No tämä on itse asiassa hyvä kysymys. (Ja siis se myös, miksi en toimisi nyt samoin...)Alkuperäinen kirjoittaja vieras:No millä tavoin toimit töissä vastaavassa tilanteessa?Alkuperäinen kirjoittaja Rigel:Kiva.Alkuperäinen kirjoittaja vieras:Sinä et päätä kuka tähän ketjuun kirjoittaa.Alkuperäinen kirjoittaja Rigel:Tällä palstalla sikiää tyhmiä.
Mulle on myös tämän ystäväni lapset sen verran tärkeitä, että mun velvollisuus heitä kohtaan on tehdä jotakin. Vai haluaako joku alkoholistin lapsi nyt kertoa, kuinka onnellista elämä oli, kun koskaan ei tiennyt, missä kunnossa isä/äiti taas on?
Jos et ymmärrä tätä ajatusta, älä vastaa tähän ketjuun, kiitos.
Harvinaisen paskoja vanhempia löytyy muistakin kuin alkoholisteista, miten ajattelit niitä lapsia suojella? Tue niitä lapsia ja ole heille luotettava aikuinen, mutta älä ala aikuista holhoamaan.
Kannan kyllä - jo ihan työnikin puolesta - huolta myös muiden lapsista. Siksi minusta olisikin outoa jättää mulle läheisemmät lapset oman onnensa nojaan.
Vastaus olisi, että asia menee lastensuojelutapaukseksi. Ongelma mun työni kannalta on se, etten koskaan saa palautetta siitä, miten asia on käsitelty, mitä on tehty, onko ollut apua jne. Siksi siis esim. saattaa olla, että tosi raflaavista tapauksista tehdään useampia ilmoituksia...
Ennen kaikkea siis siirrän vastuun jollekin toiselle - ja toivon parasta!
Niin mun kai olisi parasta toimia nytkin ja anonyymisti? Ei tunnu hyvältä.