M
Minusta on!
Vieras
Onko liian moni teko säädetty Suomessa rikokseksi?
21.10.2010 - 07:47 - Kommentit: 18
Seitsemän perustelua yksilön vastuun puolesta
Kuva: Jenna Lehtonen - Aamulehden arkisto
1 Mitä yhteistä on seuraavilla: tupakan polttaminen jalkapallokatsomossa, koiran pitäminen irti taajamassa ja avaruusesineen palauttamatta jättäminen?
Kaikki kolme ovat Suomessa rikoksia ja lisää säädetään kiihtyvää tahtia. Kerjääminen on tuorein esimerkki siitä, kuinka poliitikko, tässä tapauksessa sisäministeri Anne Holmlund (kok) työryhmineen, pyrkii ratkaisemaan ongelman säätämällä jälleen uuden teon rikokseksi.
Jokaisen lainsäätäjän tulisi tuntea rikosoikeuden perusperiaate: teon julistaminen rikokseksi on viimeinen keino. Sitä ennen on yritetty kaikki muut keinot, joilla voidaan estää henkeä, terveyttä tai yhteiskuntarauhaa vakavasti uhkaava käyttäytyminen. Uhkaako tupakointi jalkapallokatsomossa tai kerjääminen vakavasti ihmisten terveyttä ja yhteiskuntarauhaa, ja onko kaikki muut keinot jo käytetty? Vastaus on ei.
2 Harmillisen ja vähämerkityksisen teon säätäminen rikokseksi tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Kun ihmistä epäillään rikoksesta, poliisi tutkii teon, syyttäjä harkitsee syyttämistä ja tuomioistuin päättää tuomiosta. Sen jälkeen voi vielä valittaa. Rumban pyörittämiseen käytetyt rahat kannattaa laittaa mieluummin ennaltaehkäisyyn, auttamiseen, kouluttamiseen tai tutkimiseen.
3 Mitä useampi harmillinen teko on laissa säädetty rikokseksi, sitä pahemmin oikeusjärjestelmä ruuhkautuu: sitä useampaa rikosta ei ehditä tutkia, sitä useampi rikos vanhenee ja sitä pidempään asian käsittely kestää. Tämä heikentää ihmisten oikeusturvaa ja uskoa oikeusjärjestelmään.
4 Eniten oikeusjärjestelmän uskottavuutta nakertaa se, että kun liian moni teko on säädetty rikokseksi, poliisi ei ehdi valvoa niitä, eivätkä rikolliset teot kansalaisista tunnu enää rikoksilta. Kuinka usein olet saanut rapsut, kun olet ajanut autoa kännykkä korvalla? Entä siitä, että koirasi on ollut irti taajamassa? Poliisin tehtävänä ei pitäisi olla sen valitseminen, mitä lakeja se valvoo ja mitä ei. Rikoksiksi säädettyjä tekoja pitäisi olla sen verran, että poliisi voisi valvoa niitä kaikkia. Eduskunta on tästä vastuussa.
5 Erikoinen yksityiskohta tässä kehityksessä on, että kansanedustajat eivät säädä omia vääriä tekojaan rikoksiksi, mutta kansalaisten huonot tavatkin ovat jo rikoksia.
Kansanedustajat ovat sitä mieltä, että oluen juominen bussissa on rikos, mutta väärän vaalirahailmoituksen jättäminen ei ole. Kenen mielestä tämä muka on oikein?
6 Uusien tekojen säätämistä rikoksiksi käytetään nyt väärin: vaaliaseena. Merkitykseltään vähäisen teon säätäminen rikokseksi on laiska ratkaisu, jolla poliitikko kerjää huomiota ja lakaisee ongelman maton alle.
Kerjäläisten rankaiseminen ei varmasti poista kerjäläisten hätää eikä suomalaisten häpeän ja avuttomuuden tunnetta kerjäläisten edessä.
Promillerajan laskeminen tai pakollinen alkolukko ei poista alkoholismia.
Tupakoinnin kieltäminen jalkapallokatsomossa ei estä tupakoinnin aloittamista. Kohta kai Suomessa kielletään karkin valmistaminen, maahantuonti ja lopulta myös syöminen.
7 Kaikkein vaarallisinta tässä kehityksessä on, että lakeja säätämällä kansalaisten vastuuta omasta käyttäytymisestään siirretään yhteiskunnalle.
Suomalaiset poliitikot ja virkamiehet eivät enää luota esimerkiksi siihen, että tupakoitsija itse kykenee arvioimaan, missä hän polttaa tupakkaa ja missä ei.
Poliitikot eivät myöskään luota siihen, että jos tupakointi häiritsee toista ihmistä, tämä kykenee pyytämään tupakoitsijaa siirtymään kauemmaksi. Useimmiten on niin, että kun ihmiseen luotetaan, hän toimii luottamuksen arvoisesti tai ainakin oppii toimimaan.
Turhia lakeja ja rikoksia säätämällä lietsotaan epäluottamusta, joka synnyttää todelliset ongelmat.
Rikos vai pahe?
Mikä on turhin maassamme rikokseksi säädetty asia? Mitä lakia rikoit viimeksi? Ota kantaa!
Kristiina Tolvanen
Aamulehti
21.10.2010 - 07:47 - Kommentit: 18
Seitsemän perustelua yksilön vastuun puolesta
Kuva: Jenna Lehtonen - Aamulehden arkisto
1 Mitä yhteistä on seuraavilla: tupakan polttaminen jalkapallokatsomossa, koiran pitäminen irti taajamassa ja avaruusesineen palauttamatta jättäminen?
Kaikki kolme ovat Suomessa rikoksia ja lisää säädetään kiihtyvää tahtia. Kerjääminen on tuorein esimerkki siitä, kuinka poliitikko, tässä tapauksessa sisäministeri Anne Holmlund (kok) työryhmineen, pyrkii ratkaisemaan ongelman säätämällä jälleen uuden teon rikokseksi.
Jokaisen lainsäätäjän tulisi tuntea rikosoikeuden perusperiaate: teon julistaminen rikokseksi on viimeinen keino. Sitä ennen on yritetty kaikki muut keinot, joilla voidaan estää henkeä, terveyttä tai yhteiskuntarauhaa vakavasti uhkaava käyttäytyminen. Uhkaako tupakointi jalkapallokatsomossa tai kerjääminen vakavasti ihmisten terveyttä ja yhteiskuntarauhaa, ja onko kaikki muut keinot jo käytetty? Vastaus on ei.
2 Harmillisen ja vähämerkityksisen teon säätäminen rikokseksi tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Kun ihmistä epäillään rikoksesta, poliisi tutkii teon, syyttäjä harkitsee syyttämistä ja tuomioistuin päättää tuomiosta. Sen jälkeen voi vielä valittaa. Rumban pyörittämiseen käytetyt rahat kannattaa laittaa mieluummin ennaltaehkäisyyn, auttamiseen, kouluttamiseen tai tutkimiseen.
3 Mitä useampi harmillinen teko on laissa säädetty rikokseksi, sitä pahemmin oikeusjärjestelmä ruuhkautuu: sitä useampaa rikosta ei ehditä tutkia, sitä useampi rikos vanhenee ja sitä pidempään asian käsittely kestää. Tämä heikentää ihmisten oikeusturvaa ja uskoa oikeusjärjestelmään.
4 Eniten oikeusjärjestelmän uskottavuutta nakertaa se, että kun liian moni teko on säädetty rikokseksi, poliisi ei ehdi valvoa niitä, eivätkä rikolliset teot kansalaisista tunnu enää rikoksilta. Kuinka usein olet saanut rapsut, kun olet ajanut autoa kännykkä korvalla? Entä siitä, että koirasi on ollut irti taajamassa? Poliisin tehtävänä ei pitäisi olla sen valitseminen, mitä lakeja se valvoo ja mitä ei. Rikoksiksi säädettyjä tekoja pitäisi olla sen verran, että poliisi voisi valvoa niitä kaikkia. Eduskunta on tästä vastuussa.
5 Erikoinen yksityiskohta tässä kehityksessä on, että kansanedustajat eivät säädä omia vääriä tekojaan rikoksiksi, mutta kansalaisten huonot tavatkin ovat jo rikoksia.
Kansanedustajat ovat sitä mieltä, että oluen juominen bussissa on rikos, mutta väärän vaalirahailmoituksen jättäminen ei ole. Kenen mielestä tämä muka on oikein?
6 Uusien tekojen säätämistä rikoksiksi käytetään nyt väärin: vaaliaseena. Merkitykseltään vähäisen teon säätäminen rikokseksi on laiska ratkaisu, jolla poliitikko kerjää huomiota ja lakaisee ongelman maton alle.
Kerjäläisten rankaiseminen ei varmasti poista kerjäläisten hätää eikä suomalaisten häpeän ja avuttomuuden tunnetta kerjäläisten edessä.
Promillerajan laskeminen tai pakollinen alkolukko ei poista alkoholismia.
Tupakoinnin kieltäminen jalkapallokatsomossa ei estä tupakoinnin aloittamista. Kohta kai Suomessa kielletään karkin valmistaminen, maahantuonti ja lopulta myös syöminen.
7 Kaikkein vaarallisinta tässä kehityksessä on, että lakeja säätämällä kansalaisten vastuuta omasta käyttäytymisestään siirretään yhteiskunnalle.
Suomalaiset poliitikot ja virkamiehet eivät enää luota esimerkiksi siihen, että tupakoitsija itse kykenee arvioimaan, missä hän polttaa tupakkaa ja missä ei.
Poliitikot eivät myöskään luota siihen, että jos tupakointi häiritsee toista ihmistä, tämä kykenee pyytämään tupakoitsijaa siirtymään kauemmaksi. Useimmiten on niin, että kun ihmiseen luotetaan, hän toimii luottamuksen arvoisesti tai ainakin oppii toimimaan.
Turhia lakeja ja rikoksia säätämällä lietsotaan epäluottamusta, joka synnyttää todelliset ongelmat.
Rikos vai pahe?
Mikä on turhin maassamme rikokseksi säädetty asia? Mitä lakia rikoit viimeksi? Ota kantaa!
Kristiina Tolvanen
Aamulehti