ystävät vaihtoon

Entisestä kun on päästy niin eikun uutta etsimään...Eikö?? Se taitaa täällä olla tarkoitus tuossa ystävien etsimisessä?? Ollaanko me ihmiset tosiaan niin kevyt kenkäisiä, ettei viitsitä ihmiseen syvällisemmin tutustua vaan laitetaan kiertoon ja taas ilmoitus palstalle...
Minkähän takia etsitään ystävää ja sitten ei kuitenkaan ole koskaan AIKAA tai kiinnostusta sen kummempaan.

Tämä äiti ainakin päätti lopettaa ystävystymisehdotukset tällä palstalla!
Ja syksyllä, kun uusi työpaikka kutsuu taidan jättää palstan kokonaan siinä toivossa, että töistä löytyisi kaveri jonka kanssa jakaa ilot ja surut myös vapaa-ajallakin

Pyydänkin anteeksi sinulta, jonka kanssa täällä tutustuin ja sitten kylmästi lopetin viestittelyn...Tuntui, että luonnossa meidän olikin vaikea saada yhteistä "jutun juurta"aikaiseksi.
Siis, täysin syytön en ole minäkään :ashamed:

 

Siihen on aina syy että ystävät ovat vanhoja ystäviä. Ei oo synkannut tai ei oo ollut kun paha mieltä enää tai se tunne on siitä kuollut. Jotain ikävää on kuitenkin sattunut, jos ei enää olla tekemisissä. Ei se ihmisestä mitään hirviötä tee, jos ei tuu toimeen.

 

\

Siihen on aina syy että ystävät ovat vanhoja ystäviä. Ei oo synkannut tai ei oo ollut kun paha mieltä enää tai se tunne on siitä kuollut. Jotain ikävää on kuitenkin sattunut, jos ei enää olla tekemisissä. Ei se ihmisestä mitään hirviötä tee, jos ei tuu toimeen.

Lähinnä sitä tarkoitinkin ,että miksi etsitään täällä ystäviä,jos sitten kuitenkaan olla ystävän tarpeessa :\|
Ei tietenkään kaikilla synkkaa keskenään, sehän nyt on selvää...

 

No sen olen huomannut, että ystävää etsitään, mutta kun kirjoitan, kukaan ei edes vastaa! Tympeetä tosiaankin. :'(

 

Täällä yksi, joka aivan samaa mieltä lumihiutaleen kans. Melkein jopa sama tilannekin!! Tapailla ei vielä keritty, joten en tiedä oiko synkannu...hylättiin jo sitä ennen vaik oli tarkoitus tavata!! Mutta kai se vaan on täl paikkakunnalla semmosta, huokaus Minäkin töihinpaluuta odotan, jos vaikka sitten tuo seuraelämä uudestaan vilkastuis.

 

Minun on myönnettävä että 1½ vuotta sitten minä etsin tosossani kavereita ja jokusen sainkin sitten hiljalleen ne osa heistä jätti vain kirjoittamatta. Tuolloin nuorin oli vauva ja sairasteli ja valvotti. Minulta loppuivat voimat todenteolla noin vuosisitten ja kaiken laiset yritykset kirjoittaa sain unohtaa kun kuopus alkoi 8kk vanhana kävellä ja vetää kaikkea mitä käsiinsä sai lattialle. No nyt tahti on vähän rauhoittunut sekä sairastelussa ja sottaamisessa, mutta kaikki kaverit ovat ikäväkseni KADoNNEET! Osin siksi etten yksin kertaisesti vaan pystynyt pytää hyvää ystävyyttä yllä jne.