R
rikki
Vieras
Vuosia sitten eräs pappiopiskelija raiskas mut. Hän oli työharjoittelussa ystäväpappini alaisuudessa. Harjoittelu loppui siihen hetkeen. Ystäväni lopetti sen.
Muutama päivä sitten huomasin facebookissa, että tää "ystäväni" ja raiskari on ystäviä.. Molemmat siis nykyisin pappeja. Ja mä luotin tähän ystävääni kuin kallioon. Vuodet on erottaneet meidät, menin naimisiin, sain lapsia, muutin pois, mutta yhteys on jollain tasolla säilynyt. En tiedä, mitä sanoisin tälle "ystävälleni".. vai sanonko enää mitään. Siivoanko oman ystävälistani..
Parin viikon päästä nään tän ystävän. Kuljenko vain ohi, niinkuin en näkisi? Kun tuskin mulla on munaa sanoa mitään..
Ja toisaalta koen itseni niin pieneksi, kun en vieläkään saa todella annettua anteeksi, vaikka tahtoisin jo vapauttaa itseni katkeruudesta. Niin paljon kaunista olen elämääni saanut tuon kamalan tapahtuman jälkeen.
Muutama päivä sitten huomasin facebookissa, että tää "ystäväni" ja raiskari on ystäviä.. Molemmat siis nykyisin pappeja. Ja mä luotin tähän ystävääni kuin kallioon. Vuodet on erottaneet meidät, menin naimisiin, sain lapsia, muutin pois, mutta yhteys on jollain tasolla säilynyt. En tiedä, mitä sanoisin tälle "ystävälleni".. vai sanonko enää mitään. Siivoanko oman ystävälistani..
Parin viikon päästä nään tän ystävän. Kuljenko vain ohi, niinkuin en näkisi? Kun tuskin mulla on munaa sanoa mitään..
Ja toisaalta koen itseni niin pieneksi, kun en vieläkään saa todella annettua anteeksi, vaikka tahtoisin jo vapauttaa itseni katkeruudesta. Niin paljon kaunista olen elämääni saanut tuon kamalan tapahtuman jälkeen.