Toggle sidebar

Yöhulinat 6kk

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ilona
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
I

Ilona

Vieras
Vielä muutama yö sitten riemuitsin: vihdoin 1/2-vuotias vauva on ruvennut syömään vain kerran yössä, aamuyöllä noin viiden aikaan! Tätä jatkui pari viikkoa niin, että vauva heräsi ehkä kerran pari jo aikaisemmin, mutta nukahti tutilla uudelleen ilman huutoja. Joskus nukkui jopa heräämättä tuohon aamuyön syöttöön.

Nyt vauva kuitenkin on alkanut heräillä n. 01 jälkeen vähintään joka tunti - huutelee vaimeasti tai juttelee, muttei hiljene ilman tuttia. Tutin avulla nukkuu korkeintaan tunnin eteenpäin, jolloin sama toistuu. Syötin hänet viime yönäkin neljältä, mutta ihan sama meno jatkui eli epäilen, ettei hän ole lainkaan nälkäinen. Mitään uusia taitoja heräämisiin ei liity. Vauva osaa jo pitempään kääntyä ja ryömiä. Vauva ei myöskään huuda tai itke nälkäitkua.

Mitä näille yöheräilyille voi tehdä, onko kyseessä taas jokin tyypillinen "vaihe"? Aina kun puhutaan univaikeuksista, niihin liittyy yösyöminen - entä jos vauva heräilee ilman nälkää?

Kiinteät aloitettu pari viikkoa sitten. Sen myötä yösyötöt vähenivät.
 
Ihan sama, tosin itkee välilä ihan kunnollakin. Useimmiten riittää kun tutin laittaa suuhun ja kääntää takaisin kyljelleen. Liekö unia näkee vai mitä, en tiedä. Kai se ohi jossain vaiheessa menee, tosin meillä on kestänyt jo n. 3 kk, poika nyt 7kk...
 
Apua, nyt tämä heräily on todella vakiintunut ihan käytännöksi. Eikö vastaavia kokemuksia todella ole enempää? Vauva herää lukuisia kertoja yössä ääntelemään. Nukahtaa, jos tutin antaa tai joskus itsestään. Ennen heräsi siis vain syömään. Eikä ole nälkäinen, koska heräily jatkuu joskus myös sen nykyään ainoan aamuyön syötön jälkeen. Ei siis itke, vaan ääntelee, mutta sen verran kovalla äänellä, että vanhemmat eivät nuku!
 
Vastaavia kokemuksia kyllä löytyy, 5kk tekee ihan samaa. Mitään apukeinoa vaan en itsekään tiedä. Tänään ajattelin neuvolakäynnillä kysäistä olisiko jotain vinkkiä. Käyn sitten vaikka kirjaamassa, mitä siellä sanovat...
 
Meillä sama vika. Yksi syy voi olla hampaat jotka tekee tuloaan. Itse mietitty tuota tassuterapiaa, vyöhyketerapiaa ja perinteistä unikoulua. Mitään tosin vielä ei ole koitettu. Googlella löytyy noilla hakusanoilla tietoa.
 
Meillä ei hampaista tietoa. Minun ongelmani on, ettei mikään tassuttelu auta, koska vauva ei itke nälkäänsä, eikä muutenkaan huuda vaan nukahtaa siis heti tutin saatuaan. Unikoulun idea on kai vierottaminen yösyönneistä. Nykyisellään siis nousen, annan vauvalle tutin ja unirievun ja ehkä käännän hänet. Jo siinä vaiheessa kun häneen kosken, loppuu ääntely. Itkua ei ole. Olen miettinyt lähinnä, onko vauvasta tullut tuosta noin vain "tuttiriippuvainen" - ennen nukkui yön ilman tuttia....
 
Liikkumaanopettelu on meillä laukaussut sellaisen yörumban, että jopa toivoisin lapsen saavan lohtunsa edes siitä tutista ja tyyntyvän sillä.

Tyttö 7kk nukahtaa edelleen hienosti kerralla omaan sänkyyn klo 21.00. Viime yönä eka herätys oli 21.45. Siitä herätyksiä jatkui noin puolen tunnin välein. Kaikilla kerroilla ei enää antanut laskea sankyyn, vaan lohduton huuto alkoi heti sängyssä. Lapsi on lähestulkoon unessa koko ajan ja tassuttelu auttaa, jos olet sen tassun kanssa koko ajan. Heti tassun lähdettyä pois, alkaa huuto. Ja huudattamaan en ole alkanut, vaikka tämä tilanne on vähitellen pahentunut tuosta 5kk:n iästä.

Aluksi oli vain tiheitä yöheräämisiä, ei nälkään. Nyt viimeiset pari viikkoa ei olla enää nukahdettu ollenkaan. Kolme yötä sitten valvoin pienen kanssa aamu neljään ja sitten nukuttiin kuuteen, jolloin noustiin ylös. Ei ole enää mukavaa.

Viime yönä puolenyön jälkeen pistin tytön kantoliinaan ja nukutin siinä noin tunnin. "Nukahti" kyllä heti, mutta riuhtoi unissaan aina muutaman minuutin välein ja päästi noita lohduttomia parkaisuja tai alkoi huutamaan. En saanut laskettua pinnasänkyyn ollenkaan, mutta otin sitten viereeni parisänkyyn, kun mieskin on viikon työreissussa. Saimme unet aina tuonne puoli kuuteen, jolloin alkoi tyttö peuhaamaan. Ei kuitenkaan itkenyt, leikki vain, joten sain itse nukuttua vielä tovin.

Meillä ongelma on varmaan liikkumisen kehittyminen, hampaita ei ole vielä. 5kk:n iässä oppi ryömimään ja nousemaan istumaan. Siitä on sitten kehitys menny eteenpäin, että nyt kontataan ja noustaan tukea vasten pystyyn. Uutena villityksenä sivutteinen liikkuminen tukea vasten. Käytännössä vauva herää yöllä siihen, että on joko istuallaan tai seisaallaan pinnasängyssä. Kuka meistä nyt saattaisi seisaaltaan nukkua?

Olen alistunut tähän vaiheeseen ja vietän osittaista yöllistä elämää vauvan kanssa. Aika on kuitenkin lyhyt, vaikka olisikin muutamia kuukausia. Tuollaiset lapset kun tuppaavat elämään 70-100 vuotta, niin siihen mahtuu vielä paljon huolta ja murhetta. Melko varmaa kuitenkin on, että tämä vaihe menee itsekseen ohi. Ja meillä tyyppi nukkuu päivisn kahdet 2-3 h:n päikkärit, jolloin voin itsekin hieman nukahtaa.

Unipussin olen kuullut voivan auttaa liikkumiseen yöllä. JA meillä todellakin alkoi tämä rumba ap:n kuvailemalla tavalla tutin nostelulla. Ei tullut tutti riippuvaista, sillä nyt tutti ei kelpaa huutoon ollenkaan. Mutta ainahan yörutiinien opettelu on huonosta.

Läheisyyden kaipuu, äidistä vieraantuminen, päivän tapahtumat, kaikki nuo varmaan tulevat pienen uniin. Ja aina vauva ei sitten osaa nukahtaa itsekseen. Jos on mahdollista, kannattaa antaa pienen valvoa vaikka itsekseen, ettei heti ryntää tuttia nostamaan. Josko vaikka oppisi nukahtamaan itsekseen.

Oman asenteen muuttaminen auttoi minulla jaksamaan kovastikin. Koitan olla siis vauvaa varten ja asennoidun jo illalla, etten varmaankaan saa nukkua kovin montaa tuntia. Nukutusrumban ollessa kiivaimmillaan en edes yritä mennä välissä nukkumaan vaan surffailen netissä tai luen kirjaa. Näin ei tarvitse niin monesti nousta juuri, kun olen nukahtamassa (mikä ainakin minut saa maailman vihaisimmaksi).
 
Vastaavaa meilläkin, ollut jo pari kuukautta, poika pian 7kk. On kyllä päästy jo tilanteeseen, että syöttää ei tarvi kuin kerran yössä nälän puolesta (joskus syötän toisen kerran ihan siksi, että sillä nukahtaa). Mutta sitten muuten herättää useamman kerran. Välillä itkee unissaan, välillä herää touhuamaan jotain, yleensä yrittää kontata. Väsyttää.

Viime yö oli aika hyvä, mutta silti heräsin pojan touhuihin puolen yön maissa, neljältä söi, ja sitten herätti erilaisilla ääntelyillä viideltä, puoli kuudelta, kuudelta, puoli seitsemältää, seitsemältä herättiin.
 
Thelma, olet ihan oikeassa kirjoituksessasi. En suinkaan odota, että noin pieni osaisi aina nukkua hyvin tai nukahtaa itsekseen. Käytännössähän kaikki vauvat heräilevät ja se on ihan normaalia. Oma asenteenikin on aika lailla kunnossa, minäkin "alistun" tähän eikä tulisi mieleenikään kokeilla unikouluja tai korviketta (omien) hyvien unien toivossa. Kuitenkin vauvani on ns. hyvä nukkuja ja ihan tämän äkillisen muutoksen vuoksi yritän kuitenkin etsiä mahdollista syytä heräilyihin tai hellää tapaa päästä niistä eroon.

Valitettavasti täytyy todeta, että heräilyt alkoivat kun siirryttiin kiinteisiin. Vauva ei kaipaa tissiä, mutta heräilee ehkä siksi, että on aikaisemmin siihen tottunut kun heräsi syömään.

Joo, olen kokeillut viivytellä ennen tutitusta. Joskus vauva nukahtaakin itsekseen ilman tuttia, mutta toisinaan kitinä yltyy niin, että oman ja miehen yöunien vuoksi on helpompi tulpata suu. ;)

Ja monella on asiat huonommin - meillä sentään nukutaan kellon ympäri vaikka herätyksiä onkin useita, mutta nekin lyhytkestoisia. Kop kop, koputan puuta. Itse en ole vielä hurjan väsynyt.

Meillä muuten liikkuvainen vauva ei ole ikinä harrastanut ihan kamalasti harjoittelua sängyssä. Kun uusi taito opitaan, tekee sitä parina yönäkin, mutta sitten taas nukkuu aika lailla yhdessä paikassa.
 
Heip, eipä sieltä neuvolasta paljon vinkkejä saanut, kun oli nuori sijainen. Joku opus siellä kuulemma on jota ovat jakaneet, mutta se oli tietysti loppu :/. Ikäkauteen liittyväähän tämä hulina on tapahtuu niin paljon pienessä elämässä jatkuvasti, että häiritsee unta. Että silleen, eipä tullut mitään uutta tietoa sieltä.
 
Ap ja muut, sama homma meillä. POika nyt noin 6.5 kk. Nukkui ennen yön läpi, 5.5kk iässä (samaan aikaan sattui muutto uuteen kotiin ja uuteen pinnikseen) alkoi heräilyt, heräilee 3-5 kertaa yössä (19-06/07), jos otan tissille nukahtaa heti parin min imemisen jälkeen. Hampaita on tullut 3 viimeisen 2 viikon aikana, en tiedä johtuuko siitä. POika kääntyilee ja melkein ryömii, ei konttaa eikä nouse seisomaan, ei myöskään ikinä öisin kääntyile.

Onko täällä ketään joilla ollut sama homma - menikö itsestään ohi vai pitikö unikouluttaa?? Olis kiva kuulla että paremmasta on tietoa..
 
Palaanpa vielä Tähän aiheeseen, sillä kuten tuossa aiemmin kirjoitin meillä heräiltiin 3-5 kertaa yössä ja joka kerta syötin. Nyt viimeisen 6 yön ajan ollaan unikoulutettu poikaa ja 4 yötä siihen meni ja alkoi nukkumaan 9h pätkän ilman että mun pitää nousta. KOville otti ja ensimmäiset 2 yötä olivat minulle raskaita mutta kannatti. Pääsimme siis noinkin nopeasti yösyönnistä eroon. Seurasin kirjaimellisesti ostamani kirjan (Solve your childs sleep problems by Richard Ferber) ohjeita.
 
Reviews

Amazon.co.uk Review
When your child isn't sleeping, chances are that you aren't either. Solve Your Child's Sleep Problems--the tired parent's essential reading for more than 10 years--offers valuable advice and concrete help when lullabies aren't enough to lull your child into dreamland. Based on Ferber's research as the director of Boston's Center for Pediatric Sleep Disorders at Children's Hospital, the book is a practical, easy-to-understand guide to common sleeping problems for children aged one to six. Detailed case histories on night waking, difficulty sleeping and more serious disorders such as sleep apnea and sleepwalking help illustrate a wide variety of problems and their solutions. New parents will benefit from Ferber's proactive advice on developing good sleeping patterns and daily schedules to ensure that sleeping problems don't develop in the first place. You'll also find a bibliography of children's books on bedtime, sleep and dreaming, as well as a list of helpful organizations. Here's a book that is sure to put you and your whole family to sleep--in this case, that's a good thing.

Synopsis
Drawing on six years of research, Richard Ferber shows practical ways of ensuring restful nights for both children and parents. He tells you exactly how to cope with problems such as your child refusing to go to bed, or having trouble falling asleep.

 
Thelmalle:
Meillä vietetään ihan kuvaillun kaltaisia öitä.
Vauva-aika on toki lyhyt, mutta kyllä tämä yöhulinointi vetää aikuisen ihmisen piippuun ja mielen tosi matalaksi. Meillä hulinoitsee kaksi vauvaa ja tätä on kestänyt nyt kolmisen kuukautta. Kun kumpikin vauva herää 3-10 kerta yössä, tekee se yhteensä kahdelta vauvalta 6-20 kertaa yhden yön aikana. Itse voin tunnustaa, että on todella vaikea jaksaa pyörittää arkea kahden vauvan kanssa, kun ei saa nukuttua yöllä koskaan yli tunnin pätkää, viime yönä heräiltiin taas täydellä teholla parinkymmenen minuutin välein. Aikuisen ihmisen aivot tarvitsevat vähintään sen kolme tuntia yhtämittaista unta, tai ainakin mun aivot tarvitsisi.. Onneksi mies auttaa kiitettävästi ja sattuu tekemään vuorotyötä niin, että saadaan levättyä.

Kaikille muille:
Otin yhteyttä neuvolasta saamaani unikouluun. Siellä kyselivät tosi tarkkaan meidän päivärytmit, syömiset, päiväunet jne. Ne oli kaikki ihan kunnossa ja sanoivat, että kaikkein eniten vauvan yöuneen vaikuttaa päivän toiminta, mikä on tietenkin ihan loogista. Pitäisi siis syödä kunnolla, jottei yöllä tarvitse ja nukkua kunnon päiväunet, jotta jaksaa syödä kunnolla ja on hyvin levännyt jne.
Meillä "ongelma" vauvoilla on se, etteivät pojat osaa rauhoittaa itseään, kun heräävät kevyemmästä unesta. Eilen illalla (pojat menivät nukkumaan klo 19) tarkkailin nukkuvia vauvoja ja kyllä meillä taitaa ainakin tuo liikkumaan opettelu katkoa yöunia. Säpsähtelivät ja ponnahtelivat kyljeltä toiselle, vetkuivat, hetkuivat ja kieriskelivät ja ryömivät selällään jaloilla työntäen.

Unikoulussa sanottin, että usein valitettavasti on niin, että vauvoilla, joilla tulee puolen vuoden tienoilla katkonaiset unet, jatkuvat unet risaisina vuoden, joillain jopa kahden vuoden ikään. Eivät oikein osanneet antaa mitään tyhjentävää neuvoa. Tuteista on kokeiltu luopua yöuniksi ja se on auttanut, ettei ainakaan herää putoavaan tuttiin. Muuten sitten pitäisi nukkua vauvojen sängyn vieressä pari, jotta pystyy heti hyppäämään kun tulee ensimmäinen inahdus. Itse vaan en jotenkin allekirjoita tuota joka inahdukseen hyppäämistä, kun vauvoilla on tapana pitää ääntä unissaan muutenkin.

Täällä sitä taas silmät ristissä ihmetellään..

Miuku ja pojat, 6,5kk

Meillä vauvat eivät ole nukkuneet koskaan (kerran 5 tuntia, 2 kertaa 4 tuntia, muuten 1½-2 tuntia syntymästä saakka), joten olen optimisti, että tämä voisi tästä helpottaa vielä.
 
Ilmeisen samanlaiselta kuulostaa tuo edellisen arki, kuin omani (hiukan mulle osoitelttu).

Meilläkään ei ole nukuttu koskaan pitkiä pätkiä. Öisin taitaa olla kerran tai pari ollut 4 tunnin pätkä. Mutta täysimetyksellä se ei haitannut, koska silloin nukahti aina tissille, kun sitä sai. Nyt ei siis nukahda, tai ainakaan rauhalliseen uneen.

Seurailin toissa yönä tuota menoa. Pieni nukkui minun kanssa pari sängyssä (mies on kaiken hyvän lisäksi 2 vkon työreissulla, jee jee). Väsymys on illalla kova, mutta nukahtaminen on mennyt hyvin vaikeaksi. Kovasti kun pidän rutistuksessa, niin kaikelta liikkumiselta ja jäykistelyltä viimein nukahtaa.Kestää noin 30-45 min. Sitten voi nukkua vajavan kolme varttia, kunnes herää ensimmäisen kerran. Yleensä heräämisen syy on konttaaminen tai pää lyöminen tai istuminen. Ponnahtaa vain puoliunissaan pystyyn. Toissa yönä konttasi jalkojeni yli parisängyn jalkopäästä ulos, sain kopattua puolihorteessa syliini, ennenkuin mätkähti lattialle. Pinnas'ngyssä sam onglema, otsa mustelmilla, kun unissaan katuu seisoaltaan.

Ilmeisesti ongelmana on tuo edellä kuvattu, ei osaa nukahtaa ja rauhoittaa havahduttuaan. Päivisin nukkuu ulkona monta tuntia, sen kus viet vain vaunuihin. Eikä välttämättä ääntäkään kuuluu, ennen kuin herää. Muutoinkin on päivällä aina reipas ja hyvällä tullella, toisin kuin päänsärkyinen äiti :)

Monet edellä ovat ottaneet vähän syyttävän tai jotenkin pahoin minun aikaisemman kirjoitukseni aseteesta. Tarkoitus oli rohkaista, eikä syyttää. Anteeksi siitä. Olin itse aika rikki kuukausi sitten, kun helposti nukahtava lapsi aloitti tuo vaikeamman oloisen yöelämän. Minua auttaa huomattavasti, kun en ota yöstä kovin suuria odotuksia, vaan asennoidun, etten saa nukkua.

Olen kyllä aina pärjännyt hyvin pienellä unimäärällä, vaikka itsekseni tykkäisin paljon nukkuakin. Ja varmasti kahden vauvan kanssa asia vielä pahenee entisestään, kaikki tukeni teille!

Viime yö oli hyvä. tryttö heräsi minu vieressäni varmaan sen kymmenen kertaa, mutta sain hänet joka kerta pienen silittelyn ja rutistelun jälkeen nukkumaan melko heti. Toissa yönä tosiaankin olin hereillä tai tokkurassa aamu viiteen. Tyttö vain konttasi unissaan ympäri sänkyä ja itki. Aamu viideltä nukahti ja saimme nukuttua seitsemään. Kaksi tuntia on luksusta. Ja nyt vallatinkin, kun olen aina vauvan kanssa yksin.

Unikoulua, tai siis tassuttelua olen pienimuotoisesti testannut. Syöminenhän meillä ei ole mikään ongelma. Mutta kun vauva alkaa ääntelehtimään ja lasken tassun päällä, pitäisi väkivalloin painaa, jottei nousisi ylös. Istuvan vauvan selässä tassu tuntuu turhalta? Kun laitat vauvan takaisin makuulle, nousee tyttö taas heti istumaan. Muutaman kerran kun laitat makulle, tulee tuskastumisen itku, kun koko ajan riuhdotaan, eikä saa istua. Sitten vain syliin ja rauhoitellaan. Seuraavalla kerralla itkee heti, kun yrität laskea sänkyyn. Sitten taas nukutus alusta (n. 30-45min) ja odotellaan kunnes taas havahtuu liikkumaan, jotta voidaan tassutella. Onko tästä hyötyä?

Jos joku osaa auttaa, niin olisi kiva kuulla konsteja. Kahden viikon päästä meillä on neuvola ja siellä varmaan kysyn, mutten oikein usko sen auttavan mitään. Eihän se neuvolan tätiä väsytä, vaikka meillä valvotaankin.
 
Kuulostaapa hurjalta väitteeltä se, että hyväuniset vauvat, jotka puolivuotiaana hulinoivat, nukkuvat sitten pitkään huonosti!

En edelleenkään ymmärrä mitä hyötyä unikoulusta (tassuttelusta) on, jos vauva heräilee meillä niin, että tutti auttaa takaisin uneen. Tarkoitetaanko sillä sitä, että heräilyistä pääsisi eroon, jos antaisi vauvan kitistä ja huutaa vastaamatta hänen huutoihinsa? Sitä en itse ainakaan voi tehdä, sehän on ihan tutkittu juttu, että pienen vauvan huudoilla on jokin syy ja niihin vastaamattomuus vain järkyttää vauvan luottamusta.

Meillä yöt eivät ole parantuneet, ovat hyvin vaihtelevia kyllä. Tällä hetkellä epäilen flunssan pahentavan tilannetta, nenä on tukossa, joten varmaan vaikea hengittää.
 
Itse en myöskään kuulu "huudatuskoulukuntaan". En missään tapauksessa haluaisi opettaa vauvalleni sitä, että turhaa itkeä, ei tänne kumminkaan kukaan tule. Sen sijaan aloitin juuri Elizabeth Pantleyn kirjan "the no-cry sleep solution". Siinä luvataan että myös tällaiset unisyklien välissä herkästi heräävät vauvat voi opettaa nukkumaan pidempiä pätkiä heräämättä, ilman itkua. Olen vasta ihan alussa, mutta jos jollain on kokemusta ko. kirjan opeista, kuulisin mielelläni :-)

Meillä poika siis 7kk ja on herätty 3,5kk iästä asti vaihtelevasti n. 4-8 kertaa yössä...
 
Kirjan ydin on, että vauvan pitää oppia nukahtamaan itse sekä nukkumaanmennessä että yöllä herätessään (me jokainen heräämme useita kertoja yössä tiedostamatta). Ja tärkein asia on, että kun vauva yöllä herää asiat pitää olla samalla tavalla kuin silloin kun hän nukahti - eli siis jos vauva keinutetaan uneen, nukahtaa rinnalle, syliin, äidin viereen tms. ja herätessä ei olekkaan vastaavassa tilanteessa hän ei nukahda uudelleen, vaan mitä todennäköisemmin alkaa itkeä. Ferber kuvaa tilannette siten, että jos itse heräisit yöllä ja olisitkin ilman tyynyä, heräisit todennäköisesti kunnolla kuin että nukahtaisit uudelleen. Eli vauvan pitää sii oppia nukahtamaan itse omaan sänkyyn (ferber suosittelee omassa sängyssä nukkumista sillä me jokainen nukumme paremmin yksin eikä äidin ja isän vuoteeseen tulo/lähtö siten häiritse vauvaa).

Ferberin mukaan myös yösyöminen on yksi suurin uniongelmia aiheuttava tekijä. Jos vauvaa on aina imetetty/pulloruokittu hänen herätessään on se tod.näk. suurin syy yöheräilyihin (meillä alkoi olla vaippakin niin märkä että oli pakko aamuyöstä vaihtaa). Ferberin mukaan suurin osa yli 3kk vauvoista ei tarvitse yöllä ravintoa, ja lähes kukaan yli 6kk ei tarvi - jos tarvii se on yleensä opittua.

Jos vauvaa siis on aina imettety (kuten meillä) hänen herätessään, ferber ei kannusta yhtäkkiä lopettamaan, vaan näin me tehtiin:
1. yönä katsoin kellosta joka kerta kuinka kauan vauva imi ennenkuin nukahti, meillä se oli noin 4-6min. Imetysväli vaihteli 1-3h.
2. yönä katsoin kellosta ja imetin aina tasan 4min, jos vauva sänkyy laittaessa alkoi itkeään, annoin itkeä ensin 1min, ja jos sen jälkeen yhä itki, kävin silittämässä mutta en ottanut syliin, seuraavaksi annoin itkeä 2min, sitten 3min. Ekana yönä tuo 3min oli pisin itkutusaika. (Pisin valvomisaika meillä oli 75min)
3. yönä imetin vain 2min ja vastaavasti itkutusta pidennettiin 4min, 6min ja 8min. Pisin valvomisaika oli 1h.
4. yönä imetin 1min ja vauva ei edes itkenyt sänkyyn laitettaessa. Itkutusjaksot ois olleet taas 2min pidempia (pisin itkutusaika meillä ois ollu 10min)
5. yönä ei imetystä, vauva heräsi kaksi kertaa ekan 8h aikaa mutta nukahti aina itse oikeastaan itkemättä parin min sisällä. 9h jälkeen imetin
6. samalla tavalla kuin edellinen
7. eli viime yönä vauva ei herännyt ollenkaan ennenkkuin 9h unien jälkeen.

vaatii hermoja ja aikaa mutta toimii varmasti jos on systemaattinen.
 
Vielä palatakseni, Ferber korostaa että koska vauvan itkuajat ovat säädeltyjä, vauvan annetaan siis systemaattisesti itkeä tietty aika jonka jälkeen äiti (tai isä) palaa ja käy silittämässä vauvaa, vauva oppii että äiti ei ole häntä jättänyt. Minunkin oli vaikea antaa vauvan itkeä, mutta yllättävän nopeasti itku loppui ja vauva saattoi huutaa täysillä 2min ja sitten alkaa jokeltamaan - hänellä ei siis ollut mitään hätää. Meillä myös opittiin nukkumaan päiväunet pinniksessä jota ei koskaan ollut tapahtunut, nyt vauva nukahtaa itse heti sänkyyn (joka pvä samaan aikaan) ja nukkuu noin 2-3h. Yösyöttöjen loputtua vauva juo enemmän maitoa päivällä ja on siis päivisinkin tyytyväisempi.
 
meillä on ihan samanlaista hulinaa 7,5kk pojan kanssa. Viime yönä olin itse nukkunu 1,5h viiteen mennessä. olisin kyllä alkuyöstä voinut nukkua kun poika nukkui sillon hyvin, mutta enpä enää oikein saa itse unta kun on tullu oltua tosi vähillä unilla nyt pari viikkoa. laitoin loppujen lopuks viime yönä pojan parvekevaunuihin sänkyni viereen, jotta ei lannevyön takia pääsisi nousemaan seisomaan puoliunissaan mutta pääsipä kuitenkin pyörähtämään vatsalleen ja mölisi sitten sitä.

toivotaan vaan että tää yöhulinavaihe menis ohi jossain vaiheessa ennenkuin on itse ihan kuitti.
ja kiitos noista unikoulutiedoista. pitänee kokeilla.
 
idea: jotkut ovat sanoneet, että eräs virstanpylväs parempiin uniin on ollut vauveloin omaan huoneeseen siirtäminen. tämä siksi, että myös vanhemmat saattavat häiritä vauvelin unia (liikehdintä/kuorsaus ym). voisi toimia, jos vauvalla ei enää ole tarvetta yösyönteihin.
 
Meillä on kokeiltu oma huone, yösyöttöjen lopettaminen ja kaikki mitä mieleen tulee. Eivät ole auttaneet, eli kaipa tämä vaan kuuluu kehitykseen ainakin meidän pojan kohdalla.
 

Nappaa liput koko perheen ilmaiseen leffanäytökseen Helsingissä tai Oulussa!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa