Raskaana oli ihana olla, ja ei se synnytyskään mitään niin kauheaa ole (vaikka yksi aika painajaismainen sellainen takana, ja toinen ihan normi). Jos vois tietää, että saisin tuollaisen "päivässä ohi spontaanisti ja säännöllisesti"-synnytyksen vastakin, voisin ihan hyvin itse synnytyksen "kärsiä" vaikka heti huomenna.
Mun mielestä kaikista kauheinta oli imetys, vaikka mulla maitoa tuli, eikä mitään imemisoteongelmia tms., eli ihan sujui ongelmitta, mutta mun mielestä se vaan oli jotenkin ei-niin-miellyttävää. Mieluummin ruokkisin vauvan pullosta. Vain siksi, että tiesin imetyksen vauvalle hyväksi, imetin esikoista 8,5kk ja kuopusta 11,5kk.
Mutta onhan tämä kahden leikki-ikäisen kanssa eläminen kyllä kaikkinensa paljon ihanampaa kuin tuo vauva-aika. Ja kyllä mun mielestä nimenomaan oikea ja parempi motiivi raskautumiselle on se, että haluaa LAPSIA, eikä se, että haluaa VAUVOJA.
