiken. Joskus muinoin näin on voinut ollakin, mutta ei nykyaikana enää. Sanoisin, että erittäin harvinaista.

Paiskaavatko pihalle 18 ja käskevät aloittaa oman elämän?

vai alkavatko kerätä vuokraa ja pääomatuloa tuossa vaiheessa lapsiltaan?
ei tietenkään kaikilla ole mitän taloudellista mahdollisuutta kustantaa lapsilleen kaikkea, mutta kylllä muissa maissa useampi sellainen, joilla siihen on mahdollisus, tekee näin, kuin suoemssa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja näin;22451304:
Paiskaavatko pihalle 18 ja käskevät aloittaa oman elämän?

vai alkavatko kerätä vuokraa ja pääomatuloa tuossa vaiheessa lapsiltaan?
ei tietenkään kaikilla ole mitän taloudellista mahdollisuutta kustantaa lapsilleen kaikkea, mutta kylllä muissa maissa useampi sellainen, joilla siihen on mahdollisus, tekee näin, kuin suoemssa.

Kyllä siellä nykyään odotetaan myös lapsen osallistuvan talouden hoitoon tavalla tai toisella, kuten normaalia on. Kyllä aikuisen työssäkäyvän ihmisen, niin Suomessa kuin muualla, pitää osata ottaa vastuuta omasta elämästään.
 
Mistä 16-vuotias muka saa vakityöpaikan?

En ottaisi teiniltä tai opiskelevalta nuorelta rahaa, mutta sanoisin esim. että hänen pitää säästää esim. puolet ajokorttiin/autoon tai vaikka opiskelukämpän takuuvuokraan tuloistaan.

Musta ois älytöntä ottaa lapselta rahaa, ja sitten joutua kuitenkin auttamaan rahallisesti esim. siinä että saa takuuvuokran maksettua.

Toki edellyttäisin normaalisti että niin kauan kun kotona asuu, osallistuu kotitöihin jne.
 
[QUOTE="Juu";22459202]Mistä 16-vuotias muka saa vakityöpaikan?

En ottaisi teiniltä tai opiskelevalta nuorelta rahaa, mutta sanoisin esim. että hänen pitää säästää esim. puolet ajokorttiin/autoon tai vaikka opiskelukämpän takuuvuokraan tuloistaan.

Musta ois älytöntä ottaa lapselta rahaa, ja sitten joutua kuitenkin auttamaan rahallisesti esim. siinä että saa takuuvuokran maksettua.

Toki edellyttäisin normaalisti että niin kauan kun kotona asuu, osallistuu kotitöihin jne.[/QUOTE]

Tuostapa syystä mun 16-vuotiaani ei mitään välivuosia jää pitämään niin kauan, kuin mun kattoni alla asuu. Jos ei mieleistä opiskelupaikkaa saa, niin sitten menee vähemmän mieleiseen. Koska useimmille tuonikäisille se muka töitä tehden vietetty välivuosi on ihan utopiaa, töitä ei saa, niin menee pelkäksi vetelehtimiseksi, minkä jälkeen on vaan vaikeampi päästä enää opintoihin kiinni. Musta vuosi on tuossa iässä liian pitkä aika tuhlata semmoiseen.
 
[QUOTE="vieras";22459989]Tuostapa syystä mun 16-vuotiaani ei mitään välivuosia jää pitämään niin kauan, kuin mun kattoni alla asuu. Jos ei mieleistä opiskelupaikkaa saa, niin sitten menee vähemmän mieleiseen. Koska useimmille tuonikäisille se muka töitä tehden vietetty välivuosi on ihan utopiaa, töitä ei saa, niin menee pelkäksi vetelehtimiseksi, minkä jälkeen on vaan vaikeampi päästä enää opintoihin kiinni. Musta vuosi on tuossa iässä liian pitkä aika tuhlata semmoiseen.[/QUOTE]

Minä taas antaisin nuoreni lähteä reilaamaan välivuodeksi ja tekee töitä samalla. Välivuosi voi olla hyvinkin tärkeä nuorelle tulevaisuuden kannalta. Riippuen mihin sen on "turhlaamassa" ja ehtii siihen oravanpyörään vuodenkin päästä :)
 
Mä itse aikanaan kävin säännöllisesti töissä koko välivuoden (lukion jälkeen), maksoin muutama sata euroa vanhemmilleni "vuokraa" ja ei siinä minusta mtn kummallista ollut, vielä vähemmän kun sitten opiskelut alkoivat vanhemmat välillä antoivat minulle rahaa, ja vasta opiskelujen ollessa loppusuoralla ja valitellessani rahapulasta, äiti mainitsi että niitä sinun "vuokra" rahoja oli vielä vähän jäljellä, olivat ikäänkuin säästäneet ne minulle, mikä tuntui todella hyvältä.
Mutta kukin tyylillään.
 
Minä taas antaisin nuoreni lähteä reilaamaan välivuodeksi ja tekee töitä samalla. Välivuosi voi olla hyvinkin tärkeä nuorelle tulevaisuuden kannalta. Riippuen mihin sen on "turhlaamassa" ja ehtii siihen oravanpyörään vuodenkin päästä :)

Mä en antaisi missään tapauksessa 16-vuotiaan lähteä reilaamaan kaveriporukassa, en viikoksi enkä vuodeksi. Abi-ikäinen taas olisi ihan eri asia. Todella vieras ajatus minulle, että 16-vuotias, joka ei päivääkään ole asunut omillaan ja sikäli todellinen kokemus omien asioiden hoidosta ja vastuun ottamisesta niistä yksin puuttuu kokonaan, lähtisi vuodeksi töihin ja reissaamaan ympäri maailmaa. Ja onko tuon ikäisille töitä muualla paljoa paremmin, mistä rahat tuohon? Aikuiset saavat yleensä säästää tuonkaltaiseen reissuun vuosikausia.

Enkä pidä minään oravanpyöränä sitä, että kouluikäinen opiskelee niinkuin muutkin ikäisensä.

Luontevampi paikka välivuodelle minusta on lukion tai amiksen jälkeen. Silloin ei välttämättä pääse sinne jatko-opintopaikkaan mihin haluaisi, joten välivuosi voi tulla ihan tahtomattakin.
 
Mä pidin välivuoden ennen opiskeluja ja kävin töissä, vanhempani perivät minulta "vuokraa" ja sen maksoin, ihana yllätys ja ilo oli kun opiskelupaikan sain niin vanhempani antoivat reilun vuoden aikana kertyneet vuokrat minulle pesämunaksi opiskeluihin (korkojen kera)- ei tarvinnut sitten opiskelun yhteydessä painaa tukkaputkella duunia
 
[QUOTE="vieras";22461617]Mä en antaisi missään tapauksessa 16-vuotiaan lähteä reilaamaan kaveriporukassa, en viikoksi enkä vuodeksi. Abi-ikäinen taas olisi ihan eri asia. Todella vieras ajatus minulle, että 16-vuotias, joka ei päivääkään ole asunut omillaan ja sikäli todellinen kokemus omien asioiden hoidosta ja vastuun ottamisesta niistä yksin puuttuu kokonaan, lähtisi vuodeksi töihin ja reissaamaan ympäri maailmaa. Ja onko tuon ikäisille töitä muualla paljoa paremmin, mistä rahat tuohon? Aikuiset saavat yleensä säästää tuonkaltaiseen reissuun vuosikausia.

Enkä pidä minään oravanpyöränä sitä, että kouluikäinen opiskelee niinkuin muutkin ikäisensä.

Luontevampi paikka välivuodelle minusta on lukion tai amiksen jälkeen. Silloin ei välttämättä pääse sinne jatko-opintopaikkaan mihin haluaisi, joten välivuosi voi tulla ihan tahtomattakin.[/QUOTE]

Olen ollut itsekkin ja niin lähti tässä tyttöni kavereita ja hyvin on mennyt, vaihtoehtona on tietenkin myös vaihto-oppilasvuosi....Mutta toisille se sopii toisille taas ei. Vaihtoehtoja kuitenkin on paljon.
 
Kuinka se 16-vuotias, jolla ei olisi ollut töitä eikä koulupaikkaa, eikä taloudellista vastuuta itsestään, osaisi huolehtia itsestään siellä reilaamassa?
 
[QUOTE="vieras";22459989]Tuostapa syystä mun 16-vuotiaani ei mitään välivuosia jää pitämään niin kauan, kuin mun kattoni alla asuu. Jos ei mieleistä opiskelupaikkaa saa, niin sitten menee vähemmän mieleiseen. Koska useimmille tuonikäisille se muka töitä tehden vietetty välivuosi on ihan utopiaa, töitä ei saa, niin menee pelkäksi vetelehtimiseksi, minkä jälkeen on vaan vaikeampi päästä enää opintoihin kiinni. Musta vuosi on tuossa iässä liian pitkä aika tuhlata semmoiseen.[/QUOTE]
Mun mielestä ei ole kovin järkevää opiskella itselleen ammattia, jota ei aio tehdä päivääkään tai aloittaa jonkin ammatin opiskelu tietäen jo aloittaessaan, että tulee jättämään opinnot kesken heti, kun se mieluinen opiskelupaikka löytyy. Joku muu olisi oikeasti voinut haluta kyseiseen ammattiin, mutta jäi sitten ilman opiskelupaikkaa, koska joku toinen meni tappamaan aikaa ko koulutukseen.

Meillä tuo peruskoulun jälkeinen välivuosi ratkaistiin kymppiluokalla eli sinne korottamaan arvosanoja niin, että seuraavana vuonna pääsi haluamaansa opiskelupaikkaan.
 
Saisiko teidän päivätyössä käyvä täysi-ikäinen (tai vaikkapa yli 16-vuotias) asua kotona ilmaiseksi? Tuli tuosta toisesta ketjusta mieleen.

Oma kantani on, että jos lapsi tienaa ihan "normaalisti" ja haluaa mennä töihin 16-vuotiaana (ei koulussa) ja asuu vielä kotona, kantaa hän myös vastuuta omista kuluistaan.

Jos esimerkiksi opiskelurahoja tienaa, niin ei tarvi maksaa asumisesta yms, jos siis asuu kesälomat kotona opiskelujen lomassa. Mutta jos on jo koulut käynyt ja töissä käy, niin toki osallistuisi...tosin olen sitä mieltä,e ttä viimeistään 20v on kotoa muutettava. Kesät saa kotona asua,mutta ei jatkuvasti.

Tämä mamma potkasee poikansa omilleen ku sopiva aika koittaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;22467745:
Mun mielestä ei ole kovin järkevää opiskella itselleen ammattia, jota ei aio tehdä päivääkään tai aloittaa jonkin ammatin opiskelu tietäen jo aloittaessaan, että tulee jättämään opinnot kesken heti, kun se mieluinen opiskelupaikka löytyy. Joku muu olisi oikeasti voinut haluta kyseiseen ammattiin, mutta jäi sitten ilman opiskelupaikkaa, koska joku toinen meni tappamaan aikaa ko koulutukseen.

Meillä tuo peruskoulun jälkeinen välivuosi ratkaistiin kymppiluokalla eli sinne korottamaan arvosanoja niin, että seuraavana vuonna pääsi haluamaansa opiskelupaikkaan.

Juu kymppiluokkakin voi olla hyvä idea, eikä minusta ole ollenkaan paha vaihtoehto mennä lukioon miettimään mitä haluaa tehdä, jos ei tiedä. Monen alan opiskelusta vaan voi olla hyötyä toisellakin alalla ja ainakin saa suoritettua yleisiä opintoja, jotka voi lukea hyväksi.

Jotain minusta tuonikäisen on kuitenkin opiskeltava, ellei kokoaikaista työtä tai harjoittelupaikkaa löydy (niinkuin ei luultavasti löydy). En antaisi 16-vuotiaan maata kaikkia päiviä mitään tekemättä, ihan tutkitusti tuossa iässä opinnoista tipahtaminen on valtava syrjäytymisriski.
 
[QUOTE="Tiina";22467756]Jos esimerkiksi opiskelurahoja tienaa, niin ei tarvi maksaa asumisesta yms, jos siis asuu kesälomat kotona opiskelujen lomassa. Mutta jos on jo koulut käynyt ja töissä käy, niin toki osallistuisi...tosin olen sitä mieltä,e ttä viimeistään 20v on kotoa muutettava. Kesät saa kotona asua,mutta ei jatkuvasti.

Tämä mamma potkasee poikansa omilleen ku sopiva aika koittaa.[/QUOTE]
Mä lensin pihalle, kun olin ripausta vaille 19 v ja ne ekat vuodet sen jälkeen olivat sellaisia, että voisin ne oikeastaan pyyhkiä elämästäni kokonaan. Niiden aikana ei tapahtunut yhtään mitään hyvää..päinvastoin. Omia lapsiani en pihalle potki...esikoinen lähti vähän ennen 21-vuotissynttäreitään ja tolla ensi viikolla 19 v täyttävällä ei tarvitse olla vielä mitään kiirettä minnekään. En ole aikeissa lähivuosina pienempään asuntoon vielä muuttaa, ellei tule jokin erityinen pakko muuttamiseen, joten hyvin mahdutaan tänne kuopuksen kanssa asumaan.
 
Mun mielestäni on tosi outoa vaatia lapselta rahaa kotona asumisesta. Varsinkin, jos kyseessä on sen ikäinen lapsi että yhteiskuntakin vielä osallistuu lapsen elättämiseen lapsilisien muodossa. Ja kun vertaillaan keski-ikäistä huoltajaa ja elämäänsä aloittelevaa (täysi-ikäistä) lasta, kannattaa muistaa ettei sillä lapsella ole vielä mitään. Ei säästöjä, ei sijoituksia, ei perintöä, ei välttämätöntä irtaimistoa, ei mitään.

Mun mieheni asui kotona 23-vuotiaaksi ja teki kohtuullisen hyvin palkattuja töitä. Hän olisi maksanut vanhemmille, mutta nämä eivät halunneet ottaa rahaa vastaan. Sen sijaan vanhemmat opettivat pojalleen osakesijoittamisen alkeet. No, 23-vuotiaana miehelläni oli sen verran rahaa, että sai opiskeltua kaksi yliopistotutkintoa ottamatta yhtään lainaa. Ja vielä tänäkin päivänä noita rahoja ja niitten tuottoja on parikymmentä tuhatta euroa jäljellä pahan päivän varalta. Että niin surkea rahankäyttäjä tuli minun miehestäni.

Minun vanhempani olivat vielä säälittävämpiä. He eivät käyttäneet lapsilisiäni ollenkaan ruokaan tai asumiseen, vaan ainoastaan minun omiin vaatteisiini ja harrastuksiini. Säästöön jääneet lapsilisät sain käyttööni 16-vuotiaana. Kävin vaihto-oppilaana, ajoin ajokortin, opiskelin yliopistossa ja vältyin minäkin ottamasta opintolainaa. (tosin minun tapauksessani rahoista ei jäänyt mitään talteen...)

Mieheni ja minä olemme molemmat melko hyviä rahankäyttäjiä, vaikka itse sanonkin. Vaikka rahaa on, ostamme todella harkiten. Ainoastaan ruokaan "tuhlailemme", sillä olemme eläneet puurolla opiskeluaikamme ihan siinä missä muutkin yliopisto-opiskelijat. Ja olemme yhtä mieltä siitä, että omaa lasta autetaan kaikin keinoin itsenäiseen elämään, niin kuin meitäkin on autettu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;22468135:
On lukiossa. Nimimerkille "Tiina" kommentoin edelliseni, koska hän on sitä mieltä, että viimeistään 20-vuotiaana on muutettava kotoa pois.

Eli eihän sun lapsesi silloin ole ansiotyössä päivisin, eikä myöskään vetelehdi vaan himassa. Vähän eri asia, jos ei tekisi mitään.
 

Yhteistyössä