Yritin tarjota uusia vaatteita...

Pakko purkautua tänne.

Mieheni veljelle on tulossa kohta vauva ja ajattelin, että voisin antaa heille vaatteita joita meillä ei ehditty käyttämään. Ostettiin itse jonkun verran, mutta saatiin lahjaksi ihan älytön määrä myös vaatteita. Käyttämättömiä bodyjakin on kymmenkunta.

Tarjosin sitten hyvää hyvyyttäni vaatteita (mm. käyttämätöntä toppapukua ensi talveksi) heille, koska toinen on työtön ja toinen opiskelija. Arvasin heti ettei vaimo halunnut vaatteita, koska sanoi että mun kannattaisi mieluummin myydä ja oli vaikean oloinen...
Kuulin sitten mieheltäni, että vaimo oli sanonut miehelleen, ettei halua että lapsella on jonkun toisen lapsen vaatteita. Tai että heidän lapsi käyttäisi käytettyjä vaatteita.
Kuulin myös, että olivat ostaneet velaksi bug-a-boon rattaat, kun vaimo ei kuulemma kehtaa millään romuilla olla ihmisten ilmoilla.

Olen aina pitänyt mieheni veljeä ihan fiksuna tyyppinä, mutta nyt meni kyllä yli ymmärryksen!

 

Eivät vissiin tiedä, että kierrätys on kaikkien sosiaaliluokkien juttu nykyään. Niin köyhät kuin rikkaammatkin kierrättää, jos vaan vähänkään on älliä. Mä otan riemulla vastaan kaikki vaatteet mitä meille tarjotaan, ja jos joku vielä antais ihan käyttämättömiä vaatteita, niin en todellakaan sanoisi kiitos ei. Onkohan tuolla äidillä joku pöpökammo (vrt. tämän päivän palstakeskusteluihin) ?

 

no onneksi ei ole sinun ongelmasi heidän ylivarojensa eläminen.

 

Juu ei olekkaan, mutta ajattelin että olisivat mielissään! Ovat kuitenkin yli kolmekymppisiä ihmisiä ja luulisi että tajuisivat ettei kannatta stockalta kaikkea uutena ostaa jos on talous muutenkin tiukalla...

 

leuhkia. lapsi-parka, oppii kerskakulutuksen

 

No muija on vasta raskaana joten kyllä se mieli voi monesti vielä muuttua kun huomaakin jotta ei ne pienimmät vaatteet mee kun just jonkun 3kk kerrallaan.

 

Minä otin kiitollisena vastaan kaikki käytetytkin vaatteet, joita meille tarjottiin. Tuntui mukavalta, että ei tarvinnut kaikkea ostaa ja ajattelin sitten itsekin pistää hyvän kiertämään. Olikin hassua huomata, että käytetyt, mutta siistit vaatteet ei kelpaa lähipiirissämme kenellekään (tai osa on mennyt, mutta paljon on jäljellä). Edes parille taloudellisesti tiukalla olevalle perheelle. Hämmentävää, kuinka erilaisia ihmiset ovat. Meillä kun olisi ollut varaakin ostaa vaikka kaikki uutena, mutta tuntui kivalta ihmisten ystävällinen vaatteiden tarjoaminen, niin tuntuu hullulta, että tiukemmalla olevat eivät kelpuutakaan käytettyä.

 

Joo hassua tässä onkin just se, että meilläkin kohtuullisen hyvätuloisina ihmisinä olisi ollut varaa ostaa vaikka kaikki uutena ja silti olen kuluttanut lapsen uutena ostettuihin vaatteisiin maksimissaan 150€ - loput olen ostanut/saanut sukulaisilta ja kavereilta. Mullakin on myös mielestäni hyvä maku vaatteiden suhteen, eli kaikki kuluneet lahjoitin SPR:lle. Myös vaunut ja sänky ostettiin käytettynä ja veljen vaimolle kelpaa yllättäen vain Stocken sänky...
Näin me ollaan erilaisia!

 

surkea juttu, jos köyhät yrittävät esittää rikasta. eivät oivalla, että kun ostellaan uutena sellaista kamaa, joka lapselle on ihan yksi lysti ja vielä velkaannutaan sen takia, niin sitten ei olekaan varaa hankkia niitä asioita, joita lapsi sitten jatkossa arvostaisikin.

siinä se vain sitten kai on, että ihmisellä täytyy olla tosi paljon henkistä pääomaa, jos aikoo kestää häpeilemättä sen, että sitä rahamuotoista pääomaa ei oikein ole. olen ollut köyhä opiskelija itsekin, ja pahimmalta ei tuntunut penninvenyttäminen - siitä olin oikeasti ylpeä. mutta se ajatus, että puun ja kuoren välissä ei oikeasti voi tehdä mitään isoja liikkeitä jos sattuisikin sellainen huvittamaan - se oli oikeasti tuskallista. siinä ahdistuksessa on vaikea valita luksuksensa niin, että siihen on ihan ihan oikeasti varaa.

 

Kenelleköhän veljesi vaimon pitää esittää. Vaikea ymmärtää tuollaista ihmistä. Sitten tajuaisin, jos tarjotut vaatteet olisivat olleet lattiaräteiksi kelpaavia (sellaisiakin joskus kirppareilla myytävänä näkee). Vauvanvaatteilla nyt ei ole muutenkaan niin väliä, tarkoitan, että jos maut eivät kohtaa.

 

Miksi tuosta nyt loukkaantumaan. Lisäksi tuo kaikki on vaan "kuultua", et sä tiedä heidän todellisista rahoista mitään Monet haluaa ostaa ekalle lapselle just ne mieluisat, ei siinä ole mitään väärää. Meillekkin tarjottiin sitä sun tätä, kiitin kauniisti ja sanoin että meillä on jo... Joitakin juttuja otin vastaan (esim. sitteri), mutta alkoi harmittaa kun ei ne ollut mieluisat ja ostin sit tilalle vaivihkaa ne mitä olin katsellutkin...

 

No juu, aika outoa... minäkään en ensimmäistä odottaessa tajunnut kuinka paljon lapsen vaatteisiin ja varusteisiin. Aika nopeasti kyllä valkeni. Ehkä veljesi ja vaimosi ovat säästäneet rahaa tai saavat rahat kaikkeen jostain (?). Minä olen halunnut nyt ostaa kaikki vaatteet itse, koska olen aika valikoiva vaatteiden suhteen. Ostan paljon alennusmyynneistä ja kirpputorilta, joten rahaa ei kulu paljoa ja saan mieleisiä. Eipä meille nykyään mistään enää käytettyjä tulisikaan.

 

Onpas ollu ronkelia porukkaa, tai lähinnä se vaimo, miehelle olisi varmaan kelvannu. Itse otin ilolla vastaan kun esikoisen aikaan sain serkultani valtavat määrät käytettyjä lastenvaatteita. Samoin äitini hoitolasten vanhoja vaatteita saatiin. Olin ihan ihmeissäni miten anteliaita ihmiset ovat. Lapsenvaatteisiin saa menemään ihan valtavan määrän rahaa jos kaiken uutena ostaa ja niitä römppävaatteitakin tarvii esim. ulkoleikkeihin sit kun lapsi on isompi. Mut joillekin on niin tärkeää miltä näyttää ulos päin, pitää kaikki olla vimpan päälle uutta ja jotain tiettyä merkkiä. :/

 

Ihan normaalia tuo on. Monet haluavat ostaa esikoiselle itse mieluisat vaatteet ja tarvikkeet varsinkin jos haaveena on useampikin lapsi. Vaunut varsinkin ovat sellaiset etten olisi tinkinyt piiruakaan, vaan ostin just ne jotka halusin. Meillä oli kyllä käytettyjävaatteita esikoisellakin, mutta edelleenkään en kelpuuts kaikkea vaikka olisikin uusia. Ja tosiaan mitään varmaa tietoahan sinulla ei heidän rahatilanteestaan tai ostoksistaan ole, pelkkiä huhuja.

 

Meillä on kaksi lasta, poika ja tyttö. Kaiken, siis aivan kaiken, olemme ostaneet uutena. Vaatteet, vaunut, rattaat, sängyt, turvaistuimet, hoitopöydän, lelut, polkupyörät jne. Vanhoja olen myynyt pois, mutta mitään emme ole ostaneet käytettynä, emmekä osta.

Haluamme pukea lapset oman makumme mukaan ja nyt vanhempi jo itsekin tekee valintoja. Harkitsen vaateostot tarkkaan, että sopivat yhteen. Niin teen myös itseni kohdalla. Vauvana lapset saivat jonkun verran vaatteita lahjaksi (eivät paljoa) ja suurinta osaa käytettiin, mutta osa jäi käyttämättä. Syy käyttämättömyyteen oli lähinnä epäkäytännöllisyys, talvivauvalle lyhythihainen body yms.

Meille ei osteta mitään muutakaan käytettynä, ei itselle niin ei lapsillekaan. Myyn kyllä turhat ja vanhat pois.

Meillekin pari kertaa tarjottiin käytettyjä vaatteita, mutta sanoin kohteliaasti, että ostamme itse mitä tarvitsemme. Lahjavaatteita ei onneksi enää juuri tule.

Toki olemme työssäkäyviä ja omillamme toimeentulevia. Opiskeluaikana en olisi lapsia tehnyt.

Toisaalta ymmärrän ap:n veljen vaimoa ja toisaalta myös ap:tä.

 

En tunne yhtään varakasta perhettä, joka ostaisi kaikki uutena. Usein se on juuri köyhä perhe, joka haalii kaiken mahdollisen osarilla ja varakkaammat kiertää kirppareita. Harrastuksena kirpparien ja Outlet-myymälöiden koluaminen on mitä mielekkäintä puuhaa (olen shoppailuholisti, sen myönnän). Lapsellekin löytyy kivoja vaatteita pilkkahintaan. Vaihdellaan myös kaverien kanssa niin aikuisten kuin lastenkin vaatteita, jolloin kaikilla on taas "uudet" vaatteet.

 

[QUOTE="vieras";28300484]Vauvanvaatteilla nyt ei ole muutenkaan niin väliä, tarkoitan, että jos maut eivät kohtaa.[/QUOTE]

Miten niin vauvan vaatteilla ei ole väliä?

Kyllä minä ainakin olen pienestä asti pukenut lapset siististi ja katsonut, että vaatteet sopivat yhteen.

 

En tunne yhtään varakasta perhettä, joka ostaisi kaikki uutena. Usein se on juuri köyhä perhe, joka haalii kaiken mahdollisen osarilla ja varakkaammat kiertää kirppareita. Harrastuksena kirpparien ja Outlet-myymälöiden koluaminen on mitä mielekkäintä puuhaa (olen shoppailuholisti, sen myönnän). Lapsellekin löytyy kivoja vaatteita pilkkahintaan. Vaihdellaan myös kaverien kanssa niin aikuisten kuin lastenkin vaatteita, jolloin kaikilla on taas "uudet" vaatteet.

Outlet-myymälä on hieman eri asia kuin kirpputori ja käytettynä ostaminen!

 

Ap:lle kysymys.

Kohtaako teillä veljen vaimon kanssa muuten maut yhteen? Oman puneutumisenne tai esim sisustuksen suhteen? Onko veljen vaimo samaa mieltä?

 

Mitä ihmettä se ap:ta kaivelee ettei huolinut vaatteita tai muita almuja? Anna jollekin jolle kelpaa. Kehtasi sentään sanoa ettei kiitos.

Vähävaraisia tai ei, ymmärrän kyllä uudet rattaat. Jos yhtään tietää ominaisuuksien päälle ja tietää että niillä mennään vähän enemmänkin ja pidempään niin mukavempi satsata kunnolla mieluisiin.

 

Mä olen ihan hirmu huono ottamaan vastaan mitään vaatetta tai tavaraa toisilta. Ostan itse hyvin mielelläni kirpparilta, eli syynä ei ole mikään pöpökammo tms, mutta jotenkin tutulta vaatteiden saaminen saa aikaan tunteen kiitollisuudenvelasta tai että niitä vaatteita on pakko sitten käyttää, tykkäsi tai ei. Eli voihan kyse olla tällaisestakin ap:n tilanteessa, eikä niinkään mistään pröystäilystä tai kiittämättömyydestä.

Tulihan muuten siinä keskustelussa esille, että vaatteet eivät tule lainaan, vaan saisivat ne itse pitää? Sekin on yksi ärsyttävä seikka, kun jotkut tarjoavat LAINAAN lastenvaatteita. Kiva siinä sitten varoa, ettei vaan tule ruokatahraa paitaan tai ruohonvihreää housuihin...En ikinä ottaisi lainaan lastenvaatetta.

 

Tuo "kun minä hyvää hyvyyttäni" pilaa koko jutun. Ei olekaan sellaista kuin hyvä hyvyys.

 

Niin, kuulit mitä he ovat sanoneet. Et tiedä.

Minä olen kieltäytynyt ottamasta vaatteita vastaan, ihan siksi että ne vaatteet oli minusta ihan hirveitä. Ehkä tämä nainen ajatteli, että helpompi sanoa ettei halua kenenkään vanhoja vaatteita, kuin että ei halua teidän lapsen vanhoja vaatteita? Millainen soppa siitä olisi syntynyt?

 

Me saatiin hirveä kasa käytettyjä vauvanvaatteita, lastentarvikkeita ja leluja. Kahdet vaunutkin saatiin ilmatteeksi ja kiitollisena otettiin siis kaikki vastaan mitä meille tarjottiin. Mutta kappas kun vauva syntyi niin alkoi tulemaan esille minun tyylini ja vauvan tyyli. Halusinkin ostaa uudet vaunut jotka sopivat meidän vauvalle paremmin, halusin tietynlaisia vaatteita ja leluja. Kaikki meni uusiksi kaupan kautta. Niin se mieli muuttuu.

 

Mekin ostettiin uudet ja jonkun mielestä kalliit yhdistelmät esikoiselle. Ne on nyt olleet käytössä yli neljä vuotta, kuopuksella nyt. Ja ovat toimineet kuin unelmat, ja ovat ihan meidän tyyliset.

Minä olen antanut vaatteita eteenpäin, ilmaiseksi mutta tarjonnut ensin varovasti. Ja sanonut, että jos jostain ei tykkää niin eteenpäin vain. Ja joistain on kieltäydyttykin, enkä ole siitä mieltäni pahoittanut. Jokaisella on oma makunsa