[QUOTE="äitix4";22027233]olet hoitaj.huomaan tai luulen.
Isäni oli hoidossa 3pv kk:sta jotta äiti omaishoitajana sai levähtää.
Hänellä paloi joka reissu munat ja peppu koska vaippaa ei vaihdettu vaikka aikaa olisi ollut.
Kävin aamulla ja tein vaippaan kynällä pienen merkin.
Menin päivällä ja kysyin onko vaihdettu vaippaa kun tuoksui kovasti.
-Voi ollaan ja monestikin!Ihana aamu ollut tänään...
Pyysin hoitajan ja toisenkin ja kolmannenkin paikalle ja näytin tekemäni merkin.Ei stiäv aippaa oltu vaihdettu.
Vaihdoin toki itse mutta isäni häpesi.
Ruokaa hän ei saanut kovin jos en ollut syöttämässä.Menin useasti yllättäen käymään ruokailun aikana ja sivulta seurasin .Se oli helppoa sillä vanhuksia oli paljon syömässä.Isäni istui salissa ruokalautanen edessään mutta kukaan ei auttanut pilkkomaan pottuja.Kun sai sitten velline ei se pysynyt lusikassa kun käsi tärisi.
syötin isäni noina kolmena päivänä.Otin vapaani noille päiville että äitini saa levähtää.
Mustelmia ei tullut kerran eikä kaksi vaain joka reissu.ja pahoja eikä niistä kerrottu kuin vasta kotoa soittaessamme mitä on tapahtunut.Isäni ei päässyt omin avuin ylös jos kaatui pakko hoitajien oli huomata.
Häent sidottiin sänkyyn koska ei ollut riittävästi henkilökuntaa.Liikkuva ihminen joka liikkui hyvin jos nostettiin sängystä ylös. Kolme päivää sidottuna tekisi kenet terveenki hulluksi.
Hoitajat tuiskivat isälle.Minun rakkaalleni.Heillä oli kiire.Mutta kiire loppui onneksi tauolla,usealla sellaisella ja yhtäaikaa potilaiden kahvin yms aikaan jolloin he olisivat tarvinneet apua.Kahvin aikana kiersin ja kyselin ketä töissä ja kuka auttaa potilaita,kaikki hoitajat olivat juomassa omaa kahvin naurun remakan keskellä.Potilaat polttivat itseään kaatuileviin kuppeihin ja saivat tiuskinnat kun iitä siivottiin.
Isäni vietiijn usein perimmäiseen huoneesee yksin itkeen,j´huutaan ikävää.Äitiä hän aina huusi.
Hänet käännettiin ikkunaan katsomaan puita,metsää mutta hän olisi kaivannut seuraa näinä kolmenakin päivänä.
'Lopulta äitini sairastui itse isä joitui laitokseen.Tähän samaan.
Tappelin paikkaa muualta.Oisin itse hoitanut mutta siihen ei isäni suostunut.Sen verran järki pelasi.
Lopulta hän kuoli 3kk kuluessa 28kg hoikempana,174cm pitkä mies painoi viimeisen punnituksen aikana 57kg.Hän söi paljon kun pääsin syöttään.Äitini kulki syöttämässä.
Hänellä oli paha olla.Oudossa paikassa tylyjen kommenttejen keskellä sidottunua sänkyyn.Yksin huoneessa.
Mikään sairasu ei laihduttanut.Oli terve mutta muisti meni ,deliriumoireyhtymän hoitamattomuuden takia.
Lopulta löysin isän happiletkuihin (joita ei tarvinnut) tajuttomaksi kuristuneena.
Hän oli tajuton päiviä ja kuoli hiljaa.
Kukaan hoitaja ei ollut aamupalaa hakenut pois tai katsonut miten isäni voi aamupalan jälkeen.Hänen huoneeseen oli jotain syystä tuotu happiviikset mutta mistään papereista ei löydy että olisi tarvinnut.
HOITAJAT älkää lässyttäkö että kiire on kiire on .,SE ei ole mikään oikea syy kohdela ihmistä, toisen rakasta huonosti.Vaikka se olisi se vanhus jota omaiset ramppaa katsomassa ja ksyelemässä.Jonka hoidosta huomautetaan.Sillä se huonmautus tehdään huolesta, ikävästä rakkaaseen!Ei teitä halveksiakseen vaan haluamme kertoa että omainen on meille tärkeä vaikka vaatiikin jo laitoshoitoa välillä![/QUOTE]
Ketään ei sidota sänkyyn ilman lääkärin lupaa
mä luulen että sä olet vihainen koska sun isä kuoli ja silloin on helppo syyttää muita siitä.Ja hoitajilla kyllä on oikeus taukoihin,ihan siinä missä kaupankassallakin esimerkiksi,usein ne tauot jää kyllä pitämättä.Totta on että usein osastoilla vaipat vaihdetaan kaksi kertaa päivässä,aamupäivällä ylös noustaessa ja illalla sänkyyn käydessä.Jos on kovin kasteleva niin sitten vaipanvaihtokertoja lisätään tarpeen mukaan.Tuohon pottuhommaan mietin olisiko kuitenkin tarkoitus ollut kuntouttaa isääsi tekemällä mahdollisimman vähän hänen puolestaan?
Kurjaa kun sulla on tuollainen kokemus,mutta ei kannata koko hoitoalaa syyllistää koska meitä jotka tekevät tätä hommaa sydämmellä on kuitenkin useimmat hoitajista