ystävän lapsi ärsyttää, onko edes syytä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja åpoiu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Å

åpoiu

Vieras
ELi kyseessä on 6 vuotiaat pojat.

KÄymme toisissamme usein kylässä ja pojat leikkii ihan ok.

Mutta ystäväni poika haluaa olla rauhassa vähän väliä. Ja eritoten kun leikki ei mene hänen mielen mukaansa niin silloin lapsi kerää tavaransa ja alkaa kiljuu , että haluaa olla rauhassa. Usein haluaa tosiaan olla rauhassa jos lapseni ei tee niin kuin hän tahtoo vaan pakenee ongelma tilannetta rauhassa oloon ja äitinsä vain sanoo : jos haluaa olla rauhassa niin pitää saada olla rauhassa.

Mutta milloin lapsi sitten joustaa ja myötäilee toisten leikkiä ? Tai oppii yhteisiä pelisääntöjä? Poikani usein pahoittaa mielensä ja haluaa joustaa jotta kaveri tulisi takaisin leikkimään huoneestaan tai äidin sylistä pois jos meillä ovat kylässä.

Minua tämä tympii sillä poikani joustaa ja joustaa ylettömiä eikä se näinkään voi mennä. Tämän kaverini vain tuumii, että rauha on suotava jokaiselle joka sitä haluaa .

Minusta tuollainen on manipulointia ja pahimmanlaatuista sellaista. Ystäväni lapsi saa näin kaiken haluamansa ikätovereilta periksi eli pomottaa vanhempien tuella.

Olemme nyt tehneet niin, että kun olemme kylässä ja alkaa tämä rauhassa olemisen tahto , silloin minä aloitan leikkimään lapseni kanssa ja pitämään kivaa. Ja kun ystäväni lapsi tulee norkkoamaan viereen leikkiin mukaan , kerron miten haluamme leikkiä rauhassa. Joo, lapsellista minulta mutta siperia opettaa...
 
Alkuperäinen kirjoittaja åpoiu;28667928:
Minusta tuollainen on manipulointia ja pahimmanlaatuista sellaista. Ystäväni lapsi saa näin kaiken haluamansa ikätovereilta periksi eli pomottaa vanhempien tuella.
No todellakin on manipulointia, ja todellakin on syytä ärsyyntyä. Ihan ihmeellinen asenne pojan äidillä. :confused:
 
tulee ekana mieleen etta on oppinut kaytosmallin esim aidiltaan, jos vaikka riitatilanteessa sanoo miehelleen etta haluaa olla rauhassa. Oma kaytoksesi vain vahvistaa pojalle etta se on oikea tapa toimia joten lapsellista todellakin. Miten olisi jos yrittaisit saada leikit jatkumaan, ja jos ei onnistu lahtisitte kotiin tai ohjaisit poikasi tekemaan muuta ja jattamaan kaverin rauhaan toiveidensa mukaan vaikka voikin harmittaa poikaasi.
 
No tosi lapsellista sulta. Kertoisit sille äidille ton saman mitä tänne niin että hän puhuisi lapselleen miten käyttäydytään jos on kavereita kylässä.

Noh unohdin kirjoittaa, että olen puhunut, perustellut ja puhunut jälleen uudelleen ystävälleni mutta alan jo epäileen itseäni ! Vaadinko liikaa jos ystäväni (kohta ex) lapsikin joustaisi ja voisi selvittää edes aikuisen tuella vaikeita tilanteita? Aika usein oli aamut esikoulussa olleet sellaisa ettei eskariope ole saanut tulla jutteleen vanhemmille kun tuovat lasta. Lapsi haluaa silloinkin olla rauhassa ja aikuisten pitää kunnioittaa lapsen pahaa mieltä ja antaa olla rauhassa. Itse ystävä minulle selvitti kun henkilökunta niin avutonta ettei osannut kunnioittaa tilannetta. Tästä kyllä sanoin ystävälleni etten itse tuollaista hyväksyisi. AIkuisten pitää voida vaihtaa kuulumiset ja toisaaltaan lapsen pitäisi oppia käytöstavat eli tervehditään kun mennään jonnekin vaikka kenkäpuristaisi kovaaki ja ollut huono aamu vanhempien kanssa: syytön siihen eskari opettaja on ja minusta hänelle ihan turha lapsen mullitella.
 
[QUOTE="vieras";28667988]tulee ekana mieleen etta on oppinut kaytosmallin esim aidiltaan, jos vaikka riitatilanteessa sanoo miehelleen etta haluaa olla rauhassa. Oma kaytoksesi vain vahvistaa pojalle etta se on oikea tapa toimia joten lapsellista todellakin. Miten olisi jos yrittaisit saada leikit jatkumaan, ja jos ei onnistu lahtisitte kotiin tai ohjaisit poikasi tekemaan muuta ja jattamaan kaverin rauhaan toiveidensa mukaan vaikka voikin harmittaa poikaasi.[/QUOTE]

Olet oikeassa etät käytökseni vahvistaa tilannetta ehkä mutta näen myös tilanteessa sen puolen joskos poika tajuaisi mitne turhauttavaa hänen rauhassa olemisen halu on.
JA edelleen , olen puhunut äidille MONESTI! mutta en sitä alkuun kirjoittanut koska oletin kaikkien aikuisten puhuvan asioista keskenään ensin ja palstalle tulin sitten vasta ihmettelen kun puheissaan äiti perustelee lapsen itsemääräämis oikeuteen vedoten todella vahvasti , että näin saa toimia.
 
Aloittaja! Olen tismalleen samaa mieltä kanssasi. Kyllä käytöstavat on opittava ja opetettava. Ja kyllä tuo "rauhassa olo" on puhdasta manipulaatiota. Lähtekää ensi kerralla kotiin, kun haluaa olla rauhassa? Niin me tekisimme. Oppisivathan.
 
  • Tykkää
Reactions: Cassyput
[QUOTE="aloittaja";28667999]Noh unohdin kirjoittaa, että olen puhunut, perustellut ja puhunut jälleen uudelleen ystävälleni mutta alan jo epäileen itseäni ! Vaadinko liikaa jos ystäväni (kohta ex) lapsikin joustaisi ja voisi selvittää edes aikuisen tuella vaikeita tilanteita? Aika usein oli aamut esikoulussa olleet sellaisa ettei eskariope ole saanut tulla jutteleen vanhemmille kun tuovat lasta. Lapsi haluaa silloinkin olla rauhassa ja aikuisten pitää kunnioittaa lapsen pahaa mieltä ja antaa olla rauhassa. Itse ystävä minulle selvitti kun henkilökunta niin avutonta ettei osannut kunnioittaa tilannetta. Tästä kyllä sanoin ystävälleni etten itse tuollaista hyväksyisi. AIkuisten pitää voida vaihtaa kuulumiset ja toisaaltaan lapsen pitäisi oppia käytöstavat eli tervehditään kun mennään jonnekin vaikka kenkäpuristaisi kovaaki ja ollut huono aamu vanhempien kanssa: syytön siihen eskari opettaja on ja minusta hänelle ihan turha lapsen mullitella.[/QUOTE]

Ikävää, jos eskariopet ovat tanssineet kuusveen pillin mukaan. Ei kai hän voi määrätä kuka saa puhua kenellekin, siis toki voi määrätä saako hänelle itselleen jutella, mutta että määrää saako ope puhua äidille? tosi outoa.

Meillä yleensä omani joustaa tai lapset sopivat itse sovussa mutta jos on tullut tilanne että eivät tiedä mitä tekisivät koska ei löydy sellaista mikä kiinnostaisi molempia, niin yritän keksiä jotain muuta, mitä ei ole vielä ehdotettu. Eli en mene kummankaan puolelle, en omanikaan, vaan ehdotan jotain ihan muuta. Jos vaikka toiselle käy pelkstään kaninloikka tai afrikan tähti ja toinen haluaa askarrella, niin sitten itse ehdotan esimerkiksi jotan leikkiä tai vaikka välipalaa (jos vaikka energiataso heikko niin molempia alkanut kiukuttaa).
 
Juu, pitäisin kyllä hajurakoa tuollaiseen perheeseen, äiti opettaa poikaansa AIVAN VÄÄRIN.
Jos nyt kuitenkin vielä näette, lähtekää heti pois jos poika taas "haluaa olla rauhassa." Siten opetatte hänelle, että jos hän manipuloi noin, häneltä lähtee leikkikaveri pois. Ja mitä hänen äitiinsä tulee, pitäisin vielä kerran kunnon puhuttelun, ja sanoisin suoraan että hyväksymällä pojan käytöksen äiti ohjaa häntä manipuloimaan ja määräilemään kavereita, ja eskarissa tai koulussa ei poika ainakaan tule pärjäämään
noin.

Parempi kyllä olisi, että perhe oppii kantapään kautta, että tuo ei toimi. Eiköhän viimeistään koulussa tule vastaan, että tuollainen määräileminen ei toimi.Yleensä se ei auta, että ystävä sanoo. Eli kannattaisiko etsiä muita kavereita pojallesi?
 
No tosi lapsellista sulta. Kertoisit sille äidille ton saman mitä tänne niin että hän puhuisi lapselleen miten käyttäydytään jos on kavereita kylässä.

Mielestäni ei ole yhtään lapsellisempaa avautua tuosta asiasta, kuin muistakaan. Tämä on keskustelupalsta, huom. huom.

Ja tuo lapsen käytös on tuon ikäiseltä jotain uskomatonta. Jos ei edes päiväkodissa saada puuttua lapsen manipuloimiseen niin huhhuh. Kauhistuin aina uudelleen sitä, miten lapset oikkuillessaan käyttävät hyväkseen vanhempia, jotka siihen suostuvat. Ja tosiaan manipuloivat kaikkia. Sellaiset lapset ovat surullista katsottavaa, jotka jokaikisessä vastoinkäymisessä vetävät suupielet alaspäin ja uhkailevat toisia synttäreiltä syrjäyttämisellä.

Pettymystensietokyky on yksi asia jota lapsille on opetettava.
 

Yhteistyössä