M
Muutto vk 39-40?
Vieras
Hei!
Olen raskaana viikolla 5. Minulla on tammikuussa 3 vuotta täyttävä ihana esikoinen ja hieman toisesta lapsesta olen haaveillutkin, mutta ajankohta on huono. Ensimmäinen ja nyt tämä toinenkin raskaus ovat alkaneet säntillisestä pillereiden syömisestä huolimatta, joten mistään suunnitelluista raskauksista ei ole ollut kyse, mutta onnellisia asioita silti! <3
Kuitenkin palatakseni tähän nykyiseen raskauteen.. Lasketunajan paikkeilla meillä on muutto toiselle puolelle Suomea miehen aloittaessa uudet opinnot ja samalla omat opintoni jäävät tänne nykyiseen kaupunkiin (ensi talvena gradu). Muutto ja synnytys ei sovi ihan saman viikon kuvioihin ja ei voi olla varmaa, kummalla puolella muuttoa synnytys sitten tapahtuu. Emme voi muuttaa aikaisemmin, koska mieheni on tällä hetkellä töissä tapahtumatuottajana määräaikaisella sopimuksella ja ko. tapahtuma loppuu vasta 2 viikkoa ennen muuttoa ja tapahtuman aikaan hänen täytyy todellakin olla täällä nykyisellä paikkakunnalla, vaikka muutoin etätyötkin onnistuu. Tietenkin vaihtoehtona on myös, että minä jään tänne nykyisellä paikkakunnalle asumaan synnytyksen yli ja sitten vasta lähden uudelle paikkakunnalle, mutta silti haluaisin mieheni mukaan synnytykseen. Hän ei vaan pysty irrottautumaan koulustansa kovin pitkäksi aikaa matkustaakseen minun synnytykseen mukaan (käytännönläheinen tiivis koulu, jossa läsnäolo lähes tulkoon 100% jo oman turvallisuuden takia itse työssä). Pari kuukautta myöhemmin raskaaksi tuleminen olisi ollut jo paljon helpompi elämämme kannalta.
Minua mietityttää, että jos nyt joudunkin elämän ja käytännön pakottamana tekemään abortin, jääkö se vaivaamaan minua? Ja jos tulen myöhemmin uudestaan raskaaksi, vaivaako abortti minua sen raskauden aikana ja vauvan synnyttyä? Mietinkö, että millainen lapsi hän olisi ollut, sukupuolta yms? Abortti tuntuu niin huonolta vaihtoehdolta, mutta elämäntilanne on myös huono, mm. myös rahallisesti, kun kummatkin olemme ensisyksynä jälleen opiskelijoita, vaikka toki säästöjäkin on.
Lisäksi minua hieman arveluttaa muuttaa toiselle puolelle Suomea ilman tukiverkkoa jo yhdenkin lapsen kanssa, entä jos siinä samassa myräkässä syntyy toinen pieni lapsukainen meidän elämään? Nykyisin olemme asuneet 100km päässä kummankin meidän lapsuuden kodeista, lisäksi samalla paikkakunnalla asuu paljon meidän pitkäaikaisia ystäviä ja omia sisaruksiamme ja elämme hyvin sosiaalista elämää oman ja läheistemme lapsien ehdoilla tietenkin
Tiedän jo nyt melko varmaksi, että palaamme takaisin tänne koti-Suomeen, kunhan opinnot antavat periksi
Tällä hetkellä kaipaan valoa tunnelin päähän ja tsemppiä, sekä muiden selviytymisiä mahdottomista hetkistä!
Olen raskaana viikolla 5. Minulla on tammikuussa 3 vuotta täyttävä ihana esikoinen ja hieman toisesta lapsesta olen haaveillutkin, mutta ajankohta on huono. Ensimmäinen ja nyt tämä toinenkin raskaus ovat alkaneet säntillisestä pillereiden syömisestä huolimatta, joten mistään suunnitelluista raskauksista ei ole ollut kyse, mutta onnellisia asioita silti! <3
Kuitenkin palatakseni tähän nykyiseen raskauteen.. Lasketunajan paikkeilla meillä on muutto toiselle puolelle Suomea miehen aloittaessa uudet opinnot ja samalla omat opintoni jäävät tänne nykyiseen kaupunkiin (ensi talvena gradu). Muutto ja synnytys ei sovi ihan saman viikon kuvioihin ja ei voi olla varmaa, kummalla puolella muuttoa synnytys sitten tapahtuu. Emme voi muuttaa aikaisemmin, koska mieheni on tällä hetkellä töissä tapahtumatuottajana määräaikaisella sopimuksella ja ko. tapahtuma loppuu vasta 2 viikkoa ennen muuttoa ja tapahtuman aikaan hänen täytyy todellakin olla täällä nykyisellä paikkakunnalla, vaikka muutoin etätyötkin onnistuu. Tietenkin vaihtoehtona on myös, että minä jään tänne nykyisellä paikkakunnalle asumaan synnytyksen yli ja sitten vasta lähden uudelle paikkakunnalle, mutta silti haluaisin mieheni mukaan synnytykseen. Hän ei vaan pysty irrottautumaan koulustansa kovin pitkäksi aikaa matkustaakseen minun synnytykseen mukaan (käytännönläheinen tiivis koulu, jossa läsnäolo lähes tulkoon 100% jo oman turvallisuuden takia itse työssä). Pari kuukautta myöhemmin raskaaksi tuleminen olisi ollut jo paljon helpompi elämämme kannalta.
Minua mietityttää, että jos nyt joudunkin elämän ja käytännön pakottamana tekemään abortin, jääkö se vaivaamaan minua? Ja jos tulen myöhemmin uudestaan raskaaksi, vaivaako abortti minua sen raskauden aikana ja vauvan synnyttyä? Mietinkö, että millainen lapsi hän olisi ollut, sukupuolta yms? Abortti tuntuu niin huonolta vaihtoehdolta, mutta elämäntilanne on myös huono, mm. myös rahallisesti, kun kummatkin olemme ensisyksynä jälleen opiskelijoita, vaikka toki säästöjäkin on.
Lisäksi minua hieman arveluttaa muuttaa toiselle puolelle Suomea ilman tukiverkkoa jo yhdenkin lapsen kanssa, entä jos siinä samassa myräkässä syntyy toinen pieni lapsukainen meidän elämään? Nykyisin olemme asuneet 100km päässä kummankin meidän lapsuuden kodeista, lisäksi samalla paikkakunnalla asuu paljon meidän pitkäaikaisia ystäviä ja omia sisaruksiamme ja elämme hyvin sosiaalista elämää oman ja läheistemme lapsien ehdoilla tietenkin
Tiedän jo nyt melko varmaksi, että palaamme takaisin tänne koti-Suomeen, kunhan opinnot antavat periksi Tällä hetkellä kaipaan valoa tunnelin päähän ja tsemppiä, sekä muiden selviytymisiä mahdottomista hetkistä!
Nyt toinen lapsi tulossa ja todennäköisesti taas keskelle remonttia 
Ehkäisy petti ja jutut asunnon ja remonttiaikataulujen ym. kanssa kusivat pahasti, vaikka alettiin heti järjestää asioita kun huomasin olevani raskaana, että tällä kertaa ei olisi niin kovaa stressiä. Kyllä mä uskon että pärjätään, niinhän me pärjättiin viimeksikin. Ja tekin pärjäätte.
Taas näitä tyhmimmät syyt tehdä abortti-kategorian top 10. Ellei sitten ole joku aivoton provo taas.