ylivilkkaus/ uhmaa

Mulla on kamalan paha mieli/ olotila. Nyt kyselenkin teiltä voiko tämä todella olla normaalia villiyttä? Me oltiin eilen pojan kanssa mammatapaamisessa missä oli pari muutakin lasta. Muiden lapset leikki leluilla ja istui ja olivat kiltisti mutta meidän poika juoksi KOKO AJAN ympäriinsä, ei hetkeäkään paikalla. Sitten sai raivareita kun ei esim. saaanut kiivetä pöydälle ym. Yritti rappuhin ja tönäs yhtä tyttöä. Tämän äiti totes "teidän poika on niin kamalan villli, mitäköhän sille pitäs tehdä" sillon meinasin porua vääntää ja kotiin tullessa ja koko illan pidättelin kyyneleitä. Mietin koko illan onko pojassa joku vika kun ei osaa olla paikallaan. Tänään kyselin neuvolassa ja siellä sanoivat että näin pienelle ei tehdä mitään diagnooseja vasta 3- vuotiaana huolestutaan jos siiilonkin yhtä villi eikä keksity. Mulla on koko ajan kyyneliä mutta en uskalla päästää itkua tuleen koska pelkään että porusta ei tule loppua.

Kotona poika myös villi mutta jaksaa kuunnella satuja ja leikkiäkin , tv.tä katselee pitkiäkin aikoja rauhassa. Neuvoja. Ikää pojalla on 2 vuotta.

 

jokunen aika sitten käytiin samasta asiasta keskustelua, kurkkaahan tänne..

http://www.kaksplus.fi/keskustelu/?mode=viewtopic&tid=515664

 

ihan normaaliahan tuo on...lapset ovat yksilöitä , toiset vilkkaampia (niin kuin meidän poika =) ) ja toiset rauhallisempia. JA juuri nuo 2 -vuotiaat osaavatkin tehä juuri nuo temput että juoksutetaanpas vähän äitiä. Meillä pojalla tämä vauhti aika loppui siinä 3vuoden tienoilla.

Poikasi on vaan hyvin aktiivinen ja haluaa tutustaua maailmaan äitiä juostuttaen...tiedä mikä kilpaurheilija hänestä vielä kehittyy

meillä on nyt tuo pienin 1v8kk ja vauhtia riittää hälläkin. Isoveljeä hakataan sen kun kerkee ja kavereitakin välillä koitetaan nipistellä. Ei kannata välittää mitä toiset sanoo. lapsesi opettelee tulemaan toimeen toisten kanssa , ei hän kiusatakseen vielä osaa kavereita töniä. Ja samalla etsii rajojaan mitä saakaan tehä ja mitä ei.