Ystäväni on ostanut sellaisen reborn-nuken ja on täysin hurahtanut... Tää menee mun mielestä jo "yli"...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Hannan kaveri
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

Hannan kaveri

Vieras
Vai mitä ootte mieltä?

On antanut nukelle kolme etunimeä, joista ensimmäinen on kutsumanimi. Tilailee "vauvalleen" uusia vaatteita, pukee ja laittaa. On käynyt jossain reborn-tapaamisissa "vauvansa" kanssa. Facebookissa on tuosta nukesta kansiotolkulla kuvia. Tämä nukke "nukkuu" äitiyspakkauslaatikossa, jonka on ommellut ja sisustanut söpöksi. Äp-laatikko on hänen oikeiden lastensa vanha, lapset on jo kouluiässä ja mies ei halua lisää lapsia, joten... Nukke sitten korvaa uuden vauvan(ko)?
Nukella on erilaisia omia esineitä ja kantelee sitä usein sylissään kuin vauvaa. Nyt on tullut sellaisia kommentteja, että "Voi tää uus asu on niin ihana, xxxxx (nukke) tykkää tästä niin kovasti".

Tiedän, että nykyään on kaikenmaailman roolipelejäkin ja jotkut pukee itsensä nukeiksi ym. Minusta vaan tuo kaverini on aiemmin ollut sellainen järkevä ja maanläheinen, joten tuntuu oudolta tämä.

Mitä te ajattelette tästä? Onko ihan normaalia teidän mielestä?

Alan jopa olla vähän "huolissani", siis mietin että mitä tossa oikein on takana ja onko kaveri ehkä jollain tapaa sekoamassa/ainakaan ei elä ihan tässä maailmassa?
 
Minäkin tykkään reborn-nukeista. Monta vuotta olen halunnut ostaa, ajattelin viimeistään syksyllä hankkia sellaisen. =) Ovat ihanan näköisiä ja uskoisin, että ihania esimerkiksi asunnon koristeena, sohvalla pidettävinä, kuvattavina.
 
Taitaa olla muutama ruuvi löysällä?

Jep, mutta toisaalta, mitä oon seurannut, niin muut normaalit asiat hoitaa vanhalla normaalilla tavalla. Siis käy töissä, on siellä ns. normaali eikä noista nukeista siellä höpise, tekee ruoat ja kotityöt ja auttaa lapsiaan läksyissä... ja sitten kun aikaa niin leikkii nukellaan =/

Mun on ihan tosi vaikea suhtautua siihen kaverini nukkeen. Tuntuu kuin hän odottaisi multa jotain "Voi kun sää oot söpö" -juttelua sille, kuten itsekin tekee, en vaan osaa mennä sellaiseen mukaan, tuntuu tosi kummalliselta.
 
Ensimmäisen kerran tutustuin noihin nukkeihin keväällä 2005. Se on ihan normaali harrastus, olen lukenut aiheesta paljon. Moni, joka tekee harrastukseksi ja myyntiin noita nukkeja, on ihan tavallinen ihminen. Usein taitava olla hieman vanhempia naisia, joilla jo enemmän aikaa omiin harrastuksiin. Ja ne nuket ovat todella taidokkaasti tehtyjä, käsityön tuloksia siinä missä jotkut liinat.
 
Jep, mutta toisaalta, mitä oon seurannut, niin muut normaalit asiat hoitaa vanhalla normaalilla tavalla. Siis käy töissä, on siellä ns. normaali eikä noista nukeista siellä höpise, tekee ruoat ja kotityöt ja auttaa lapsiaan läksyissä... ja sitten kun aikaa niin leikkii nukellaan =/

Mun on ihan tosi vaikea suhtautua siihen kaverini nukkeen. Tuntuu kuin hän odottaisi multa jotain "Voi kun sää oot söpö" -juttelua sille, kuten itsekin tekee, en vaan osaa mennä sellaiseen mukaan, tuntuu tosi kummalliselta.

Minusta kuulostaa oudolta, jos noin paljon viettää aikaa nuken kanssa, kuin se olisi vauva.
Itsekin kerään erästä nukkesarjaa, mutta ne ovat vain koristeina.
 
Harmitonta hulluuttahan tuo on. Harrastus siinä missä joku postimerkkeilykin.

Siinä vaiheessa kun totuus ja nukkeleikit menee sekaisin, niin huolestuisin. Tai siirtyisin takavasemmalle, pois.
 
katsoin telkkarista ohjelman naisista,jotka olivat täysin hurahtaneet niihin.Nukeille oli oikeat turvakaukalot,vaunut ja kaikki.Yksi mummo teetti nukesta lapsenlapsensa näköisen,koska ikävöi häntä kun lapsi asui toisessa maassa,eikä nähnyt usein.
 
Kyllä hän toisaalta ymmärtää, että kyseessä on nukke eli puhuu itse reborneista, niiden valmistuksesta ja pyytää katsomaan yksityiskohtia. Sitten välillä hoivaa sitä kuin oikeaa vauvaa... Turvakaukaloa tai vaunuja ei sentään sillä käytä, mutta tosiaan ÄP-laatikosta tuunatussa pedissään nukkuu ja voi sitä nuken vaate- ja leluvarastoa... Ja just noi, että "*nukke* tykkää tästä mekosta kovasti!".
En ole itse suoraan pystynyt sanomaan, että homma on minusta omituista enkä oikeastaan välitä hänen nukestaan, vaan jotenkin myötäilen siinä sitten mitä sanoo ja hymyilenkin kait vähän. Yritän kyllä vaihtaa puheenaihetta siitä sitten. Ehkä siis kaveri kuvittelee saavansa multa tukea harrastukselleen ja on siksikin niin sellainen... Pitäis kait vaan sanoa, että mun mielestä toi on vähän outoa... Kaveri vaan niin herkkis, että pelkään mitä suhtautuu.
 
pitäisköhän munkin huolestua äidistäni, kun sillä on ollu jo 25v vauvanukke, sen nimi on Jussi, se istuu aina sohvalla, jouluna sille puetaan jouluvaatteet jne
nyt kun äiti joutuu evakoon remontin takia niin yhtenä isoimpana huolena on se, et kaikki muut nuket voi pakata jätesäkkeihin tai laatikoihin mut Jussia ei vaan voi joten sen pitää vaan sit pölyyntyä ..
melkein jo tarjouduin kyllä ottaa "pikkuveljen" meille hoitoon remontin ajaksi :D
 

Yhteistyössä