irtaantumisahdistusta?

[napero 11kk]

Meillä reilun 11kk:n ikäinen tyttö on alanunt heräilemään joka yö kerran, pari, kolmekin. Tähän saakka nukkunut hyvin heräilemättä yönsä sen jälkeen, kun puolivuotisena jätti yösyönnit. Herää huutamaan ja rauhoittuu heti, jos minä (äiti) haen syliin, mutta isä ei kelpaa. Parkuu kunnes pääsee äidin syliin. Sängyssä ei rauhoitu, vaikka minä menisinkin. Täytyy ottaa syliin ja nukahtaa siihen uudelleen, toisinaan piankin, joskus menee puolituntia, tuntikin. Samaan aikaan kuin nämä yöheräilyt, alkoi myös se, että iltaisin ei suostu enää nukahtaa sänkyynsä. Tähän saakka tarvinnut vain viedä sänkyynsä, hetken siellä pyörinyt ja jokellellut, sitten nukahtanut. Nyt täytyy nukuttaa sylissä. Sängyssä vain nousee seisomaan, tuskastuu, hermostuu ja alkaa itkeä. Onko tämä nyt sitten sitä eroangstia, kun irtaannutaan äidistä? Ja yöheräilyt tarkistuksia, että onko äiti paikalla? Vinkkejä, miten toimia?! Kestääköhän kauan...? Tätä on nyt jatkunut pari, kolme viikkoa joka yö.

 

[1vee]

Kuulostaapa tutulta. Meidän pikkunen alotti tuon yökukunnan 10 kk tienoilla ja sitä ennen nukkui ihan hyvin. Joudun käymään 2-20 kertaa/yö näyttäytymässä, nostamassa tuttia tai laittamassa muksun konttausasennosta takas pitkälleen. Isi ei kelpaa tähän hommaan, vaan sit muksu herää kokonaan ja saattaa valvoa pari kolme tuntia keskellä yötä. Ainut tapa nukuttaa uudelleen on meidän välissä, josta nostamme sitten takaisin omaan sänkyyn. Meillä tätä on jatkunu nyt pari kuukautta. Välillä on parempia öitä, mut sit menee taas ranttaliks kun on ollut vilkkaampi edellinen päivä.

Samoihin aikoihin alkoi päivällä äidissä roikkuminen. Yhtään ei voinut leikkiä lattialla yksin, vaikka olisin seissyt ihan vieressä tekemässä jotain hommaa. Muutenkin oli hirmuinen sylittelyn tarve. Ratkaisin tilanteen hankkimalla rengasliinan, jossa muksu istui kyydissä ruuanlaiton, pyykin ripustuksen, imuroinnin yms. ajan. Sen verran on nyt ilmeisesti kotitöitä tehty parissa kuukaudessa, et nyt muksu leikkii jo mielummin vieressäni lattialla, eikä enää kiipeä lahjetta pitkin. Mut isi ei kelpaa edelleenkään vaippaa vaihtamaan tai leikkimään yhtä hyvin ku äiti. Sit kun meen kokonaan pois näkyvistä tai lähden kotoa, ni isi on paras.