Omaa kokemusta näistä ei ole mutta olen viimeaikoina muista syistä hiv-asioita miettinyt. Ruotsissa ei suositella seksiä ilman kondomia vaikka lääkityksellä olisikin tasot alas. Lapsia on kuitenkin molemmissa tapauksissa (siis oli kumpi vaan vanhemmista pos) mahdollista hankkia, niin että käytännössä lapsi on varmuudella terve. Toki molemmissa tilanteissa edellyttää yhteydenottoa lääkäriin jo raskautta suunniteltaessa ja että niin raskaaksi tuleminen kuin koko raskauden aikainen seuranta ja hoito suoritetaan ohjeiden mukaan.
Ajoissa havaittuna ja kunnolla hoidettuna sairaudella ei nykyään ole juurikaan merkitystä elämään.
Tuota hieman mietin, tosin siinä on varmaan takana se, että yritetään välttää ns. kaksoistartunta eli kun hi-virusta on useita eri kantoja, niin jos pariskunnalla on erilaiset hi-virukset, niin voi käydä niin, että saavat toisiltaan tai toinen saa toiselta uuden tartunnan mikä voi johtaa siihen, että syntyy uusi lääkeresistentti hiv-kanta toiselle heistä tai miksei molemmillekin.
Tosin hiv ei tutkimusten mukaan tosiaankaan tartu jos virusmäärä on alle mittausrajan, mutta tästä ei ole vielä oikein uskallettu antaa ohjeistusta, kai siinä pelätään juuri sitä, että jos virus yllättäen kuitenkin nousee yli mittausrajan (mikä tosin on harvinaista jos henkilöllä on hänelle toimiva lääkitys, jota hän noudattaa säännöllisesti).
Sitten tuosta, että ei ole merkitystä juurikaan elämään. Lääkityksellä olevat joutuvat ottamaan lääkkeet kellontarkasti, ettei pääse muodostumaan lääkeresistenssiä. Se voi vaikeuttaa elämää esim. osassa töitä tuo voi olla hankalaa. Lisäksi lääkkeistä muodostuu yhä edelleenkin monille sivuoireita, joista osa on vakaviakin ja täytyy muistaa se, että tämä nykyinen HAART-hoito (Highly Active Antiretroviral Therapy) on vain viitisentoista vuotta vanha keksintö, niin lääkkeiden pitkäaikaisvaikutuksia ei tiedetä. Moni lääkkeitä -90-luvulta asti syönyt hiv-positiivinen on miettinyt näitä vaikutuksia, koska ei ne lääkkeet mitään kovin terveellisiä ole, vaan aika vahvoja ja kun niitä tosiaan otetaan lääkeyhditelminä. On myös lisäksi -80-luvulta asti lääkkeitä syöneitä elossa, silloin yleisin lääke oli AZT.
Tosin osalla hiv-positiivisista on CCR5 delta32 -geenivirhe, mikä on usein pysäyttänyt hivin etenemisin täysin eivätkä tarvitse edes lääkitystäkään. Tämä on juuri se geenivirhe, mikä molemmilta vanhemmilta perittynä käytännössä estää hivin saamisen kokonaan, henkilö on immuuni hi-virukselle. Jos se on vain toiselta vanhemmalta peritty, niin hi-viruksen saaminen on epätodennäköisempää, mutta jos sen saa, niin usein hiv pysyy silloin kurissa ilman lääkkeitäkin. Mm. näyttelijä Paul Michael Glaserilla on tämä geenivirhe. Hänen vaimonsa Elizabeth sai verensiirrosta hivin ja se tarttui myös hänen kahdelle lapselleen, vanhemmalle imetyksen kautta ja nuoremmalle raskauden/synnytyksen aikana. Vanhempi lapsi ja Elizabeth ovat jo kuolleet, mutta tuo nuorempi lapsi, poika elää ihan tavallista elämää. Ei käytä enää lääkitystä ollenkaan ja tosiaan Paul Michael Glaser ei koskaan saanut hiviä vaimoltaan. Hän siis kantaa sitä geenivirhettä ja näistä lapsista nuoremmalla on se myös.