Yösyötöt

[KyllästynytÄiti]

Olen totaalisen kyllästynyt yöheräilyihin. Ymmärrän kyllä, etteivät ne välttämättä lopu kokonaan pitkään aikaan, mutta jotain haluaisin vihdoin yrittää tehdä.

Faktat:

- Vauva on 10 kk
- Imetys neljä krt/päivässä (mukaanluettuna 1 krt yöllä)
- Nukkumaan menee tissin kautta, mutta isän kanssa nukahtaa ilmankin.
- yöllä herää vaihtelevasti, mutta tissiä vaatii viimeistää kello 04. Yleensä levottomuus alkaa jo 02, ja loppuu vasta kun syöttö ohi.
- Viime kuukausina vauva on ollut erittäin voimakkaasti äidin perään (eroahdistus)

Yösyöttöjen lopettamisessa PELKÄÄN:

- omia ja miehen voimia
- naapurien häiriintymistä

Mitä mieltä olette näistä peloista/onko vinkkejä, mitä tehdä? Kannattaako esim. neuvolan ohjeita noudatten odottaa "parempia" aikoja eli että vauva vierottaa itsensä?

 

[Pahvi-76]

Naapureista ei kannata välittää, vauvan huuto nyt sattuu kuulumaan normaaliin elämään ja sille ei aina voi mitään.

Mitäs jos imettäisit jo klo 2? Pitääkö silti imettää vielä klo 4?
Nukkuuko vauva omassa sängyssä, omassa huoneessa vai perhepedissä? Perhepetihän on omiaan "laiskoille", jolloin yöimetys menee parhaimmillaan vähän asentoa korjatessa ja muuten unia jatkaessa...

 

[MaMa13.]

Peesaan, kokeile syöttää heti kun vauva ekan kerran syödä tuntuu haluavan - voi olla ettei loppuyönä enää herääkään . Kokemusta on, turha sitä kelloa on katsoa. Itse syötän reilu 10kk poikaa kerran (pullosta), mutta tuo kerta on vaihtelevasti 01-06.30 välillä, riippuen paljon siitä kuinka paljon on juonut illalla. Pojalla siis nimenomaan jano, ei nälkä.

 

[Miia*]

Olen samaa mieltä, että turhaa mietit tässä asiassa naapureita.

Vauvasi on kyllä jo niin vanha, että hänen pitäisi pystyä nukkumaan yöt tissittä. Turhaa palvelet häntä yöllä, tanssit vain hänen pillinsä mukaan - joka ei pahimmassa tapauksessa hiljene koskaan. On pysyttävä tiukkana, jos haluat, että teillä nukutaan hyvin.

Meillä poikamme yösyötöt jäivät pois 5,5 kk vanhana, kun sitkeästi pojan herätessä tarjosin tuttia ja silittelin pepun päältä hellästi mutta päättäväisesti. Nukkumaan mennessä syö reilut 2 dl velliä. Tämä on helpompi sanoa kuin toteuttaa, mutta ottaisin sinuna tiukan linjan: ruokaa ei vain tipu yöllä. Vasta kuuden aikaan saat antaa ens. satsin. Ekat yöt ovat niitä pahimpia ja itkuisimpia, ja itkusta kärsii koko perhe, mutta useiden tuttujeni kokemusten mukaan ne alkavat hyvinkin pian sujumaan ongelmitta.

Eikä tämä ole lapsen huonoa kohtelua, vaan parhaaksi koko perheelle. Yöt ovat nukkumista varten, ja tuon ikäisen lapsen on ymmärretävä se. Hän ei ole yöllä nälkäinen, vaan haluaa lähelle eli tissille.

Voimia!

 

[MaMa13.]

Vauvalla ei ole kelloa! Jokainen tekee kuten parhaaksi katsoo, mutta minä en ymmärrä sitä periaatetta että aikuinen katsoo kellosta milloin voi antaa syötävää/juotavaa. Jos vauva vaikuttaa nälkäiseltä klo 02 tai 04, ja on levoton siitä eteenpäin, ja sitten klo 06 tulee maitoa, mitähän se pieni siitä oppii? Että kun tarpeeksi kauan huutaa niin kyllä siltä sitä maitoa tippuu.

Mutta siis kukin tyylillään. Meillä väheni yöheräämiset seitsemästä yhteen kertaan, kun annan maitoa pullosta tosiaan silloin kun poika sitä ensimmäisen kerran näyttää kaipaavan, oli kello sitten mitä hyvänsä. Tällä tavalla ja yhdellä heräämisellä nukumme koko perhe hyvin.

Uskon aivan hyvin että yli 6kk pärjää (pysyy hengissä) yön ilman ruokaa. Mutta kun itsekin heitän suuhuni illalla jotain vielä klo 22 aikaan, miten voisin olettaa ettei vauva kaipaa mitään 12h yön aikana. Kun vauva herää ja olo on epämukava, ei hän osaa ajatella että ahaa, nyt on 2 tuntia heräämiseen, nukunpa siis vielä ja sitten saan sitä aamupala. Mutta jotkut ovat ehdottomia näiden asioiden kanssa. Täytyy siis kokeilla mikä omalle perheelle toimii ja parhaalta tuntuu.

 

[Miia*]

Totta kai kukin perhe toimii tyylillään! Tarkoitan vain, että voidaan OLETTAA, että lapsi, joka on useita kuukausia syönyt n. 5 kertaa pvässä, pärjää normaalisti yön yli syömättä. En tarkoita 12 tuntia, vaan ainakin aamukuuteen. Meillä mennään nukkumaan 20.30, ja 6.30 ruokaillaan ekan kerran. Sitä ennen ruokaa ei tipu, eikä lapsi sitä vaadi. Tämä tekee arjestamme todella virkeän ja hyvän. Lapsi oppii herkästi niille tavoille, jotka hänelle opetetaan. Huomiota halutessaan hän itkee ja äännähtelee, ja kun äiti on saman tien pystyssä ja antamassa pulloa, lapsi tottuu tähän - ja vaatii pulloa yhä uudestaan. Lapsella ei ole kelloa, mutta aikuisen on pystyttävä olettamaan asioita, jos lapsi syö hyvin ja normaalisti päiväsaikaan. Ja jos aikuinen haluaa nukkua jaksaakseen, hänen on pystyttävä luottamaan oletukseensa.
Totta kai yöllä voi tarjota vesihuikkaa, koska lapsi voi herätä janontunteeseen.

Näistä asioista voi olla lukuisia mielipiteitä, mutta mielestäni hyvät yöt ovat niin tärkeitä omalle henkiselle ja fyysiselle jaksamiselle, että tiukka linja on otettava alusta asti.

 

[MaMa13.]

No juuri näin, eli kokeiltava on mikä kussakin perheessä ja kunkin lapsen kanssa toimii. TUo toimii teillä, muttei meillä, ainakaan toistaiseksi. Kuten sanoin, meillä herättiin ennen n. 7 kertaa yössä, nyt vain tuo yksi kerta. Mikä sopii minulle enemmän kuin mainiosti. Sen yhden kerran kanssa en katso kelloa. Jos katsoisin, meillä herättäisiin huomattavasti useampi kerta. Meillä unipulmat ratkaisi siis se, että lopetin kelloon katsomisen.

 

[alkuperäinen]

No tässä meidän tapauksessa lienee kyse enemmän tavasta kuin nälästä, koska syönti kuitenkin on aina suht. samaan aikaan. Joskus myös, jos herääminen on ollut jotenkin kummallinen (olen esim. antanut särkylääkettä), vauva on nukahtanut syömättä ja syönyt vasta aamulla. Vesi ei kelpaa eikä korvike, joten janosta tuskin on kyse.
Olen kokeillut syöttää jo aikaisemmin ja yleensä joudunkin syöttämään kolmen jälkeen. Tämä kyllä merkitsee, että vauva herää aikaisemmin ja hänet on "pakkonukutettava" esim. vieressä. Itse olen tosi väsynyt, jos syöttö on jo 02-03 aikoihin.

Hiljattain vauva muutti omaan huoneeseen. Tämä on tehnyt huonoista öistä sietämättömiä, koska matka vauvan luo on pitempi. Toisaalta illalla saa sentään lukea rauhassa omassa makkarissa. Ja muutenkin vauva nukkuu aavistuksen rauhallisemmin.

Lisäksi stressinä on päivät. Vauva on todella roikkuva juuri nyt. Alan kieltämättä muutenkin kyllästyä imetyksiin. Olen yrittänyt ajatella kaikkea vauvalähtöisesti, mutta voimat alkaa olla lopussa.

Unikoulu - en vaan tajua, kuinka jaksamme kuunnella ja kannella huutavaa vauvaa esim. 03-07?

 

[Meidän unikoulut]

Meillä tehtiin unikoulu kaksi kertaa peräkkäin, koska ekan jälkeen sattui maitolakko, ja sen verran joustonvaraa pitää olla, ettei takuuvarmasti nälkäistä vauvaa jätä yöllä ruokaa huutamaan.

Unikoulu sujui kummallakin kertaa (9kk ja vajaat 10 kk) niin, että ekana yönä huudettiin 2 h, seuraavana o,5 h ja muutamina öinä sen jälkeen vain joitakin minuutteja.

Nykyisinkin muksu heräilee satunnaisesti, yleensä käsi tai tutti rauhoittaa ihan parissa minuutissa. Joskus sitten riehutaan (leikitään, kontataan pakoon jne.) kolme varttia, mutta onneksi harvemmin.

Vettä ei useinkaan huoli ainakaan heti, mutta esim. tuon riehumisen jälkeen saattaa vesi maistua kunnon annoksena ennen unta.

Aamuisin meillä ei enää nykyisin (10,5 kk) ole kiirus maitoa saada, alussa kun totuteltiin, annoin maitoa heti herättyä (joskus seiskalta, joskus jo varttia vaille kuusi). Tällöin laitoin aina valot päälle, eli siis opettelimme niin, että maitoa sai vain valot päällä. Iltaisinkin loput valot (paitsi yövalo jää) sammutetaan vasta kun iltamaito on juotu ja mukelo nukahtanut.