Ystävä sai keskenmenon, mun raskaus jatkuu, paljonko viitsii puhua vauvajuttuja?

[Voi vitsit]

Minä olin ollut jo raskaana monta kuukautta, kun ystäväni ilmoitti odottavansa myös. Olemme ystäviä ensimmäiseltä luokalta lähtien, joten totta kai olimme innoissamme yhteisestä odotuksesta. Päivittäin lähettelimme sähköpostia ja ystäväni kyseli minulta kaikenlaista, kun minulla on kyseessä toinen lapsi, hänelle ensimmäinen. Joten vauvajuttuja tuli puitua ja PALJON.

Sitten kaverini sai valitettavasti keskenmenon ja sitäkin puitiin yhdessä. Ystäväni otti pienen aikalisän ja hänestä ei kuulunut pariin viikkoon. Nyt olemme taas useasti yhteydessä sähköpostitse (asumme siis eri paikkakunnilla). Alkuun vaihdettiin kuulumisia muista asioista, vauvoista emme puhuneet ja minäkään en maininnut mitään raskauteeni liittyvää.

Nyt ystäväni yrittää lasta uudelleen. Hän on puhunut siitä avoimesti ja hän saattaakin olla jo raskaana. Olen sitten jälleen ottanut puheeksi myös oman odotukseni, joka on jo aika loppu suoralla.

Nyt mietin, että kuinka paljon voin puhua ja "hehkuttaa" onneani, ilman, että hänelle tulee paha mieli?? Jos hän on pian raskaana, luulen, että asia helpottaa. Mutta jos hän ei olekaan raskaana, niin mitäs sitten? Mutta toisaalta olisi kummallista, etten voisi ystävälleni puhua omista asioista, silloinhan kanssa käyminen ei olisi enää luontevaa?

Mielipiteitä.

 

["vieras"]

No itse kysyisin ihan suoraan ystävältä, että missä mennään. Vaikeata vieraan on sanoa mikä tilanne ystäväsi sielunmaisemassa on meneillään. Toki lähtökohatisesti taustalla hänellä kummittelee aina se keskenmeno ja pelottaa varmasti todella paljon jo mahdollinen alkanut raskaus, saattaa siis siihenkin jo tarvita tukea, niin ja tarvitsethan sinäkin tukea eli ystävän jolle kertoa asioita. Eli kysy miltä hänestä tuntuu, kun kerrot vauva juttuja, voitko olla avoin ja rehellinen.

 

[alkper]

No ei tietenkään vieraat voi sanoa miltä ystävästäni tuntuu, mutta lähinnä ajattelin, että jos täällä on keskenmenon kokeneita ja he osaisivat antaa oman mielipiteensä siitä, miten paljon vauvajuttuja pystyivät kuuntelemaan km:n jälkeen.

 

[Eedla]

Mulla kävi samoin mun mulle läheisen serkkuni kanssa, alettiin oottaa melkein yhtäaikaa, kuukausi oli eroa lasketussa ajassa. Serkkuni sai sitte keskenmenon ja mun raskaus jatkui. Serkkuni sano kyllä suoraa että hän ei halua hirveesti jutella vauva-asioista ja pidinkin matalaa profiilia asian suhteen. Nyt serkkuni onneksi sitte oottaa taas ja vauva syntyy parin kuukauden päästä

 

["vieras"]

Se on niin henkilökohatinen juttu, se miten kestää.. riippuu monesta esim. siitä onko vasta yritys päällä, vaiko jo raskaana. Jotkut käsittelee asian tapahtuneena joka kävi minulle, kurja ja ikävä juttu, mutta elämää, joku toinen taas ei pääse siitä yli vaikka saisi kuinka monta lasta, keskenmeno vaivaa ja siitä ei pääse yli.

Painotan vielä avoimuutta ja rohkeutta, kysy suoraan miten voi ja missä mennään.

 

["vieras"]

Ei se uusi raskaus välttämättä auta unohtamaan keskenmenoa. Itse tulin nopeasti uudelleen raskaaksi keskenmenon jälkeen ja pelkäsin että tulee km lähes koko raskauden. Sano ystävällesi suoraan mitä mietit. Itse olin katkera kun vauvoja syntyi ja moni odotti km aikoihin(tai

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";26148599]Ei se uusi raskaus välttämättä auta unohtamaan keskenmenoa. Itse tulin nopeasti uudelleen raskaaksi keskenmenon jälkeen ja pelkäsin että tulee km lähes koko raskauden. Sano ystävällesi suoraan mitä mietit. Itse olin katkera kun vauvoja syntyi ja moni odotti km aikoihin(tai[/QUOTE]

ainakin siltä tuntui) mutta uskoisin että olisin ystäväni vauvajuttuja jaksanut siitä huolimatta kuunnella.