Yöhärdelli

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja jorika
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
no justhan nimimerkki ... kertoi menevänsä korvatulpat korvissa olohuoneeseen nukkumaan, jotta ei kaikki äänet häiritse. siis onko lasten unessa kaikki ok? jos herättää (nätisti/lempeästi) aamulla esim klo 9 (ei ole kamalan aikaisin muuten), voisi kaikki nukkua sikeästi aamuun asti.

mutta tosiaan, jos teillä asiat järjestyksessä, ollaan kaikki tyytyväisiä:)
 
Lapsi omaan huoneeseen.Ainakin meillä auttoi nukkuu yöt läpeensä ja miinottakaa sen pinnis tuteilla(meillä 7kpl) niin vaavi löytää sen itse ei tarvitse äidin nousta antamaan.Tsemppiä vaan
 
Alkuperäinen kirjoittaja ...:
"hei":lle: Meiän kaks lasta nukkuu joka aamu n.9.30:een -10.een.En oo nähny mitään syytä alkaa herättelemään niitä kesken unien, ku ei mihinkään tarvi aamulla lähteä.
Esikoinen nukkuu yöt heräämättä kertaakaan ja silti nukkuu tonne n.9-10:een.Eli ei pitkään nukkuminen johdu huonoista yöunista.Unta vaan toisilla riittää aamulla pitkään.
Kuopus saattaa herätä kerran aamuyöstä ja jatkaa sit unia.Ei kaikilla lapsilla oo tosiaan aamuvirkku-luonne...

Venlalle: mä olen ainakin niin herkkäuninen, että kuulen tosi hyvin toiseen huoneeseen lapsen itkut.
Me nukutaan kyllä kaikki samassa huoneessa, mut välillä meen ite olohuoneeseen nukkumaan korvatulpat korvissa, että en heräis kaikkiin ääniin ja silti kuulen sinne makuuhuoneesta niidenkin läpi lasten itkut. :)

jos teillä kaikki ok ja lapset saa aamulla nukkua, miksi sun pitää joskus mennä korvatulppien kanssa olkkariin?

 
Lapsethan tuhisee ja pyörii ja inahtelee unissaan, joten jos on kovin herkkäuninen, niin niihin ääniin kyllä herää. Kokemusta on...
Ja varmaan tuo "kuulen sinne makuuhuoneesta niidenkin läpi lasten itkut" tarkoittaa sitä, että JOS lapsi itkee, niin se kuuluu kyllä korvatulppien läpi, ehkä se nyt ei tarkoita sitä, että hänellä lapset itkee joka yö.

Jos jotkut on tyytyväisiä lastensa nukkumiseen, niin miksi takertua pikkuseikkoihin...
 
Kolmen vauvan kokemuksella aiheesta voin sanoa, että ihan kaikki nukkuu paremmin, kun mahd.pienestä asti nukkuu ihan omassa huoneessaan.
Ovi raollaan, niin aikuiset kyllä kuulee, kun hätä on.
( Siis vaikka se huone olisikin esim.eteiskäytävän toisessa päässä)
Ja ihan joka ininästä ei sinne kannata rynnätä, muuten lapsi kyllä oppii, että palvelu pelaa 24 /7 ...
Kokeiltu, toimii.
Viimeisimmän kanssa kyllä tuli pikku ongelmia just tän liikaa juoksemisen suhteen,
oppi tosiaan siihen, että palvelu pelaa...ja siitä nyt opeteltu pois, vaikeaa, mutta senkin oppii.
Äiti sekä lapsi ;o)
 
ihan samat kokemukset mullakin!
voi joku taas väittää muutakin, mutta omasta kokemuksesta voin sanoa myös, että kaikkia kolmea ei tule kohdeltua samallalailla. valitettavasti! esim yksi sairasteli ja tuli hoidettua "tarkemmin"...
 
Tutulta kuulostaa. Meillä tyttö kohta 11kk. 4kk iästä alkaen jokainen yö mennyt huonosti tai hyvin huonosti. On erittäin kevyt uninen ja levoton nukkuja. Omaan huoneseen ja sänkyyn siirtyminen oli se ihan ensimmäinen askel ettei vanhempien aivastukset tai peiton kahinat häirinneet hänen kuninkaallisen korkeutensa yöunia... :)) 19-20 aloitetaan nukkumaanmenotouhut - 22-23 välillä saattaa lopulta nukahtaa karmean taistelun jälkeen. Puoli viideltä noustaan joka aamu. Huoh. Kun saisi yhden yön nukkua. Vaikka edes 7 tuntia. No, kaipa hän sitten teini-ikäisenä viimeistään yönsä nukkuu...
 
Me nyt ensi yönä kokeilemme nukkumista erihuoneissa. Me vanhemmat nukumme vierashuoneessa ja vauva makkarissa. Saa nähdä miten menee.
Viime yö oli kyllä taas tosi huono, että aamulla melkein itketti kun ajattelikin yötä.
Kerron vaikka huomenna miten tämä tuleva yö meni.
 
Eka yö erihuoneissa takana. Toissa yönä ravasimme vauvan luona sen miljoona kertaa, viime yönä ehkä viisi kertaa, joten aika hyvin meni viime yö =). Jos vauva yöllä pyöri ja hyöri, niin enpä sitä kuullut. Eli toivonkipinä paremmista öistä on syttynyt =D.
Meillä kyllä joka toinen yö on pikkaisen parempi ja toinen huonompi, joten saa nähdä miten ensi yö menee. Mutta tällä järjestelyllä jatkamme nyt ainakin toistaiseksi ja yritetään saada jonkinmoista tolkkua öihin.

Kiitos kaikille vinkeistä ja vertaistuesta. Kirjoittelen ja kerron miten homma etenee =D.
 
jorika:
Me annetaan pojan kitistä itsekseen, jos kuulostaa, että mitään hätää ei ole, ja yleensä hän nukahtaakin ihan kohta itsekseen takaisin. En tiedä miten toimitte yleensä, mutta neuvoisin siis, että ei ihan joka kitinää kannata ehkä mennä katsomaan.

Kerrohan sit miten alkaa sujua vai alkaako ollenkaan...
 
Meillä vauvan yölevottomuus on aina ollut sitä, että hän nimenomaan möyrii ja pyörii sängyssään ja koska itse ei voi siinä "melussa" nukkua, on sitä tullut ravattua laittamassa tuttia suuhun jolla vauva rauhoittuu... hetkeksi. Kitissyt hän ei ole, vaan tuosta levottomuudesta seuraava vaihe on ihan itku.

Viime yönä nukuttiin oikein levollisesti tuonne neljään saakka (ennätys) ja sitten herättiin itkuun, joka ei sit loppunut millään. Lopulta otimme vauvan viereen nukkumaan ja yhdeksän jälkeen vasta heräsimme.

Eli kyllä meillä yöt ovat parantuneet, kun nukutaan erihuoneissa, vaikka tohinaa jonkin verran riittääkin. Saa nähdä mitä vauva tuumaa, kun vaihdamme huoneita eli hän siirtyy omaan huoneeseen ja me takaisin makuuhuoneeseen.

Nyt aamupalalle... =D
 
Meillä otettiin raju linja sen suhteen, että kun vauva siirtyi omaan huoneeseen, niin ei enää nostettu vanhempien viereen olleenkaan. Kannattaa ottaa unikoulu samalla kehiin. Ei siinä mennyt kuin pari yötä, niin lapsi oppi nukkumaan omassa huoneessa. Tiedän, että aamuyöstä väsyneenä tekee mitä tahansa, että saisi vauvan rauhoittumaan, mutta yllättävän äkkiä vauva oppii myös sen, että pääsee vanhempien viereen kun sinnikkäästi vain huutaa. Tästä alkaa taas vain uusi rumba.
 
Huoh, olet -kouluttaja- varmaan ihan oikeassa. Pitäis nyt vaan vauva "opettaa" nukkumaan yönsä kunnolla, jotta itsekin pääsisi nukkumisen makuun. Alkaa vain välillä kypsyttämään, kun tämän nukkumisen kanssa olemme tapelleen sen 9kk.
Ja se vauvan itku... varsinkin yöllä...erittäin huono yhdistelmä.
Sitä niin helposti ottaa vauvan syliin ja ottaa viereen nukkumaan, koska on raskasta katsoa kun hän hysteerisesti itkee ja hyvä että saa henkeä...
 
Oho. Ymmärrän kyllä että nukutetaan vauvaa omassa huoneessa jos sujuu suht hyvin (ja tiedän lukuisia tapauksia). Mutta itse en kyllä hysteerisesti itkevää 9 kk pakottais nukkumaan YKSIN.
Ja kokemusta on kahdesta huonounisesta vauvasta (molemmat alkoivat nukkumaan paremmin n. 1,5 vuotiaina). Jokainen tyylillään, mutta itse en olisi noin pientä noin kovasti huudattanut (teitysti muutoksen yhteydessä pari yötä voi huudella, mutta ainakaan en jos itkut eivät vähenisi). Itse ainakin huomasin, että esikoisemme pelkäsi yksinoloa, joten halusin suoda hänelle turvalliselta tuntuvan nukkumaympäristön. Vaikka siitä valitettavasti itse sainkin kärsiä...

Tsemppia kaikille asian kanssa painiskeleville!!!
 
Hyvän ystäväni vauva parin ensimmäisen vkon jälkeen siirtyi omaan huoneeseen ja on alusta saakka nukkunut hyvin. Kyllä vauvan 'hätään' varmasti äiti tai isä herää!
Vauvat puhisevat ja tuhisevat todella paljon nukkuessaan, itse varmasti reagoisin niistä jokaiseen hädissäni enkä saisi nukuttua lainkaan...
Tässä vaiheessa vasta esikoista odotellaan, joten katsotaan syksyllä miltä elämä perheessämme näyttää! Toiveeni on, että vauvamme suht alusta lähtien nukkuisi omassa huoneessaan, mutta katsotaan sitten tulokkaan mukaan mikä meille sopii parhaiten. Jokainen lapsi on erilainen, myös nukkumistavoissaan. Toinen tarvitsee varmistusta ja läheisyyttä koko ajan, toinen taas ei pysty perhepedissä nukkumaan vaan pitää koko perheen hereillä.
Voisiko olla, että 'me' äidit usein pidämme lapsemme 'vauvoina' niin pitkään kuin mahdollista? Pidämme heidät vieressämme vaikka lapsi itse olisi jo valmis esim. omaan huoneeseen...?
 
Emppu; siis ei me hysteeristä lasta tietenkään yksin omaan huoneeseen jätetä tai anneta itkeä. Meillä vauva saattaa yöllä herätä itkemään (esim. kaipaa tuttia) ja jos häntä ei ota syliin, vaan yrittää silittää ja hoivata niin että hän on sängyssään, voi itku muuttua hysteeriseksi. Silloin tottakai otamme syliin. Koskaan hän ei yksin ole, kun itkee. Mitään viitteitä tms. ei ole että vauva pelkäisi nukkua yksin, siitä ei ole kyse. Minä kyllä haluaisin, että lapseni nukkuisi vielä meidän vanhempien kanssa makuuhuoneessa, mutta taidetaan kaikki olla puolin ja toisin liian herkkäunisia.

Piitsu; meillä nukuttiin ekat kuukaudet perhepedissä, se oli helpoin tapa jo imetyksenkin takia. Hiljalleen alkoi kypsyä ajatus siirtää vauva omaan sänkyyn ja nyt on kypsynyt siirtää hänet omaan huoneeseen. Meidän tapauksessa voikin olla niin, että vauva olisikin ollut alusta asti valmis omaan huoneeseen, mutta meillä vanhemmilla... tai ehkä lähinnä minulla on ottanut aikansa, jotta sopeudun siihen että vauva "erkanee" minusta =). Sinulle onnellista odotusta =D.

Update viimeyöstä: kerran kävin vauvan kääntämässä, kun oli unissaan mahalleen kääntynyt eikä osannut kääntyä takaisin ja sitä itki. Muuten koisittiin seitsämään saakka kaikki... =D.


 
Olen seurannut tätä ketjua, kun itsellä pian 10kk tyttö, ja ongelmana aikaiset herätykset. Parhaillaan herää neljältä ja viimeistään viideltä alkaa aamu! Ranteet auki... Tästä ketjusta viisastuneena laitettiin arvon yökukkuja omaan huoneeseen viime yöksi, ja kas, kas, hän nukkui kuuteen! Voitteko kuvitella? Kävin kaksi kertaa antamassa tutin, mutta siinä se oli. Katsotaan, miten ensi yö menee...
 
Apuja kiitos!

Meillä poika pian 9kk ja ongelma lähes sama kuin teillä muilla, mutta minä olen opettanut pojan siihen, että saa aina herätessään tissiä. Poika on koko tämän 9 kk:n ajan herännyt noin 5 krt yössä ja aina uudelleen nukahtaakseen tarvitseen imaisun tisua. Välillä joskus 3-4 kk:n iässä heräsi vain noin 3 krt yössä, mutta nyt 5-7. Meille paistaa aamuaurinko huoneeseen ja on melko kuumaakin, joten osaltaan varmasti johtuu siitä. Olen yrittänyt silittelyä ja tuttia, mutta poika huutaa niin lujaa, että koko kerrostalo herää. Poika on muutenkin tosi kova luontoinen eli ei helpolla anna periksi. Siis? Annanko pojan vain karjua vai auttaisko tässäkin toiseen huoneeseen siirto? En ole puuttunut tähän asiaan aiemmin kun minua ei ole juurikaan yöheräilyt vaivannut, mutta nyt alkaa silmien aluset tummumaan ja muutenkin väsyttämään. Olisin siis kiitollinen neuvoista.

ps. Poika ei juurikaan suostu juomaan muutakuin tissiä, mutta syö hyvin ruoat päivisin. Kooltaan 75 cm ja 11 kiloa.
 
Maya80, sulle en osaa antaa neuvoja, kun meillä yösyönti lopetettiin 1/2 vuoden iässä.

Mutta Eve: tuntuu tosi kivalta, jos sait apua aikaisiin herätyksiin tästä ketjusta =)
Minä olin niin onnellinen sen jälkeen, kun poika alkoi nukkua läpi yön omassa huoneessaan, että päätin silloin, että kerron kaikille mahdollisille tästä keinosta levottomien öiden taltuttamiseen. Me itse saimme tämän vinkin (siirtää lapsi eri huoneeseen nukkumaan) omilta tutuiltamme ja kylläpä olikin loistava neuvo, elämä hymyilee jälleen ihan eri tavalla =)
 
Maya80:lle eli kyllä ensin sen yötissin jättäisin pois ja sitten siirtäisin toiseen huoneeseen. Tuskin tarvitsee enään ravintoa öisin ja lähinnä vain kaipaa äidin lämpöä ja läheisyyttä. Kun yöllä tulee ikävä ja tissiä kaipailee, tassuttele (silitä ja taputtele pepulle) mutta pysy tiukkana yösyömisen suhteen. Lapsi kyllä kestää mielipahan, kun olet sinä tai isä lohduttamassa. Tämän jälkeen vasta siirtäisin omaan huoneeseen.
 

Yhteistyössä