Voiko olla rasittavampaa kuin että lapsi hyörii ja pyörii aamusta iltaan ja puhuu ihan kokoajan. Onko kellään muilla tällaisia lapsia? Miten jaksatte heidän kanssaan? Meidän yv on 4-vuotias. Mitään ei tottele ja lällättelee kun komennan tai annan arestia. Hermoja raastava tapaus. Muut ihmiset kyllä kehuvat kuinka ihana ja reipas lapsemme on.
Ylivilkkaita lapsia?
- Viestiketjun aloittaja Tiuski
- Ensimmäinen viesti
JONSERED Karhunkantaja
Helpolla pääset! 
Meillä äidillä adhd, pojalla ja kahdella tyttärellä... isälläkin, mutta ei dgn, vielä. Puhetta riittää ja menoa.
Ota välillä itsellesi jäähy, että saat levätä, vartin kävelylenkkikin lataa hyvin, kun joku vahtii vekaraa.
Meillä äidillä adhd, pojalla ja kahdella tyttärellä... isälläkin, mutta ei dgn, vielä. Puhetta riittää ja menoa.
Ota välillä itsellesi jäähy, että saat levätä, vartin kävelylenkkikin lataa hyvin, kun joku vahtii vekaraa.
Mulla kolme vuotias poika ja on kyllä aikas villi ja ei todellakaan meinaa totella välillä yhtään mitään.. kyllä välillä on on yli vilkaskin!! Ei sitä ehkä aina jaksakkaan.. en tiedä oikein mitään selviytymis kainoja.. heh. on vielä itselläkin hakusessa. Mut pakko vaan yrittää pitää jotkut rajat sentään. Mulla myös hoitolapsi niin poikani välillä kiusaa tätä hoitolasta. eikä usko kun kiellän ettei niin saa tehdä. mitä lie huomion kaipuuta tai jotain.. en tiedä.
Meillä on hyvin vilkas 3-vuotias poika :heart: . Energiaa riittää aamusta iltaan, ja jopa öisin... olispa sitä itekin noin energinen, etenkin noin vähillä nukkumisilla! Keskittymiskyky on mitä on, mutta kuuluu ikään. Ja uhmaakin riittää... plus kiusaa pienempiä/arempia lapsia, mikä ei ollenkaan niin hyvä juttu... mutta tosi vaikeaa olisi kuvitella meille minkään muunlaista lasta! Juuri täydellinen lapsi meille ja niin rakas :heart: kaikkine piirteineen.
Onhan tuo meidänkin vesseli aika vilkas mm. puhua pälpättää paljon mikä kyllä taitaa kuulua tähän ikäänkin, 4 vee.
Jostain luin ihan tällä viikolla, kun oli tehty tutkimusta jossa oli, että paremmilla unilla voidaan hoitaa useampien lasten ylivilkkaus eli jos on ylivilkkautta niin kannattaa ensin kiinnittää huomio nukkumiseen; nukkuuko lapsi riittävästi pitkälläkin aikavälillä?
Jostain luin ihan tällä viikolla, kun oli tehty tutkimusta jossa oli, että paremmilla unilla voidaan hoitaa useampien lasten ylivilkkaus eli jos on ylivilkkautta niin kannattaa ensin kiinnittää huomio nukkumiseen; nukkuuko lapsi riittävästi pitkälläkin aikavälillä?
Meillä vilkas 5 v. Kohta onkin lastenlääkärille aika jossa määritellään mahdolliset jatkotutkimukset. Viime viikolla käytiin toimintaterapeutilla ja ensi viikolla vielä. Puheterapiassa käyty 3v. asti, nyt vain puolivuosittain ja syksyllä seur. kerran. Kotona ei nuku päikkäreitä, hoidossa joskus. Nukkuu yleensä klo 21 - 07.
jep. Meillä minä:ei diagnosoitu tapaus.poika 2v3kk ilm myös. Ihan samankaltaista höpöttelyä, vaikeutta rauhoittua yms.
Itse kun tiedän niin arki sujuu paremmin. Isäntäkään ei enää suutu kun tulen yöpaidan haku reissulta puolen tunnin päästä ilman yöpaitaa mutta pyykit on kuivumassa ja lakanat mankeloituna! B) heh heh.
Vetää kyllä välillä vakavaksi kun jotain oikeasti tärkeää unohdan esim ruoan tekemisen.
Itse kun tiedän niin arki sujuu paremmin. Isäntäkään ei enää suutu kun tulen yöpaidan haku reissulta puolen tunnin päästä ilman yöpaitaa mutta pyykit on kuivumassa ja lakanat mankeloituna! B) heh heh.
Vetää kyllä välillä vakavaksi kun jotain oikeasti tärkeää unohdan esim ruoan tekemisen.
Me oltiin jo puheterapiassa ja käytiin neuvolan psykologilla muutaman kerran ja nyt odotellaan pääsyä tk:n psykologille. Menee kans vähä myöhälle, esikoulu alkaa nyt syksyllä :/
Eniten turhauttaa tää tutkimusten hitaus, ohjataan koko ajan paikasta toiseen ja aina odotusaika jotain pari kuukautta :headwall:
Päiväkodissa poika vilkkaimmillaan ja siellä on kuulemma vaikeeta, kotona kahden kesken mielestäni ihan tavallinen. Toki olen itsekkin vilkas, joten en välttämättä edes huomaa, että jotain erityistä vilkkautta olisi B)
Pojan isällä lukivaikeuksia ja äidillä vaikeuksia keskittymisessä ja muistamisessa. Hyvät geenit poika perinyt :wave:
Eniten turhauttaa tää tutkimusten hitaus, ohjataan koko ajan paikasta toiseen ja aina odotusaika jotain pari kuukautta :headwall:
Päiväkodissa poika vilkkaimmillaan ja siellä on kuulemma vaikeeta, kotona kahden kesken mielestäni ihan tavallinen. Toki olen itsekkin vilkas, joten en välttämättä edes huomaa, että jotain erityistä vilkkautta olisi B)
Pojan isällä lukivaikeuksia ja äidillä vaikeuksia keskittymisessä ja muistamisessa. Hyvät geenit poika perinyt :wave:
Hei!
Miten teillä tuo ylivilkkaus/ADHD ilmenee tai mistä ootte alkaneet ees epäilemään? Mikä on normaalia, ikään kuuluvaa heiluntaa n.3-vuotiailla?
Meillä 3-vuotias tyttö ja itsekseni oon miettinyt et onkohan jotain tuommoista..tyttö ei tunnu istuvan hetkeäkään paikoillaan, huutaa ja heiluu kuin mikäkin..vai liekkö syy "huonossa kasvatuksessa" :ashamed:
Viime neuvolankin testit meni ihan penkin alle, kun tyttö juoksenteli pitkin terkan huonetta, eikä oikeastaan mitään mitä piti, ainakaan oikeaan aikaan(eli omin päin meni tekemään, ei pyydettäessä) Kaiken lisäksi puhui suputtamalla, ettei terkke kuullut tuota puhettakaan ja antoi lapun puheterapeutille.
Miten teillä tuo ylivilkkaus/ADHD ilmenee tai mistä ootte alkaneet ees epäilemään? Mikä on normaalia, ikään kuuluvaa heiluntaa n.3-vuotiailla?
Meillä 3-vuotias tyttö ja itsekseni oon miettinyt et onkohan jotain tuommoista..tyttö ei tunnu istuvan hetkeäkään paikoillaan, huutaa ja heiluu kuin mikäkin..vai liekkö syy "huonossa kasvatuksessa" :ashamed:
Viime neuvolankin testit meni ihan penkin alle, kun tyttö juoksenteli pitkin terkan huonetta, eikä oikeastaan mitään mitä piti, ainakaan oikeaan aikaan(eli omin päin meni tekemään, ei pyydettäessä) Kaiken lisäksi puhui suputtamalla, ettei terkke kuullut tuota puhettakaan ja antoi lapun puheterapeutille.
JONSERED Karhunkantaja
Alle eskari- tai kouluikäiselle on mielestäni turha alkaa diagnooseja sorvailemaan... niitä tunnutaan vaativan heti, kun naapurin tädin anopin tuttavan tuttu sanoo, että lapsi ei ole samanlainen, kuin joku toinen.
Siinä vaiheessa, kun oireet selkeästi ovat lapselle itselleen rasite, on aihetta selvittää, mistä mikin johtuu.
Siinä vaiheessa, kun oireet selkeästi ovat lapselle itselleen rasite, on aihetta selvittää, mistä mikin johtuu.
Ihanaa, että muitakin löytyy.. =)
Meillä 4v poika aikamoisen vilkas tapaus, puhua pälpättää koko ajan, leikkiminen kovaäänistä yms..Pikkuveli vajaa 2v seuraa perässä minkä pystyy ja itse olen aika ajoin melko väsynyt :/ Kotona vielä menee ihan hyvin, mutta innostuu aina liikaa jos tulee vieraita tai kyläillään tai kerhoillaan. Kotihoidossa on vielä, syksyllä yritän saada osa-aika hoitoon päiväkotiin. neuvolan täti suosittelee myös puheterapiaa, koska osa kitjaimista puuttuu/menee sekaisin keskenään
Meillä 4v poika aikamoisen vilkas tapaus, puhua pälpättää koko ajan, leikkiminen kovaäänistä yms..Pikkuveli vajaa 2v seuraa perässä minkä pystyy ja itse olen aika ajoin melko väsynyt :/ Kotona vielä menee ihan hyvin, mutta innostuu aina liikaa jos tulee vieraita tai kyläillään tai kerhoillaan. Kotihoidossa on vielä, syksyllä yritän saada osa-aika hoitoon päiväkotiin. neuvolan täti suosittelee myös puheterapiaa, koska osa kitjaimista puuttuu/menee sekaisin keskenään
erittäin vilkas 5v poika..neuvolan 5v testit meni aika penkin alle,koska poju ei pysty keskittymään yhtään..kotona herää n.6 aikoihin ja riehakas meno jatkuu n.21 asti illalla..joskus menee jopa kymmeneen..neuvolassa epäillään ADHD:ta..jatko tutkimuksiin mennään..tytöt meillä ovat vilkkaita myös,mutta ei yllä poikamme menoon..olen kaiken lisäksi yksinhuoltaja ja voin sanoa että kyllä illalla väsyttää
Moi, saisiko täältä apua...neuvola ei ota todesta.
Meillä on kolme lasta joista keskimmäinen on 4. Jatkuvasti liikkeessä, millään lelulla ei leiki "kunnolla" vaan se joko hajotetaan tai sitten se on täysin huomiotta. Kaikkialle juosten, kaupungissa joudun pitämään valjaita. Ei keskity esim. piirtämiseen, osaa kyllä neuvolan kolmiot ja neliöt mutta tiukkaa tekee. Puhuu koko ajan ja on ns. viidessä paikassa yhtä aikaa. Nämä vielä menisivät, mutta hän on erittäin äkkipikainen, ja tottelematon. kerhossa on ollut TÄHÄN asti ok, nyt viimeksi jouduin menemään paikalle kun vetäjät soittivat että huutaa vain keskellä pihaa eikä mikään/kukaan saa aisoihin. Poika oli täysin omassa huudossaan, ei reagoinut mihinkään, ihan raivona vain, kun sain viimein rauhoittumaan, syy oli juoksukilpailun häviö. Ei siis mitään vakavaa. Näitä vastaavia sattuu kotona päivittäin, ilman syytäkin saatta suuttua, rikkoa, lyödä, potkia, ja sitten minutin kuluttua kuin ei mitään olisi sattunutkaan. Eli raivarit tulevat ja menevät. Neuvola sanoo jo toista vuotta minulle kun puhun tästä, että se kuuluu ikään. Mielestäni ei voi kuulua, ei enää, kun tätä on ollut aina ja se vain pahenee kun pojan voimat kasvaessa lisääntyvät. Hän on lyönyt tovereitaan pihalla, ja rikkonut tahallaan lelujansa yms, kun ei ole saanut tahtoaan läpi. Enkä ole mikään eilisen teeren äiti, joten kasvatus ei ole pullamössöä.
Kaupoissa yms paikoissa hänen kanssaan on hankalaa, juoksee, kirkuu, matkii kissaa, koiraa, käkeä, huutaa, pitelee tavaroihin, ei tottele, autossa vielä on ihan normaali, mutta heti kun ympärille tulee esim. marketin kaikki hälinä ja siellä olevat ihmiset ja asiat, poika ikäänkuin sekoaa, ja tatsia ei enää saa kuin pakottamalla ja huutamalla vain kuulee, joloin ollaankin tilanteessa että muksu huutaa, minä kannan kainalossa väkisin ulos jossa sitten rauhoitutaan ja kaupan päälle siihen tulee joku mummeli neuvomaan....
Kuljetan koulubussille koulupäivinä, jolloin kaikki lapset ovat kyydissä, poika karkaa autosta, renaa muiden autojen kahvoja, juoksee tielle, on kuin mettässä kasvanut. Mitään kontaktia ei saa, ei millään. Tällaiset ovat meillä jokapäiväistä. Välillä toki menee tunti pari ilman mitään konfliktia...
Vanhempi poika on 7 ja rauhallinen, leikit ovat enommäkseen heidän välillään kinaa ja tappelua, kun 4 vuotias menettää hermonsa. Nuorin on 1 vuotias ja häneen 4 vuotias suhtautuu ihan hyvin, ei ole mustasukkainen tms. Leikkivät ihan ok, ilmeisesti koska 4 vuotias voi johtaa ja päättää yksin 1 vuotiasta vastaan helposti mitä seuraavaksi tapahtuu.
Poika saa lisäksi kamalan kohhtauksen jos olen lähdössä vain yhden lapsen kanssa jonekkin ja pitäisi jäädä isän kanssa kotiin. Sama juttu toisin päin, isä lähtee toisen kanssa ja hänen pitäisi jäädä minun kanssa. Kumpikin on saanut taspuoisen kohtelun kaikessa, sääntöjä on noudatettu, tavat opetettu.
Kaikesta tästä olen puhunut neuvolassa jo kauan, ja aina sitä pidetään jotenkin liioiteltuna tai ikään kuuluvana. Alkaa hirvittää kahden vuoden päässä oleva eskari...miten siitä selvitään?
Onko kellään mitään - siis ihan mitä tahansa sanottavaa tähän? Vastaavia kokemuksia? Mistä olette saaneet apua? Meneekö tämä ikinä ohi? sähköpostini on sissy@netti.fi, jonne toivon vastauksia. Luen kyllä tätäkin palstaa, mutta edelliseen vedoten harvoin.
Meillä on kolme lasta joista keskimmäinen on 4. Jatkuvasti liikkeessä, millään lelulla ei leiki "kunnolla" vaan se joko hajotetaan tai sitten se on täysin huomiotta. Kaikkialle juosten, kaupungissa joudun pitämään valjaita. Ei keskity esim. piirtämiseen, osaa kyllä neuvolan kolmiot ja neliöt mutta tiukkaa tekee. Puhuu koko ajan ja on ns. viidessä paikassa yhtä aikaa. Nämä vielä menisivät, mutta hän on erittäin äkkipikainen, ja tottelematon. kerhossa on ollut TÄHÄN asti ok, nyt viimeksi jouduin menemään paikalle kun vetäjät soittivat että huutaa vain keskellä pihaa eikä mikään/kukaan saa aisoihin. Poika oli täysin omassa huudossaan, ei reagoinut mihinkään, ihan raivona vain, kun sain viimein rauhoittumaan, syy oli juoksukilpailun häviö. Ei siis mitään vakavaa. Näitä vastaavia sattuu kotona päivittäin, ilman syytäkin saatta suuttua, rikkoa, lyödä, potkia, ja sitten minutin kuluttua kuin ei mitään olisi sattunutkaan. Eli raivarit tulevat ja menevät. Neuvola sanoo jo toista vuotta minulle kun puhun tästä, että se kuuluu ikään. Mielestäni ei voi kuulua, ei enää, kun tätä on ollut aina ja se vain pahenee kun pojan voimat kasvaessa lisääntyvät. Hän on lyönyt tovereitaan pihalla, ja rikkonut tahallaan lelujansa yms, kun ei ole saanut tahtoaan läpi. Enkä ole mikään eilisen teeren äiti, joten kasvatus ei ole pullamössöä.
Kaupoissa yms paikoissa hänen kanssaan on hankalaa, juoksee, kirkuu, matkii kissaa, koiraa, käkeä, huutaa, pitelee tavaroihin, ei tottele, autossa vielä on ihan normaali, mutta heti kun ympärille tulee esim. marketin kaikki hälinä ja siellä olevat ihmiset ja asiat, poika ikäänkuin sekoaa, ja tatsia ei enää saa kuin pakottamalla ja huutamalla vain kuulee, joloin ollaankin tilanteessa että muksu huutaa, minä kannan kainalossa väkisin ulos jossa sitten rauhoitutaan ja kaupan päälle siihen tulee joku mummeli neuvomaan....
Kuljetan koulubussille koulupäivinä, jolloin kaikki lapset ovat kyydissä, poika karkaa autosta, renaa muiden autojen kahvoja, juoksee tielle, on kuin mettässä kasvanut. Mitään kontaktia ei saa, ei millään. Tällaiset ovat meillä jokapäiväistä. Välillä toki menee tunti pari ilman mitään konfliktia...
Vanhempi poika on 7 ja rauhallinen, leikit ovat enommäkseen heidän välillään kinaa ja tappelua, kun 4 vuotias menettää hermonsa. Nuorin on 1 vuotias ja häneen 4 vuotias suhtautuu ihan hyvin, ei ole mustasukkainen tms. Leikkivät ihan ok, ilmeisesti koska 4 vuotias voi johtaa ja päättää yksin 1 vuotiasta vastaan helposti mitä seuraavaksi tapahtuu.
Poika saa lisäksi kamalan kohhtauksen jos olen lähdössä vain yhden lapsen kanssa jonekkin ja pitäisi jäädä isän kanssa kotiin. Sama juttu toisin päin, isä lähtee toisen kanssa ja hänen pitäisi jäädä minun kanssa. Kumpikin on saanut taspuoisen kohtelun kaikessa, sääntöjä on noudatettu, tavat opetettu.
Kaikesta tästä olen puhunut neuvolassa jo kauan, ja aina sitä pidetään jotenkin liioiteltuna tai ikään kuuluvana. Alkaa hirvittää kahden vuoden päässä oleva eskari...miten siitä selvitään?
Onko kellään mitään - siis ihan mitä tahansa sanottavaa tähän? Vastaavia kokemuksia? Mistä olette saaneet apua? Meneekö tämä ikinä ohi? sähköpostini on sissy@netti.fi, jonne toivon vastauksia. Luen kyllä tätäkin palstaa, mutta edelliseen vedoten harvoin.
Moi! Kannattaa ottaa perheneuvolaan yhteyttä ja kysyä sieltä neuvoja ja pyytää tutkimuksia!! Tavallisessa neuvolassa ei asiaan osata suhtautua eikä neuvoja saa. Mulla kans 5 v. ylivilkas lapsi, jota ei ole ainakaan vielä tutkittu mutta todennäköisesti jossain vaiheessa. Itse varmaan otan kans ens viikolla sinne yhteyttä ja kyselen apua.. Olen itse netissä tällä viikolla surffaillut ja epäilen että lapsellasi saattaa olla ADHD ja ehkä autismia. Omalla lapsellani epäilen näitä piirteitä.. Oli mikä oli niin pitkää pinnaa vaaditaan eli tsemppiä! Ilmoittelehan mitä sanottiin!