Yrittäjät! Apuja ajatusleikkiin!!!

[ehk´ä]

Olen hyvin alkutaipaleella yrityksen perustamisessa.
Eli idea keksittynä, paikka liikkeelle katsottuna, omat laskelmani tehtynä.
Mutta kauhean kimuranttia tuntuu olevan kaikki paperihommat ja ei hirveästi saa kannustusta taikka apuja työvoimatoimistosta, cursorilta(yrityksen perustajien tukipaikka, ja paljon muuta ennen ku joku älähtää).
Kyseessä siis pienyritys, ihan itseni työllistän ja toisinaan jonkun muunkin.
Mutta alkuvaiheessa en ketään.
Tarvitsisin nyt tsemppausta ainakin siihen, että pääsen alkuun tässä.
Voinko kahden lapsen( 3 ja 5 vee) kanssa ryhtyä edes yrittäjäksi ilman kovin kummosta tukiverkkoa???
Eli jaksanko, onko käytännössä mahdollista?
Kaikenlaisia HUOMIOITA otetaan vastaan tässä, kiitos vaan!
Olen innostunut, mutta toisaalta pelottaa ihan pirukseen.
Kuuluu ehkä asiaankin!

 

[himpatti]

En ole itse yrittähä, mutta hyvä ystäväni on. Innolla lähti töitä painamaan ja nyt tuntuu olevan aika raskasta. Kyse ei ole siitä, etteikö töitä ole, pikemminkin päin vastoin: niitähän riittäisi! Mutta kun raatamisesta ei tunnu jäävän käteen mitään! Eli kannataa todella huolellla laskea materiaali- ja hankintakulut ja sosiaalikulut, verot yms. Että onko todellakin kannattavaa...
Toivotan sinulle onnea! MIkään ei ole mahdotonta, ei edes pienten lasten äidille, jos vain todella haluaa!

 

[ehk´ä]

kiitos sinulle Himpatti!
tuohan se itteänikin mietityttää, että saako sitä painaa töitä niskalimassa edes muutaman rovon ansaitakseen.
eli ei ole mitään hurjia rikastumishaaveita vaan ihan vain se, että työllä eläisi.
mietityttää kyllä kovasti oma jaksaminen kun ei ole sitä toista tässä perheessä, joka hakisi esim. lapset päiväkodista ja laittaisi ruuan tulille, edes joskus.
en tiedä.
töitäkään kun ei tahdo millään ilveellä löytyä, niin siksikin kiehtoo oman yrityksen perustaminen.
mutta kun se on niin paljon muutakin kuin pelkkä liikkeen aukioloaika!