Ylipainoiset, onko ollut ongelmia raskautumisessa?

Hei kaikki.

Jos sinulla on ylipainoa, onko sinulla ollut ongelmia raskaaksi tulemisessa, ja nimenomaan sen painon takia? Millaisia ongelmia, kauanko raskaaksi tuleminen kesti (yrityskuukadet)?

Onko odotusaikana ollut jotain ylipainosta johtuvia ongelmia? Muodostuiko sinulle "oikea" vauvamaha josta selkeästi huomasi sinun olevan raskaana vai ei? Miten neuvolassa suhtautuivat painoosi?

Toivottavasti joku viitsii vastata =)

 

Ekaa yrittäessä kk-kierto ei millään normalisoitunut. Kyse saattoi olla ehkäisyn lopettamisen jälkeisestä ongelmasta tai painosta johtuvaa. Pituus 160cm ja paino silloin 88kg. Lääkäri sanoi, että muutaman kilon laihdutuskin voi auttaa.
Laihduin pari kiloa ja kk-kierto normalisoitui. Tulin vuoden yrittämisen jälkeen heti raskaaksi ekasta normaalipituisesta kierrosta.

Toisesta tulin raskaaksi heti (paino 80kg).
Neuvolassa ei ole moitittu eikä ongelmia ollut raskauden aikana. Ekassa kiloja tuli lähtöpainon päälle 8. Toinen nyt puolivälissä ja olen kilon alle lähtöpainon.

 

Ei ole ollut vaikeuksia. Eikä ole ollut painosta johtuvia ongelmia, joitain muita kyllä. Painoni ei ole noussut raskausaikoina, joten neuvolasta ei ole tullut mitään kommenttia.

 

Ei yhtään, tulin aina ekasta kerrasta raskaaksi (3 kertaa tähän mennessä). Tosin ylipainoa ei ihan hirveästi ole, BMI aina noin 26-27, mutta kuitenkin.

 

Olen reippaasti ylipainoinen. Ennen ensimmäistä raskautta noin 100 kg ja 178 cm. Toisen raskauden alkaessa lähemmäs 120 kg.

Molemmilla kerroilla tulin raskaaksi ensimmäisestä kierrosta, kun jätettiin ehkäisy pois.

Ensimmäisen kohdalla mulla oli paino lähtenyt läheisen kuoleman vuoksi reippaasti vuoden sisällä ja raskauden aikana painoa tulikin sitten lähemmäs 30 kg. Jälkitarkastuksessa oli paino kuitenkin hieman yli 110 kg. (Lihoin jälleen ennen uutta raskautta, vaikka väli olikin vain puoli vuotta.)

Ensimmäisestä raskausmahaa ei kauheasti tullut. Raskausviikon 30 paikkeilla kävin lääkärissä isciaksen vuoksi, eikä lääkäri tajunnut minun olevan raskaana ennen kuin kysyi, mistä olin saanut edellisen sairaslomani samaan vaivaan. Ihan muutaman viimeisen viikon aikana tuli pieni raskausmaha.

Toisesta taasen en mahtunut enää puolessa välissä housuihin, joita käytin matkalla synnyttämään esikoista. Paino toisessa raskaudessa ensin tippui 113 kiloon ja synnärille mennessäni oli noin 125 kg. Huomattavasti pienempi painonnousu siis kuin esikoisesta. Silti maha oli huomattavasti isompi. (Ensimmäisestä raskaudesta hieman löystyneet lihakset yms, lyhyt väli raskauksissa...)

Neuvolassa hoitajat eivät painosta olleet moksiskaan. Yksi lääkäri sanoi, että kannattaa hieman kiinnittää huomiota syömiseen mutta ei mitään sen suurempaa.

Sokerirasituksia toki tehdään riskiryhmille eri tavalla kuin muille, mikä on ihan ymmärrettävää.

Ei ongelmia painon vuoksi raskauksissa, jos ei joku nyt laske isciasta painosta riippuvaksi. Mulle lääkärit sanoivat, että suurella todennäköisyydellä rakenteellinen vika johtuen osittain yliliikkuvista nivelistä, koska raskauden aikana liitokset löystyvät entisestään, jolloin hermo jää kiipeliin tms.

 

Kun mä tulin raskaaksi niin mitat oli 89kg ja 168cm. Tulin raskaaksi tokasta kierrosta eli ei vaikeuksia raskautumises. Neuvolas sanottiin, että painoa ei saisi tulla liikaa, että 8-12kg olis ihan sopiva määrä. No alus paino laski pari kiloa ja lähti nousuun vasta puoles välis. Mulla ei siis ollu pahoonvointia, että sen takia olis paino laskenu. Neuvolas kysyttiin, että kai mä tiän ettei raskausaikana saa laihduttaa.

Raskaus oli helppo eikä mitään sen kummempaa ollu mitä ei voisi kenellä tahansa olla esim. liitoskivut. Sokeriarvot pysyi kuris. Painoa tuli 15kg lisää lähtöpainoon ja paris päiväs synnytyksen jälkeen painoa oli lähteny 12kg. Oli ihan kiitettävästi turvotusta.

Maha oli selkiästi vauvamaha.

Muoks. Toisen kerran ku tulin raskaaksi niin painoa oli n.100kg ja tulin raskaaksi ekalla yrittämällä, mutta tuo raskaus päätyi keskenmenoon.

 

Mulla on ylipainoa n.40kg ja raskauduin toisesta kierrosta, eli en näkis että ongelmia ois ollu.. raskausaika meni normaalisti paino pysyi suht samassa, välillä -2kg lähtöpainosta, välillä +2kg. Synnytyssairaalasta lähtiessä -8kg raskauden alkamisesta.

 

On ollut vaikeuksia tulla raskaaksi, oli myös silloin kun olin normaalipainoinen. Nyt painoa 100 kg. Raskaudessa ei mitään ongelmia, painoa tullut 2 kg, nyt viikkoja 29. Vatsa on ihan selvä raskausmaha, on niin korkealla ja kivikova Neuvolassa ei ole sanottu mitään muuta, kuin oltu positiivisia siitä, että paino ei ole noussut.

 

Jos on noin pahasti ylipainoinen, mitä täällä muutamat sanoneet, niin ei kyllä pitäisi lasta tehdä ennen kuin karistaa kiloja. Sellaisella ihmisellä ei nimittäin ruokavalio, ateriarytmit, liikunta yms voi mitenkään olla kunnossa, ja lapsen terveys on jo kohdussa pilattu.

 

Ei ole ollut ongelmia,ei myöskään raskausaikana.Palautuminen synnytyksisä on ollut nopeaa.Painoa on tullut raskausaikoina noin 10kg lisää,jotka ovat jääneet synnäriille.Kunnon vauvamahat ovat olleet aina.
Olen ollut raskauksien alkaessa 168/83.

 

ei ole ollut ongelmia raskautumisessa. BMI yli 40 ja neljä kertaa olen raskautunut oikeastaan heti, vaikka PCO ja hypotyreoosi. Synnytyksiä kaksi. Raskaudet suht helppoja, ekassa veristä vuoto mikä ei varmaankaan johtunut painosta ja viimeisimmässä GDM, joka pysyi onneksi kurissa dietillä. Paino ei ole noussut raskausaikoina, lapset keskikokoisia ja synnytykset helppoja. En voi silti suositella ylipainoa kenellekään, tuurillahan sitä on seilattu

 

raskaaksi tuleminen ei ole ollut sairaaloisesta ylipainosta huolimatta ongelma ikinä, pillereiden lopetuksen jälkeen olen kuukauden päästä ollut jo odottaja. kaksi normaalia raskautta ja synnytystä takana. paino ei tuonut mitään ongelmia. kiloista ollut se hyöty että olen saanut odottaa rauhassa kun kukaan ei ole huomannut rakuttni, ja moni yllätettiin vauvan synnyttyä

 

Jos on noin pahasti ylipainoinen, mitä täällä muutamat sanoneet, niin ei kyllä pitäisi lasta tehdä ennen kuin karistaa kiloja. Sellaisella ihmisellä ei nimittäin ruokavalio, ateriarytmit, liikunta yms voi mitenkään olla kunnossa, ja lapsen terveys on jo kohdussa pilattu.

Itsellä ainakin paino rupesi hitaasti laskemaan siinä vaiheessa, kun lapsi siirtyi samoille ruuille. Ruokavalio siistiytyi jo ennen raskaaksi tulemista.

Ei sitä halua lapselle tarjota mitä sattuu.

 

Jos on noin pahasti ylipainoinen, mitä täällä muutamat sanoneet, niin ei kyllä pitäisi lasta tehdä ennen kuin karistaa kiloja. Sellaisella ihmisellä ei nimittäin ruokavalio, ateriarytmit, liikunta yms voi mitenkään olla kunnossa, ja lapsen terveys on jo kohdussa pilattu.

 

Minulla on aina ollut tosi epäsäännöllinen kuukausikierto n 25-80päivää. Eka kerran raskauduin samoin tein kun ehkäisy jätettiin pois, toisella kertaa aikaa meni 6kk.

 

Jos on noin pahasti ylipainoinen, mitä täällä muutamat sanoneet, niin ei kyllä pitäisi lasta tehdä ennen kuin karistaa kiloja. Sellaisella ihmisellä ei nimittäin ruokavalio, ateriarytmit, liikunta yms voi mitenkään olla kunnossa, ja lapsen terveys on jo kohdussa pilattu.

Ei hitsi. Nythän selvisi, miksi mun lapseni kasvaa pituudessa yli + 2 käyrällä ja painossa + 10 % käyrällä.

(Mitään vaikutustahan ei missään nimessä voi olla pitkillä vanhemmilla. )

 

Tosin pitää myöntää, että nyt tuolla pojalla on tainnut tulla pituutta lisää ja paino laskenut/pysynyt ennallaan eli ei ehkä ole enää plussakäyrällä vaan voi mennä jo pikkuisen miinukselle. :ashamed:

 

Ensimmäisen kohdalla tärppäs heti, mutta olinkin normipainoinen ja liikuin paljon. Synnytyksessäkään ei ongelmia, sain liikkua loppuun asti.
Toisen kohdalla , yritimme puoli vuotta (ekasta oli raskauspainoa jäljellä n.13 kg) ja kun kilot alkas laskemaan touhatessa vanhimman kanssa, niin taas tärppäs. Toisen raskauden aikana laihduin 10 kg, eli siinä menivät niin ensimmäisen kuin vanhimmankin lapsen "raskaus"kilot Ja synnytys oli siinäkin helppo.

Viisi vuotta oli väliä, ja pysyin normipainoisena, kun yritimme kolmatta ja tärppäs HETI. Loppua kohden paino vain nousi (raskausaika oli tunteellisesti raskas ja jouduin odotusaikana hautaamaan 3 lähimmäistä, mies joutui työttömäksi, rahallisesti tuli vaikeuksia, asunnon myyminen ja vaihto pienempään ym. pientä). Mitään kiinnostusta harrastaa liikuntaa enää, ja pahan olon purin syömiseen. Lihoin kaiken kaikkiaan 25 kg!!!! Synnyttäminen oli yhtä tuskaa ja päätin, etten enää ikinä halua lasta. Kolme saisi riittää hyvin.

Elämä kumminkin alkas sujumaan paremmin kuin hyvin, mies perusti oman firman, minä sain vakituisen paikan, ostimme samalta paikkakunnalta isomman talon, saimme talousasiat kuntoon muutamas vuodes ja huomasimme mieheni kanssa, että olisi vielä ihanaa saada yksi tenava. Edellisestä raskaus ajasta kroppaani oli jäänyt 20 kg ylipainoa. Ne vain jäi, eikä ollut pahemmin hinkua saada niitä pois. Ei ollut muka aikaa enää lenkeille, ruoka vain oli hyvää, ym. tekosyitä. Aloimme reilu vuosi sitten yrittämään lasta -neljännen kerran-, mutta tuloksetta. Tähän mennes oli aina onnistunut, nyt ei. Epätoivo ja pieni masennus iski, miksei enää onnistuttu. Kunnes otin neuvolas asian puheeksi ja hyvä ystäväni, neuvolatäti, uskalsi sanoa ylipainostani. Eihän se mitään haittaisi, vaikka kokeilisin pudottaa painoani. Viime lokakuussa aloin laihduttaa ja helmikuussa yllätyimme iloisesti mieheni ja neuvolatädin kanssa, kun olin -13kg laihempi ja raskaana! Ja jos vain hyvin menee raskaus, haluan liikkua loppuun asti ja tarkkailla painoani hyvillä mielin, että synnytyksestä tulisi jälleen helppo. Haluan uskoa, että sen takia ed.synnytys oli vaikia ylipainoni takia.
mutta näin ainakin meillä. en tiedä, onko painolla merkitystä raskauteen tulemiseksi, mutta omat kokemukset sanovat Kyllä On.

 

no on...mulla on niin läskin peitossa tussu että muna ei mahdu huulia pitemmäs

 

Jos on noin pahasti ylipainoinen, mitä täällä muutamat sanoneet, niin ei kyllä pitäisi lasta tehdä ennen kuin karistaa kiloja. Sellaisella ihmisellä ei nimittäin ruokavalio, ateriarytmit, liikunta yms voi mitenkään olla kunnossa, ja lapsen terveys on jo kohdussa pilattu.

No voihan lässynlässyn taas. Kerrohan sitte mulle, että miten mun lapseni on hoikka vaikka äitinsä on ylipainoonen. Niin eihän toki voi olla kyse siitä, että on liikkuvainen lapsi jolle ei syötetä mitä sattuu.

Ja mitä tulee ateriarytmeihin, meillä todellakin on sellaaset. Mä oon tuohon tottunu jo lapsesta asti kun taas lapsen isä syö kerran päiväs ison annoksen ja on normaalipainoonen...

 

Ei tietenkään ole ongelma, jos on muuten terve ja NUORI äiti! Ne on vanhat naiset, joille tulee ongelmia ja sitä sitten selitellään kiloilla. Ikä tekee ne diabedekset ja verenpaineet. Ei niitä terveillä ja nuorilla ole vaikka olisi muutama liika kilo. Ja myös lapsen kannalta näin on parempi, vanhemmat äidit saa vammaisia lapsia, ei ylipainoiset. Iloinen ja vähän pyöreä äiti on kivempi lapselle kuin joku kuiva tiukkapipionen anorektikko

 

[QUOTE="vieras";26187204]Ei tietenkään ole ongelma, jos on muuten terve ja NUORI äiti! Ne on vanhat naiset, joille tulee ongelmia ja sitä sitten selitellään kiloilla. Ikä tekee ne diabedekset ja verenpaineet. Ei niitä terveillä ja nuorilla ole vaikka olisi muutama liika kilo. Ja myös lapsen kannalta näin on parempi, vanhemmat äidit saa vammaisia lapsia, ei ylipainoiset. Iloinen ja vähän pyöreä äiti on kivempi lapselle kuin joku kuiva tiukkapipionen anorektikko[/QUOTE]

Pieni pyöreys ei mitään, mutta jos henkilö on SAIRAALLOISEN LIHAVA, niin kannattaako hankkiutua paksuksi.. Ihan kuin nuorilla henkilöillä, ei olisi diabetesta, verenpainetta, kolesterolia, jos sitä läskiä on aivan helvetinmoisesti.. Ja taas lähdetään tuohon, ettei muuta voi ollakaan, kuin 150-kiloinen "hieman pyöreä" hymymamma, ja toinen vaihtoehto on sitten joku mutrusuu tiukkapipo anorektikko, mitään välimuotoa, kuten esimerkiksi TERVETTÄ NORMAALIPAINOISTA ihmistä, ei tietenkään ole olemassakaan..

 

Yllätys että täälläkin on joku painofasisti meuhkaamassa asian vierestä taas.

 

Oli hankaluuksia. Bmi oli esikoista yrittäessä 28. Vuoden yrittämisen jälkeen tulin raskaaksi, mutta se meni kesken. Sen jälkimainingeissa lääkärissä ilmeni PCO, joka saattaa olla tekijänä selittämään pulleuttani tai sitten pulleuteni selittää sitä. Tuosta puolen vuoden päästä tulin uudestaan raskaaksi ja esikoinen syntyi tästä. Välissä oli yksi lyhyt raskaus, joka meni kesken.

Raskauden aikana sairastin raskausdiabeteksen, mutta sain pidettyä arvot hyvinä erittäin tiukalla ruokavaliolla. Raskauden päätyttyä olin 5kg laihempi itse kuin ennen raskautta.

Toinen lapseni sai alkunsa heti ensimmäisestä mahdollisuudesta esikoisen syntymän jälkeen (PCO korjaantuu raskauden aikana). Taas oli raskausdiabetes, ehkä vielä vähän pahempana kuin aikaisemmin.

Lapset syntyivät normaalikokoisina, nuoremmalla oli syntymän jälkeen matalia verensokereita.