Miks pitää olla joku johon uskoa? Onko se ihmisen huonoa itsetuntoa ettei tule vain itsensä kanssa toimeen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja en ymmärrä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Tuskin siinä vieläkään luvataan elää yhdessä elämän loppuun asti vaan ainoataan luvataan tahtoa. tahtoa rakastaa toista myötä- ja vastoinkäymisissä jne (en nyt enää noita kaavoja ulkoa muista mutta tuskin ovat viimevuosina kovatsi muuttuneet). Ei ihminen voi koskaan luvata rakastaa koska tunteet tulevat ja menevät. Mutta ihminen voi tahtoa jakaa elämäsnä toisen kanssa, rakastaa ja tukea tätä jne. Sitä tahtoa sitten tarvitaan ja koetellaankin kovin kun tulee niitä vastoinkäymisiä ja väsymystä arjen myötä.

tosirakkaus ei ole TUNNEasia vaan TAHTOasia! sitähän kysytään että TAHDOTKO RAKASTAA, ei kysytä että TUNTUUKO SINUSTA ETTÄ RAKASTAT. sen takia ihmiset nykyään eroaa niin paljon kun ne kuvittelee ettei ne enää rakasta silloin kun se TUNNE on mennyt. mutta kun kysymys onkin siitä TAHDOTKO rakastaa, siitä huolimatta, että ei enää tunnu samalta kuin aluksi.
 
Napattu toisaalta:
"Uskontoihin sisältyvä suvaitsemattomuus yhdistettynä nationalismiin johtaa sotiin ja hirmutöihin. Tästä on paljon tuoretta todistusaineistoa. Kosovon joukkomurhien eli ns.etnisten puhdistusten taustalla oli serbinationalismiin kiedottu kreikkalaiskatolinen uskonkiihko. Kosovon kriisi alkoi jo vuonna 1989, jolloin Serbian presidentti Slobodan Miloševiæ riisti Kosovolta autonomian. Kosovon noin 2 miljoonasta asukkaasta vain noin 10% oli serbejä. Sadat serbit osallistuivat kesäkuun 28. päivän vastaisena yönä 1989 yömessuun Gracanican luostarissa Kosovon pääkaupungin Pristinan lähellä. Serbien patriarkka piti luostarissa myös aamujumalanpalveluksen keskiaikaisen Mustarastaiden taistelun 500-vuotismuistoksi. Varsinaiset joukkomurhat alkoivat maaliskuussa 1998. Kristittyjen ja muslimien välinen sota Euroopassa oli totta.

Protestanttien ja katolisten taistelu Pohjois-Irlannissa kytee yhä; rauhansopimukset eivät kestä, IRA ei luovu aseistaan. Muslimien ja juutalaisten sota Israelin ja Libanonin rajalla näyttää jatkuvan ad infinitum. Islamilainen Pakistan ja hindulainen Intia ottivat yhteen Kashmirissa 9.5.-26.7.1999. Toukokuussa 1998 molemmat maat olivat tehneet ydinkokeita. Intiaa hallitsee hindunationalismi, slaavilaisia maita ortodoksinationalismi.

Islam ja kristinusko (ja luonnonuskonnot) ovat konfliktissa Nigerian pohjoisosissa, missä on otettu käyttöön sharia, islamin laki. Sudanissa on jatkunut yli 16 vuotta islamilaisen pohjoisosan taistelu etelän luonnonuskontoisia ja kristittyjä vastaan; sodassa on kuollut yli kaksi miljoonaa ihmistä. Etelä-Sudania hallitsevan Sudanin vapautusarmeijan tavoitteisiin kuuluu uskonnon erottaminen valtiosta. Toivoakseni sama tavoite on kirkkoon kuulumattomalla presidentillämme.

Puhtaaseen ateismiin, humanismiin ja rationalismiin perustuvaa valtiota ei ole koskaan ollut. Sellaisen kuvitteleminen lienee positivistisilla utopioilla leikkimistä. Parempi kuitenkin positivistiset ja positiiviset utopiat kuin kyynisyys ja tappakoot uskovaiset toisensa -mentaliteetti."
 
Usko jumalaan on jatketta omien vanhempien auktoriteetin alla elämiselle. Lapsena tuo auktoriteetti on oma vanhempi, aikuisena jotkut ottavat vanhempien paikalle sen jumalan.

Lapsena isän/äidin vallan alla ollut lapsi ei aina kykene löytämään itseään niin vahvana, että ei kaipaisi jotain itseään "suurempaa" auktoriteettia elämälleen.

Miettikää, jumalalla on paljon samantyyppisiä ominaisuuksia suhteessa ihmiseen kuin vanhemmalla pieneen lapseen:

jumala on suhteessa ihmiseen / vanhempi on suhteessa lapseen:

suurempi
joskus pelottava
pakko totella
sanoo mikä on oikein ja mikä on väärin
sanoo kuka on hyvä ja kuka on paha
sen tarkoitusperiä ei oma ymmärrys riitä ymmärtämään
pelastaa pulasta
sille pitää olla "kiltti" jotta elämä sujuisi
se saattaa suuttua ja "tuhota" sinut jos olet "paha"

jatkakaapa tätä listaa.
 
Viimeksi muokattu:
Ei siinä tarvi mitään miksejä tai huonoa itsetuntoa, jos uskoo. Sitä uskoo, kun näkee ympärillään jotain jota kaikki muut ei näe. Ei siltä voi sitten enää sulkea silmiään, se ei ole enää näkymätöntä. Se ei ole merkki heikkoudesta, eikä myöskään vahvuudesta, kuten ei sekään jos on ateisti.

Jeesukseen ja Jumalaan voi uskoa monella tavalla. Sen ei tarvitse olla sitä, että pitää Raamattua auktoriteettina ja elämän ohjeena.
 
Viimeksi muokattu:
Paitsi ettei tota sormuslupausta tehdä siinä, kun sanotaan tahdon vaan sen jälkeen vannotaan se sormuslupaus ja kyllä siinä vannotetaan eikä vaan tahdota.

Hmm... Minulla on tässä käsilläni vain ruotsin kirkon virsikirja jonka kaavassa kyllä sormuslupauksissa vaihtoehtoisesti:

"Minä N.N., otan sinut N.N., aviovaimokseni/aviomiehekseni. Haluan jakaa ilon ja surun sinun kanssasi, ja olla sinulle uskollinen, kunnes kuolema erottaa meidät."

tai

"N.N., minä tahdon rakastaa sinua, jakaa kanssasi ilot ja surut ja olla sinulle uskollinen, kunnes kuolema erottaa meidät."

Eli noissa kyllä on kysymys tahdosta ja halusta eikä tyhjästä vannomisesta.
 
[QUOTE="oops";22324535]Miksi pitäisikään aina miettiä sitä hyvää uskonnoista? Miksi ei välillä pysähdyttäisi miettimään mitä kaikkea pahaa ne uskonnot ovat tehneet?[/QUOTE]
Mitä pahaa uskonnot sitten ovat tehneet? Uskontojahan on toki käytetty vallankäytön välineenä, perusteluna väkivaltaan ja maallisen mammonan kerryttämiseen, mutta tekijät ovat kuitenkin olleet ihmisiä, jotka ovat tulkinneet uskonasioita haluamallaan tavalla. On kuitenkin syytä muistaa, että usko ja uskonto ovat eri asioita.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita;22324659:
Mitä pahaa uskonnot sitten ovat tehneet? Uskontojahan on toki käytetty vallankäytön välineenä, perusteluna väkivaltaan ja maallisen mammonan kerryttämiseen, mutta tekijät ovat kuitenkin olleet ihmisiä, jotka ovat tulkinneet uskonasioita haluamallaan tavalla. On kuitenkin syytä muistaa, että usko ja uskonto ovat eri asioita.

Niin, ennemmin voisi miettiä sitä mikä sen uskonnon ja uskon merkitys on kyseiselle ihmiselle. Miten hän sen kokee, mitä hän saa siitä ja miten hän ehkä käyttää sitä elämässään. Joillekin uskonto on keino jota voi käyttää aseena toisia vastaan, alistaa ja kiristää ihmisiä. Aikamonelle se taas on keino löytää se oma sisäinen rauhansa.
 
Usko jumalaan on jatketta omien vanhempien auktoriteetin alla elämiselle. Lapsena tuo auktoriteetti on oma vanhempi, aikuisena jotkut ottavat vanhempien paikalle sen jumalan.

Lapsena isän/äidin vallan alla ollut lapsi ei aina kykene löytämään itseään niin vahvana, että ei kaipaisi jotain itseään "suurempaa" auktoriteettia elämälleen.

Miettikää, jumalalla on paljon samantyyppisiä ominaisuuksia suhteessa ihmiseen kuin vanhemmalla pieneen lapseen:

jumala on suhteessa ihmiseen / vanhempi on suhteessa lapseen:

suurempi
joskus pelottava
pakko totella
sanoo mikä on oikein ja mikä on väärin
sanoo kuka on hyvä ja kuka on paha
sen tarkoitusperiä ei oma ymmärrys riitä ymmärtämään
pelastaa pulasta
sille pitää olla "kiltti" jotta elämä sujuisi
se saattaa suuttua ja "tuhota" sinut jos olet "paha"

jatkakaapa tätä listaa.

uskovana mä en ymmärrä lainkaan sun listausta saati allekirjoita sitä.
suurempi = joo,on ok.
joksus pelottava = minusta ei.mun jumalaa ei tarvitse pelätä.
pakko totella = uskoni kumpuaa omasta halustani noudattaa uskon ohjeistuksia,ei pakosta.
sanoo oikean ja väärän,hyvän ja pahan = nämäkin kumpuaa siitä omasta itsestäni ja ovat samaa linjan mun uskontoni kanssa.
tarkoitusperiä ei voi ymmärtää = miksi pitäisikään.etenkin jos kyseessä on asiat joihin emme voi vaikuttaa
pitää olla "kiltti" = ei "pidä",mutta haluan ja koitan olla omasta tahdostani
saattaa "suuttua" JA "tuhota" = en ymmärrä ollenkaan väitettä.mun jumalauskossa ei Jumala tuhoa ketään joka häneen uskoo. oli "paha" tai ei.
 
[QUOTE="heh";22324492]USKONNOTON taas saa elää kuin VILLI JA VAPAA ilman mitään käskyjä[/QUOTE]

Niin saa, ja niin saa elää myös uskovainen. Saa vaikka murhata jos tahtoo, seurauksista vastaa jokainen itse. Tekee päätöksen tekeekö sen ja kärsiikö seuraukset vai jättääkö tekemättä tahdosta riippumatta...
 
Siinä on vain se ero, että jos kristitty murhaa, niin hän voi tuosta vain saada tekonsa anteeksi Jumalalta ja hänellä on taas mielenrauha. Uskonnottomalla ei ole samanlaista anteeksiantajaa. Siksi kannattaa kääntyä kristityksi, jos harkitsee murhaajan uraa.
 
jaatte kuitenkin asian tiimoilta saman lähes fundamentalistisen kiihkon milemmat, olitte sitten vaikka hyvin, tai vähän, tai ei ollenkaan älyisiä.

Meillä on se ero, että teisti uskoo vaikka mikä olisi. Mikään ei voi horjuttaa hänen uskoaan. Ateisti sen sijaan on valmis muuttamaan kantaansa heti kun riittävät todisteet on esitetty ja arvioitu. Valmius näkyy myös tältä lakonisen puhuttelevalta sivulta: The Official God FAQ
 
[QUOTE="oops";22324535]Miksi pitäisikään aina miettiä sitä hyvää uskonnoista? Miksi ei välillä pysähdyttäisi miettimään mitä kaikkea pahaa ne uskonnot ovat tehneet?[/QUOTE]

Ei uskonnota pahaa ole tehneet, vaan ihmiset jotka uskon varjolla pahoja tekee. Islam on rauhan uskonto, sen sijaan sitä käytetään tekosyynä pahoille teoille
 
jaatte kuitenkin asian tiimoilta saman lähes fundamentalistisen kiihkon milemmat, olitte sitten vaikka hyvin, tai vähän, tai ei ollenkaan älyisiä.

Meillä on se ero, että teisti uskoo vaikka mikä olisi. Mikään ei voi horjuttaa hänen uskoaan. Ateisti sen sijaan on valmis muuttamaan kantaansa heti kun riittävät todisteet on esitetty ja arvioitu. Valmius näkyy myös lakonisen puhuttelevalta sivulta, joka on googlattavissa hakusanoilla The Official God FAQ (itse linkki jäi spämmifiltteriin).
 
Siinä on vain se ero, että jos kristitty murhaa, niin hän voi tuosta vain saada tekonsa anteeksi Jumalalta ja hänellä on taas mielenrauha. Uskonnottomalla ei ole samanlaista anteeksiantajaa. Siksi kannattaa kääntyä kristityksi, jos harkitsee murhaajan uraa.

Kaikki saavat anteeksi, ei Jumala ole koskaan vaatinut ihmisiltä palvontaa tai uskonnonperustamista. Jumala rakastaa kaikkia lapsiaan yhtälailla, ja jos joku tekee väärin Jumala kärsii hänen kanssaan silti häntä hylkäämättä
 
Kaikki saavat anteeksi, ei Jumala ole koskaan vaatinut ihmisiltä palvontaa tai uskonnonperustamista. Jumala rakastaa kaikkia lapsiaan yhtälailla, ja jos joku tekee väärin Jumala kärsii hänen kanssaan silti häntä hylkäämättä

Jes! Antti "Pyhä" Kylliäinen on sittenkin oikeassa! Kaikki pääsevät taivaaseen!
No, se kristinuskosta. Sitten voimmekin keskittyä muihin asioihin...
 
Tuli vain noista avioliittokaavoista mieleen, että ite luvattiin olla yhdessä myötä- ja vastoinkäymisissä.. ei niin kauan, että kuolema erottaa.

"Kaikkitietävän Jumalan kasvojen edessä ja tämän seurakunnan läsnä ollessa kysyn sinulta, NN, tahdotko ottaa MM:n aviomieheksesi (aviovaimoksesi) ja osoittaa hänelle uskollisuutta ja rakkautta myötä- ja vastoinkäymisissä?"
 
Meillä on se ero, että teisti uskoo vaikka mikä olisi. Mikään ei voi horjuttaa hänen uskoaan. Ateisti sen sijaan on valmis muuttamaan kantaansa heti kun riittävät todisteet on esitetty ja arvioitu. Valmius näkyy myös lakonisen puhuttelevalta sivulta, joka on googlattavissa hakusanoilla The Official God FAQ (itse linkki jäi spämmifiltteriin).
Ei pidä täysin paikkaansa. Unohdat eklektisyyden. Eklektisenä uskovaisena voi muuttaa kantaansa, luoda kokonaan uusia ikiomia näkemyksiä elämänkatsomuksestaan sekä liittää niitä haluamallaan tavalla omaan uskoonsa.
 

Yhteistyössä