Yöheräilyt / itkeminen

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja 1v.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
1

1v.

Vieras
Auttakaa väsyneitä vanhempia!
Tästä aiheesta on ollut ennenkin ketjuja, mutta aloitan nyt uuden.
Tyttömme 1v. on siis herännyt nyt kahden kuukauden ajan joka ikinen yö itkemään ja parhaimmillaan 3 kertaa yössä.
Eli rauhottuu kun menee viereen ja tassuttelee tytön uneen, mutta parkuu taas jokin ajan päästä.
Joskus jätetään menemättä ja tyttö saattaa rauhoittua yksin ja nukkua jopa aamuun asti. Yleensä kuitenkin paikalle on mentävä.
Viime yö oli taas niitä kauheimpia ja itkin itsekin kun olin niin väysynyt. Tyttö valvoi kaksi tuntia ja ei millään olisi halunnut nukkua..ei vaikka mitä yritti. Annettiin ensin huutaa itsekseen, mutta huusi ensin varmaan tunnin niin oli pakko mennä paikalle. Tämä on hyvin normaalia, että pari tuntia valvoo ja huutaa.
Tyttö ei syö tuttia ja on kävellyt puuta vasten jonkin aikaa, mutta en usko senkään vaikuttavan uneen, koska tätä heräilyä on ollut jo kaksi kuukautta. Nukkuu myös omassa huoneessa.
Oon itse kuin nukkuneen rukous ja samoin on mieheni.
Mitä ihmettä pitäisi tehdä?
 
Ensimmäisenä tuli mieleen, että onko hänellä nälkä? Tai sattuu esim. vatsaan? Oletteko kokeilleet antaa särkylääkettä illalla, onko sillä mitään vaikutusta?
 
Mieleen tuli myös,että nukkuukohan tyttö liian pitkät päiväunet? meillä ei herätä öisin ollenkaan,poika nukkuu aamupäivällä tunnin ja iltapäivällä tunnin päiväunet, yöunet ovatkin sitten klo20-06.
 
Meillä (11kk) on myös ollut kovin huono nukkuja pienestä pitäen, mutta tuossa 9 kk vaiheissa rauhottui ja yöt alkoivat sujua ilman heräilyjä 10-11h yöunet. Nyt eroahdistuksen myötä on yöt saaneet hieman levottomamman sävyn, ja muutamia kertoja joutuu yössä käydä pientä kaveria paijaamassa. Näin meillä, luottavaisena odottelen, että loppuu kyllä varmasti aikanaan.
 
meillä on myös nykyään aika levottomia yöt. neiti on reilu vuoden ikäinen ja musta tuntuu että meillä vaikuttaa ainakin se että ollaan alettu liikuskelemaan paljon ( ei vielä kävellä, liki on..), tukea pitkin mennään siellä sun täällä, myös öisin sängyssä.
joudun myös käymään useasti yöllä hyssyttelemässä, se onneksi auttaa =)
meillä esikoinen nukkui todella huonosti neljästä kk:sta kaksi vuotiaaksi asti, silloin heräiltiin joka yö ja todella monta kertaa. ja yks kaks hän päätti alkaa nukkumaan koko yön... toivottavasti kakkosen kanssa ei kestä niin kauaa, on raskasta varsinkin jos ei päivällä pääse yhtään lepäämään..
tsemiä sinne, toivottavasti menee kohta ohi =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja minsku:
Mieleen tuli myös,että nukkuukohan tyttö liian pitkät päiväunet? meillä ei herätä öisin ollenkaan,poika nukkuu aamupäivällä tunnin ja iltapäivällä tunnin päiväunet, yöunet ovatkin sitten klo20-06.

Ei meillä kyllä liian pitkiä päiväunia nukuta. Nukkuu vaihtelevasti 1-2h siinä 12-14 välillä. Nukkumaan menee yhdeksän aikaan ja herää yleensä kahdeksan aikaan aamulla. Jos yö on melskattu niin nukkuisi kyllä aamulla pidempään, mutta nostan viim. yhdeksältä ylös.

Enkä kyllä usko, että johtuu mahakivustakaan, koska tätä on jo näin kauan jatkunut ja muuten ei valita mitään ja on hyvin aurinkoinen. Särkylääkkeitä en haluaisi turhaan antaa.

Menee kyllä itsellä kaikki yöt ihan höpöksi ja kauhulla jo odttelen ensi yötä. Toivon vain, että jospa nyt nukkuisi aamuun asti heräämättä.
 
Hei! Jaksamista kovasti teille, varmasti tulee itku tuollaisessa tilanteessa. Ajattelin kysäistä voisiko olla jotain allergia peräistä eli jos vaivat olisivat suolisto-oireita? Onko lapsenne päivisin minkälainen? Voimia!
 
Taitaa kuulua ikään tuo yöheräily. Meidän tyttö nukkui kymmenkuiseksi asti kuin enkeli: nukahti iltaisin itse ja nukkui pahempia kitisemättä suunnilleen 20.00 - 7.00.

Kymmenkuisena yöt muuttuivat. Tyttö saattoi herätä tunnin, parin välein ja huutaa naama punaisena niin kauan aikaa, että äiti tuli huoneeseen. Huomattuaan äidin tulleen hän rauhoittui takaisin nukkumaan. Pötkötti tovin ja nousi sitten tarkistamaan, että äiti on varmasti vielä paikalla. Ellei ollut, huuto alkoi uudestaan; jos oli, nukahti kunnolla.

Pari kuukautta meni niin, että yöt olivat kovin rikkonaisia. Pahimpina öinä torkuin patjalla tytön sängyn vieressä niin kauan aikaa, että hän varmasti nukkui taas kunnolla. Nyt, kun neiti on reilun vuoden, ovat unet selkeästi rauhoittuneet. Silloin tällöin tyttö edelleen herää itkemään, mutta ei enää lainkaan niin usein kuin vielä kuukausi, puolitoista sitten.

Eli minä veikkaisin, että Ap:nkin tapauksessa aika tekee tehtävänsä. Voimia!
 
Kiitos kaikille vastauksista!
Mitään allergiaa en usko olevan, koska on muuten aina valittamatta mistään ja hyvin aurinkoinen.

Uskon itsekin, että on vain ohimenevää. Tuntuu vaan niin raskaalta ja siltä ettei tämä lopu koskaan.
Varsinkin yöllä kun on itse niin väsynyt, niin se minuutinkin itku tuntuu puolelta tunnilta.
Kyllä vedän ristin seinään siinä vaiheessa kun aamulla herätessäni tajuan, että ei ole tarvinnut kammeta itseään ylös sängystä koko yönä.
No täytyy siis vain toivoa, että tyttö nukkuu viimeistään murrosikäisenä =D
 
Kuulostaa tosi tutulta, meillä on 10+-kuinen, joka on ollut jo pitkään hyvä nukkuja, mutta nyt ollaan kuljeskeltu miehen kanssa pandoina pari viikkoa. Napero herää kolmen-neljän aikaan ja kiljuu & hihkuu tunnin, joskus pari. Viime yönä jo pelättiin, että joku soittaa lastensuojeluviranomaisille, kun kaveri vain hoilottaa suoraa huutoa. Hyssyttely ja tutittelu auttaa hetkeksi, mutta kohta taas mennään. Mikään ei tunnu olevan hätänä, mutta selkeästi tuo touhottaa innoissaan ja huutelee meitä seuraksi. Tutti kulkee pinnoja pitkin kolikoli ja halinalle saa kyytiä. Aamulla sitten kyllä kaikkia nukuttaisi...

Ihan oikeasti ollaan myös jo tosi väsyneitä, mieheltä tuli viime yönä jo pahoja kirosanoja vaikka on muuten maailman rauhallisimpia. Jotenkin tämä yövalvominen on nyt rassaavampaa kun ihan pienen vauvan kanssa... Toivotaan että liittyy ikään ja siihen että meillä harjoitellaan myös kovasti seisomista. Ajateltiin muuttaa huutelija omaan huoneeseen, on tähän asti nukkunut meidän sängyn vieressä.
 
Korvatulehukset ei ainakaan meiän pojilla oo vaivannu päivisin mitenkään ja mitään kuumetta tms.ei ole ollu,vaan öiset itkut ovat olleet ainoa merkki niistä.
Toivottavasti teiän tytöllä ei ole syy korvissa.Ois joutunu raukka kauan kärsimään kipua...
 
Taitaa kuitenkin tuo korvasärkyitku olla erilaista kuin yökukkumisitkut. Meidän tytöstä ainakin selkeästi näki, että mihinkään ei satu, vaikka itkikin naama punaisena.
 
Ei meilläkään tosiaan se itku oo kipuitkulta kuulostanut.
Mutta kun vainoharhainen olen =) niin käytin sitten kuitenkin lääkärissä. Tyttö oli niin terve kuin terve vaan voi olla. Tulipa mielenrauha kun reissuunkin ollaan lähdössä. Että itkut varmaan sitten ajan kanssa loppuu...
 
Jaksamista vaan! Meillä on poika heräillyt pienestä asti aika tiuhaan, tuolloin vuoden ikäisenä alkoi myös tuo "onko kukaan näkyvissä" tarkistelu heräily. Jatkui pari kuukautta, saatiin nukkua hetki rauhassa ja nyt taas 1v 4kk alkaa näyttää pahalta...Uusia taitoja ja sanoja on tullut paljon, että johtunee siitä. Kuitenkin, et ole ainoa, jos yhtään lohduttaa. Jos vain pystyy niin kannattaa varmaan nukkua päivällä...
 

Yhteistyössä