onko lapseni erityisen ujo/arka? ja vaikutuksia sillä että ainoa lapsi nyt ja ehkä aina?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
Väkijoukossa siis tapahtumissa tms. haluaa usein välillä syliin. Vierastaa joitakin lähelle tuppaantuvia niin että haluaa syliin. ei halua vieraiden syliin. On tutussa pph:ssa kuitenkin hyvin reipas, samoin varahoidossa sen eroitkun jälkeen. Kun meille harvoin tulee joku kylään haluaa monesti hetken olla meidän sylissä, mutta sitten kyllä leikkii ja "esiintyy", sama kylässä ollessa.

Lapsemme on ainoa ja ehkä sellaiseksi jääkin. Uhmaa on nyt muuten päällä, että kyllä luonnettain löytyy.

Minkälaisia teidän samanikäiset on? niin siis meidän lapsi on 1v8kk tyttö.
 
Ihan normaalilta munkin mielestä kuulostaa. Lapselle tulee aina antaa aikaa tottua uuteen tilanteeseen rauhassa vaikka oman selkänsä takana ja ujostella aikansa. Pakottaa ei saa esille ennen kuin lapsi on valmis ja jos aikuiset tuppaavat tulemaan liian lähelle liian aikaisin, niin aikuisille pitää voida sanoa tyyliin, että "hei, meidän Maija nyt vähän kattelee ensin keitä täällä on ja tulee kyllä sitten tervehtimään teitä."
 
Jotenkin tuntuu vaan että tuo tytön käyttäytyminen on tosi monesta jotenkin "outoa" ts. että on heidän mielestään TOSI arka... en tiedä minkälaisia muut samanikäiset ovat? Tuntuu että aika moni on aikas vilperttejä, mutta onhan meitä aikuisiakin moneen junaan..
 
no meijän 2,5v on samanlainen. ja itkuherkkäkin.ristiriitatilanteissa jos kaveri sanoo eisaa tulla tms mene pois alkaa itkemään ja on surullinen.puhuu normaalia vähemmän ja käydään puheterapiassa. että toi ei välttämättä mene ihan nopee ohi :( mut siis lapsetkin on yksilöitä. mua välil hävettää ku lapsi alkaa itkee nii herkästi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja wb:
no meijän 2,5v on samanlainen. ja itkuherkkäkin.ristiriitatilanteissa jos kaveri sanoo eisaa tulla tms mene pois alkaa itkemään ja on surullinen.puhuu normaalia vähemmän ja käydään puheterapiassa. että toi ei välttämättä mene ihan nopee ohi :( mut siis lapsetkin on yksilöitä. mua välil hävettää ku lapsi alkaa itkee nii herkästi.

Meillä lapsi on kyllä yleensä tosi iloinen ja saattaa hymyillä sillonkin vähän kun ujostelee, että ei siinä. Mutta jos jotain pelkää, niin sitten herkästi itkee... ja kovaa.

Meillä lapsella ei hirveästi puhetta... ehkä vain noin 20-30 sanaa vasta tulee... mutta ei kait sitä vielä niin kovin paljon enempää tartte ollakaan?!?!
 
Toiset vaan tutustuu hitaammin. Mä oon vieraiden surassa hyvinkin hiljainen, seuraan tilannetta että kuinka jutellaan. Pienenäkin olin arka, menin siivoojaakin pöydän alle piiloon. En ollut ainoa lapsi.
Oma kuopukseni on miltei ainoana kasvanut kun niin paljon nuorempi ja kanssani melkein kaksin mutta voi voi. Jouduin aina sanomaan vieraaseen paikkaan (pamkkiin tms) että nyt olet hiljaa. Aina alkoi kaikkien kanssa juttua iskee, puhui varhain.
Ihan normaali lapsi sulla. Ei sitä suuna päänä tartte aina ollakaan.
 

Yhteistyössä