Ystävän vauva kuoli kohtuun ;(

[emiilia]

Sain kuulla tänään, että ystäväni hartaasti odotettu vauva oli kuollut kohtuun, ja hän oli eilen sen synnyttänyt. Raskaus oli viikolla 30. Takana pitkät lapsettomuushoidot. Olo on itselläkin aivan lohduton, en tiedä miten voisin heitä auttaa.
Kyllä elämä on vaan joskus niin epäoikeudenmukaista.

 

[Turbojurpo]

Mistäs tuo silmänisku tulee muuten surulliseen hymiöösi? Oletko salaa iloinen ystäväsi kohtalosta?

 

[Rytkäätys]

:'( Ei voi muuta sanoa kuin voi PASKA!

 

[IhanaValo]

Voi ei..nää on niin kamalia juttuja :'(

 

[vieras]

Mistäs tuo silmänisku tulee muuten surulliseen hymiöösi? Oletko salaa iloinen ystäväsi kohtalosta?

sinä et kyllä käy ihan täysillä. oiskohan tippa silmässä-hymiö tuo?

 

[h]

hyi .. saatiinko siitä sitten selville miksi kuoli??

 

[Vetoketjuni on jumissa]

Mistäs tuo silmänisku tulee muuten surulliseen hymiöösi? Oletko salaa iloinen ystäväsi kohtalosta?

Ehkäpä se oli kirjoitusvirhe. Inhimillistä. :attn:

muoks. ja olen pahoillani ystäväsi puolesta!

 

[Blaaah]

Noi on niin surullisia juttuja Mun kaverilla kuoli vauva vielä myöhemmin kohtuun. Oli saanut jostain parvorokon. Äiti ei mitään ollut huomannut, mutta ruumiinavauksessa sitten selvisi.

Ikävää sekin, että lääkärit on aika tietämättömiä noista sikiötä uhkaavista vaaroista. Mullekin sanottiin, ettei parvoa tarvitse pelätä, kun ei se raskauteen vaikuta. Joopa joo..

 

[saman kohtalon läpikäynyt]

Samoin kävi meille. Suru on edelleen pohjatonta. Minua olisi auttanut parhaimmin se, että menetyksemme olisi käsitelty/siihen suhtauduttu lapsen kuolemana - ei keskenmenona, jota ei yhteisömme käytösnormien mukaan sovi surra paria päivää pidempään ja elämän pitäisi jatkua menetyksen jälkeen kuten ennen raskautta. Moni tuttava ei edes pahoitellut asiaa - samat, jotka olivat kovasti onnitelleet pitkään toivotun raskauden alkamista.

 

[Möppöläinen]

:'( :hug: *sanaton*

 

[leena]

kyllä tuli tippa silmään. Olen pahoillani ystäväsi puolesta

 

[=(]

voi surku, olen pahoillani ystäväsi puolesta. Mun ystävällä kuoli joku aika sitten vähemmillä viikoilla vauva. Mä yksinkertaisesti rohkasin mieleni ja pidin sitkeesti yhteyttä ja muistutin aina että jos apua tarvitaan olen käytettävissä en muutakaan osannut. Se tuska mikä ystävälläsi on sitä ei kukaan osaa kuvitella mutta kuuntele jos hän haluaa puhua...ei sinun tarvitse osata sanoa aina mitään kuuntelet vaan.

 

[normielämää]

No ihmisille sattuu kaikenlaista. Toisilta kuolee äiti, toiselta vauva. Joku kuolee itsekin.

 

[ap]

hyi .. saatiinko siitä sitten selville miksi kuoli??

En tiedä onko syy selvillä. En ole äidin kanssa jutellut vielä.

 

[Vieras]

Mistäs tuo silmänisku tulee muuten surulliseen hymiöösi? Oletko salaa iloinen ystäväsi kohtalosta?

Pitäisköhän sun mennä vähän ittees ja miettiä mitä kirjotat?!

 

[vieras]

Mistäs tuo silmänisku tulee muuten surulliseen hymiöösi? Oletko salaa iloinen ystäväsi kohtalosta?

se on urpå tämä hymiö :'( mutta se voidaan kirjottaa myös näin ;(

tuskin kukaan on salaa iloinen toisen menetyksestä! voisit pyytää anteeksi ap:ltä.

ap, otan osaa ystäväsi menetykseen. nyt ei riitä sanat. tuo on niin hirveä asia että se koskettaa lähipiiriäkin rajusti. ole ystäväsi tukena, kuuntele kun hän puhuu ja vaikkei puhuiskaan niin kuuntele silti. :hug:

 

[Maine Coon/]

Ystävälleni kävi joitakin vuosia sitten samoin.Jälkeenpäin hän kiitteli minua ja sisartani ja sanoi, että ilman meidän tukeamme hän ei varmaan olisi jaksanut.Lähinnä kuuntelimme, kun hän purkasi tuntojaan.Silloin kun hän synnytti kuolleen vauvan, niin laitoimme osanottokortin heidän perheelleenja se oli myös kuulemma tuonut omalla tavallaan pikkuisen lohdutusta.
Nämä on niin surullisia asioita :'(

 

[feger]

Hyvin ikävää!

Tarjoudut olkapääksi, ei kai siinä oikein muuta osaa tehdä.

 

[vieras]

No ihmisille sattuu kaikenlaista. Toisilta kuolee äiti, toiselta vauva. Joku kuolee itsekin.

kyllä, normaalia elämää nimenomaan.

mutta joskus voi olla tahdikaskin. tuskin ap alotti tätä ketjua sen takia että saa kylmiä kommentteja? häntä varmasti itkettää eikä oikein tiedä mitä sanois tai tekis. ja ennenkaikkea ap kaipaa asiallisia kommentteja miten kohdata ystävättärensä.

mieti nyt omalle kohdallesi, sanoisitko ystävättärellesi noin jos häneltä ois kuollut lapsi kohtuun?

ihme kummajaisia palsta täynnä tänään, ihan empaattisesti kylmiä ihmisiä.

 

[mie]

On tilanteita, joissa kaikki sanat tuntuvat tyhjiltä. :hug:

 

[ap]

Samoin kävi meille. Suru on edelleen pohjatonta. Minua olisi auttanut parhaimmin se, että menetyksemme olisi käsitelty/siihen suhtauduttu lapsen kuolemana - ei keskenmenona, jota ei yhteisömme käytösnormien mukaan sovi surra paria päivää pidempään ja elämän pitäisi jatkua menetyksen jälkeen kuten ennen raskautta. Moni tuttava ei edes pahoitellut asiaa - samat, jotka olivat kovasti onnitelleet pitkään toivotun raskauden alkamista.

Olen pahoillani puolestanne.
Aika hurjaa käytöstä. Luulisi ainakin niiden, joilla on omia lapsia, ymmärtävän kuinka rankkaa tuo on. Tai surun määrää ei varmasti voi ymmärtää jos sitä ei ole itse läpikäynyt, mutta ainakin samaistua voi. *halaus*

 

[:(]

Mistäs tuo silmänisku tulee muuten surulliseen hymiöösi? Oletko salaa iloinen ystäväsi kohtalosta?

Pyytäisin sinuna kiireesti anteeksi. Erittäin typerässä kohtaa erittäin typerä sutkautus.

Ap:lle, ole ystäväsi tukena, hän käy läpi ihan hirveää asiaa. Kerro, että haluat kuunnella aina, kun hän haluaa puhua, sekin jo auttaa.

 

[Turbojurpo]

Mistäs tuo silmänisku tulee muuten surulliseen hymiöösi? Oletko salaa iloinen ystäväsi kohtalosta?

Pitäisköhän sun mennä vähän ittees ja miettiä mitä kirjotat?!

Nehän olivat vain kysymyksiä. Kai sitä kysyä saa.

 

[:(]

Pitäisköhän sun mennä vähän ittees ja miettiä mitä kirjotat?!

Nehän olivat vain kysymyksiä. Kai sitä kysyä saa.[/quote]

Ei saa. Aikuinen ihminenhän sinä olet? Ymmärtänet, kuinka tällaisista asioista keskusteltaessa KUULUISI käyttäytyä.

 

[vierailija]

Mistäs tuo silmänisku tulee muuten surulliseen hymiöösi? Oletko salaa iloinen ystäväsi kohtalosta?

Pitäisköhän sun mennä vähän ittees ja miettiä mitä kirjotat?!

Nehän olivat vain kysymyksiä. Kai sitä kysyä saa.

Huh mikä ääliö. Kysy seuraavan kerran ensin iteltäs, miksi olet niin ylpeä urpoudestasi.