Älkää nyt ottako ihteenne, vaikka teidän kotikaupungista nillitetään. "Ei saa olla ylpeä Helsingistä" on ihan teiän omassa päässä.
Palstadissaus on mahtavaa, ei tätä livenä voi tai viitsi tehdä!
Joku sanoi aiemmin, että eri paikoissa käydessä tulee fiilis siitä, haluaisiko itse asua siellä. Mulla on sattuneesta syystä lämpimämpiä tunteita läntisen Suomen kaupunkeihin, kun taas idässä on minun näkökulmastani ankeaa korpea ja typerä murre. Törkeän puolueellisesti siis dissaan suunnilleen puolta Suomen kaupungeista.
Kaupungin lieveilmiöt saavat minut voimaan pahoin. Silmiin sattuu aina jotakin huumehörhöjä tai muuten vaan sekavaa porukkaa. Tampereella kävin tällä viikolla, ja johan siellä asemalla oli vaikka minkälaista hiihtäjää, jotka vartija saatteli ulos.
Samalla reissulla joku mies kaatui suojatien viereen aseman edessä, eikä minun nähteni KUKAAN pysähtynyt auttamaan tai edes vilkaissut miestä. Joo, en tyhmänä auttanut itsekään, kun en ollut varma onko kyseessä jokin huijaus/piilokamera/aggresiivinen huumehörhö/juoppo. Kyseessä voisi olla myös sairaskohtaus, minkä takia olisi pitänyt edes käydä kysymässä vointia.
Maaseudulla ne lieveilmiöt on kai enemmän piilossa. On lähinnä syrjäytyneitä ja yksinäisiä ihmisiä tai perinteisiä kylähulluja, jotka kaikki tuntee. Tunnen oloni turvallisemmaksi maalla.