Ystävän väkivaltainen poika

[Pirkko79]

Minulla on ystävä, jolla on 2,5 vuotias poika, joka on aivan käsittämättömän väkivaltainen. Hän heittelee tavaroita toisia kohti ja nauraa kaupanpäälle, raapii ja uhmaa joka paikasta. En haluaisi, että ystäväni enää käy meillä pojan kans, koska en halua altistaa omaa 1,8 vuotiasta tytärtäni pojan väkivallalle, enkä halua muutenkaan tyttäreni näkevän tollaista käytöstä. Ystäni kyllä kieltää poikaa, mutta se ei auta. Mielestäni kuitenkin ystäväni tavasta kieltää poikaa on parannetavaa. Itse en kehtaa sanoa ystävälleni, että elkää tulko täällä käymään, kun ette saa poikaanne kuriin ja toisaalta haluan tavata joskus ystävääni En tietenkään haluaisi pilata pitkään kestänyttä ystävyytämme!

Mieten sitäkin, että vaikuttaako pojan käytökseen paljonkin se ystäväni antaa pojalle sokeripaloja. Hilluuko poika jossain sokerihumalassa jatkuvaan?! Ihmettelin viime kerralla ystäväni meillä käydessä, kun poika sai 4 sokeripalaa. 2 sokeripalan jälkeen ystäväni sanoi, ettei enää anna lisää, mutta kun poika rupesi räyhäämään sai hän vaan lisää sokerilällyä.

 

[weiwei]

Kuulostaa ihan samalta kuin erään ystäväni elämä reilun 2-vuotiaan tyttönsä kanssa. Harmittaa, kun ei huvita nähdä enää ystävääni, koska hänen tyttönsä on tosiaan älyttömän aggressiivinen: lyö ja potkii muita, rähjää, kiljuu, heittelee tavaroita, repii, roikkuu, hajottaa jne. Ystäväni kieltää kyllä, mutta luovuttaa aika pian ja perustelee, että tyttö nyt vaan on niin jääräpäinen ja kovaluontoinen. Aikaisemmin huonoa käytöstä puolusteltiin hampaiden tulolla ja väsymyksellä ja ties millä.
Ystäväni aina sanoo muiden seurassa, että kyllä te varmaan ihmettelette tätä meidän menoa, mutta toi lapsi vaan on tollainen. Oon sitä mieltä, että ei ole. Lapsen annetaan valita asioita, joita niin pienen ei vielä tarvitsisi, kuten "laitatko lapaset käteen?", "Mitä haluat syödä?", "haluatko mennä nukkumaan vai katsoa vielä telkkaria?". Tuntuu, että tyttö on tosi turhautunut ja ihan pihalla.
Toisaalta mielestäni lapsen käytöksessä näkyy erittäin hyvin äitinsä käytöstavat ja luonne.
Asiahan nyt ei tosiaan minulle kuulu, mutta harmittaa se, että välit ystävääni viilenevät jatkuvasti ja on ihan tuskaa ajatellakaan heidän tapaamistaan, kun ihan kaikki menee riehuvan taaperon tahdissa.
samainen tyttö tosiaan syö myös ihan mitä sattuu, välipalana jogurttirusinoita ja sipsejä pitkin päivää. Varmaan sekin pistäisi kenet vaan hyppimään pitkin seiniä.

Tosi vaikea aihe yrittää edes hienotunteisesti huomauttaa ystävälleni asiasta.

 

[ap.]

Samainen ystäväni myös selittää, että poika vaan on niin temperamenttinen. He puolustelevat pojan käytöstä aina ja sanovat sen olevan ikään kuuluvaan ja joka kerta hän muistuttaa, että odotappa kun tyttösi tulee tähän ikään...

Vaikka tollainen olisi kuinka ikään kuuluvaa, ei sellaista meillä suvaita. Meilläkin joskun tyttö kokeili rajojaan ja saattoi tarrata esim. hiuksiin kiinni tai heittää tavaralla kohti, mutta toista vahingoittavaa käytöstä ei mielestäni pidä sallia ja asiasta pitäisi heti koittaa tehdä loppu.

 

[mä vaan.]

Miksi TE ette komenna ite sitä riehuvaa lasta?
Meille kun tuli hunnilauma kylään ja lasten äiti ei reagoinut millään lailla lastensa riehumiseen niin minä komensin heitä. Lapset suuttu ja äiti kai kans mut sen jälkeen se lauma on ollut ihan hillitysti täällä.
Meillä tämä toimii myös toisinpäin että mun lapsi riehuu ja en ole näköpiirissä tms. niin kyllä sitä mun kaverit saa komentaa.

 

[mä vaan:lle]

Kyllä mä komennan ja ohjastan kaverin tyttöä, mutta mun mielestä se ei ole mun työ, sillä mulla on täällä kaksi omaakin kaitsettavaa. Koko kyläilystä katoaa mun mielestä pointti, jos en ehdi muuta tehdä kuin komentaa kyläilijän lasta. Ja sitä saa todellakin olla KOKO AJAN komentamassa ja irrottamassa ja laskemassa jostain alas
weiwei

 

[ei kivaa]

kuulostipa tutulta. meillä on kanssa yksi tuttavaperhe jossa heidän poika oli aivan mahdoton. meillä on esikoinen heidän lastaan 1,5v vanhempi mutta pelkäsi silti poikaa. vei kaikki lelut, hakkasi, otti tukkaa kiinni ja kaikkein pahinta oli pureminen.
vanhemmat kyllä kielsi poikaa mutta sama tahti jatkui aina vain. meillä alkoi esikoinen pelkäämään niin ettei halunnut että he tulevat kylään tai me mentäisiin heille. vierailut väheni kyllä huomattavasti.
nyt on aikaa kulunut asiasta jo jonkin verran ja ystävien poika on oppinut jo jotain. ainahan jotain nahistelua lasten kesken tulee mutta onneksi tuo pureminen yms. on menneen talven lumia. kyllä ne lapset jossain vaiheessa oppivat, jotkut nopeammin toisilla vie enemmän aikaa mutta yleensä oppivat kuitenkin =)

 

[höpsistä]

Eihän huonosti käyttäytyviä lapsia ole olemassakaan! Te vaan ylireagoitte, kun on vähän temperamenttisempi lapsukainen...

 

[Ellinooora]

Voi nykyään on suurin osa lapsista huonosti käyttäytyviä etenkin täällä Suomessa. Asuin monta vuotta ulkomailla ja ero on todella suuri. Täällä ei lapsia kielletä mistään. Saavat riehua ruokapöydässä ja lähteä kesken syönnin pois pöydästä. Ihan hirvittää tää meno. Omat lapseni katselevat ihmeissään, kun ei kielletä mistään. Pelkään suorastaan näitä vierailuja, joissa lapset saavat hallita vanhempiaan. Miksei täällä Suomessa enää opeteta tapoja ja käyttäytymistä lapsille.

 

[tuttua]

Minun yhdellä ystävälläni on kaksi poikaa, oikeita kauhukakaroita molemmat. Todella villejä ja kurittomia. Kyllä aina nousee niskakarvat pystyyn, kun ovat tulossa kylään. Ystäväni ei juuri komenna heitä, vaan pojat saavat tehdä mitä huvittaa. Ruokatapoja ei ole ollenkaan, ruoka suussa ja kädessä juostaan ympäri taloa, seisotaan tuoleilla ja käydään välillä leikkimässä ja vartin päästä pitäisi taas saada syömistä. Äiti huokailee, että tuollaisia ne on, voi voi..
Minä kyllä komennan niitä poikia, kun ovat meillä, mutta tosiaan alkaa mennä ilo vierailuista ja ystävän näkemisestä, kun aika menee poikia paimentaessa ja omaa lasta varjellessa.
He myös leikkivät todella villejä leikkejä ja tappelevat koko ajan keskenään, vähän väliä jompi kumpi itkee toisen käsittelyssä. Oma lapseni on vielä vauvaiässä, enkä todella uskalla laskea häntä lattialle leikkimään ilman että istun aivan vieressä. On monta kertaa heitetty lelulla lastani kohti ja kerran sain juuri estettyä, ettei toinen pojista hypännyt lapseni päälle..
"onneksi" ystäväni asuu kauempana, joten emme näe kovin usein. Mutta kun he tulevat kylään, he ovat usein yötä..

 

[pikku myy-78]

Siis apua, 4 SOKERIPALAA lapselle? En voi käsittää, että nykyajan valistuksen keskellä joku tuputtamalla tuputtaa makeaa ja vielä noin ällöttävässä muodossa, siis sokeripala? Ei ihme jos verensokeri heittelee ja temperamenttinen lapsi on vaikeasti hallittavissa. Syy on fysiologinen ja mielestäni tuollaisen äidin käytös on vastuutonta. Lapselle tulee sokerinpaloista (4kpl!!) oikeasti pahaolo!

 

[:):)]

Meillä oppi nopeasti kurittomat vieraat talon tavoille kun pidin samat säännöt mitä omille lapsille. Totesin aina vaan että meillä toimitaan näin ja ketään ei lyödä, jos sääntöjä rikkoo niin siitä seuraa rangaistus, samoin jos ruokapöydästä nousee niin takaisin ei sitten ole tulemista. Eikä siinä ollut vanhemmillakaan mitään vastaansanomista. Niiltä ei kysytty vaan selitin meidän perheen säännöt suoraan näille muksuille.

 

[elli vaan]

meillä on reilu 2v ihana kiltti poika, jota on pitdetty "herran nuhteessa" eli kielletty ja rakastettu...
meillä on ystäväperhe (kohta entinen...), jossa nyt 3 lasta. se kolmas syntyi marraskuussa, ei olla vieläkään käyty vauvaa katsomassa, vaikka asuvat melko lähellä (10km).
vanhemmat "omistautuu" lapsilleen. mutta ihan kamalia kakaroita. kaikki viedään pienemmän käsistä, hypitään miten sattuu, heidän kissan pentuja ajettiin jääkiekkomailoilla kiusaten... eivät jaksa/välitä liikkua, vanhin (6v) makaa vierailun aikana kyllästyneenä sohvalla ja marisee tai hyppii sillä, keskimmäinen (3v) marisee muuten vain. vanhin ei syö suunilleen mitään, ihan pienestä juonut kyllä kokista... keskimmäinen syö sitten kaiken minkä näkee. kun vuosi sitten otettiin itsemme niskasta kiinni ja kutsuttiin syömään, lapset söi suosikkinsa pöydästä ilman että muut sai ollenkaan. vanhin on niin nirso kuulemma "aina ollut". meidän lapsesta vaan kommentoivat, että odottakaahan kun se kasvaa, kyllä sekin nirsoksi tulee...
ennen ei mies oikein nähnyt ongelmaa ko perheen kanssa, nyt ei hänkään hae kontaktia... meidän lapsikin tulee ihan häiriintyneeksi ko lasten seurassa.

 

[räyh...]

Mun kaverin pojalla oli vähänaikaa sitten kova uhma. Tulivat kylään katsomaan meidän vauvaa. No poika hyppeli ties missä, sörkki takkaa, kiipeili tuoleilla ja sohvilla, hyppi sohvalta alas, levitti tavaroita.. Aikani katsoin kun isä ja äiti yrittivät komentaa poikaa. No eihän niin kiltillä "ei saa" sanomisilla mennyt mikään perille. Poika vaan nauroi ja karjui! Minä otin poikaa kädestä kiinni ja sanoin isosti. Niin että kaikki vieraat kuulivat (talo täynnä sakkia ja kaikkien olo oli vaivautunut). Poika meni ihan hämilleen. Alko niiskuttaa ja paino pään lattiaan. Siihen loppu riekkuminen. Meni äidin ja isän väliin istumaan. Siinä istu hiljaa vähäaikaa, jonka jälkeen alkoi nätisti leikkimään. Me muut voitiinki sit keskittyä kuulumisten vaihtoon.

Aika vikkelä tuo poika on nykyäänki. Johtuu siitä, kun eivät pidä kuria ja ennen kaikkea siitä, kun vanhemmat ei tee niinkuin sanovat. Aina vaan kielletään ja uhkaillaan, mutta koskaan ei toteuteta uhkausta arestista tmv..Sittepä se lapsi ei tottele mitään, kun tietää että ei ne äiti ja isä kuitenkaan mulle pärjää..

 

[ap.]

Itsellänikin on usempikin ystävä, jolla on samanikäisiä lapsia kuin tämä poika, tosin tyttöjä ja he eivät ole kyllä samallailla kurittomia ja agressiivisia lapsia. Tosin kyllä heilläkin, niinkuin meidän tytölläkin on ollut sellainen vaihe, jolloin saattoivat käydä lyömässä toista lasta, mutta ne on mennyt ohi, koska sitä ei olla hykäsytty ja siihen ollaan puututtu heti. Mielestäni lapselle on myös opetettava ihan piestä lähtien miten toisia kohdellaan. Tavaroita ei revitä toisten käsistä, toista ei saa löydä eikä heittää millään tavaralla kohti yms... Eikö se ole meidän vanhempien tehtävä opettaa meidän muksut elämään tässä maailmassa, että joku kaunis päivä he ovat valmiit kokeilemaan omia siipiään kodin ulkopuolella.

 

[Hih hih]

Kylläpä teillä on hienoja lapsia ja muilla ihan kauhukakaroita

 

[apulis]

Siis apua, 4 SOKERIPALAA lapselle? En voi käsittää, että nykyajan valistuksen keskellä joku tuputtamalla tuputtaa makeaa ja vielä noin ällöttävässä muodossa, siis sokeripala? Ei ihme jos verensokeri heittelee ja temperamenttinen lapsi on vaikeasti hallittavissa. Syy on fysiologinen ja mielestäni tuollaisen äidin käytös on vastuutonta. Lapselle tulee sokerinpaloista (4kpl!!) oikeasti pahaolo!

No eikös esim yksi purkillinen tavallista maustettua jugurttia sisällä saman verran sokeria!!!
Eipä silti, en kyllä ymmärrä miksi joku syöttää lapselleen sokeripaloja?!

 

[diabeetikon äiti]

Siis apua, 4 SOKERIPALAA lapselle? En voi käsittää, että nykyajan valistuksen keskellä joku tuputtamalla tuputtaa makeaa ja vielä noin ällöttävässä muodossa, siis sokeripala? Ei ihme jos verensokeri heittelee ja temperamenttinen lapsi on vaikeasti hallittavissa. Syy on fysiologinen ja mielestäni tuollaisen äidin käytös on vastuutonta. Lapselle tulee sokerinpaloista (4kpl!!) oikeasti pahaolo!

No eikös esim yksi purkillinen tavallista maustettua jugurttia sisällä saman verran sokeria!!!
Eipä silti, en kyllä ymmärrä miksi joku syöttää lapselleen sokeripaloja?!

Toki jugurtissa on sokeria. Mutta kun antaa pelkkää sokeria, se imeytyy humauksessa verenkiertoon ja aiheuttaa näin sokerihumalan nopeammin.
(esim. diabeetikolle voi antaa pelkkää sokeria "ensiapuna", jos sokeriarvot liian matalalla)