yksinhuoltajuus

  • Viestiketjun aloittaja yhdessä yksin
  • Ensimmäinen viesti
yhdessä yksin
Haluaisin kysyä kaikilta "eronneilta" yksinhuoltajilta mm. miten saitte voimia lähteä? Oletteko olleet onnellisia ja tyytyväisiä päätökseenne? Miten olette selvinneet yksin arjen kiemuroista jne.

Itse olen siinä pisteessä, etten näe muuta ulospääsyä kuin eroaminen ja yksinhuoltajuus. :ashamed: Rohkeutta vain puuttuu. En tiedä mihin suuntaan lähteä, mistä hakea apua. Olen liian kauan antanut tilanteen olla koska olen ajatellut, että helpompi niin, kyllä tämä tästä...mutta kun asiat eivät vain muutu. Enkä jaksa enään pettyä kerta toisensa jälkeen.

Kiitos avustanne!!
 
yksinhuoltaja
Mistä voimia? En tiiä mistä se voima sillon tuli mietin asiaa itekseni n.puol vuotta ja sit tilasnne oli siinä pisteessä et oli vaan pakko sanoa miehelle ne sanat... ne vaan tuli ulos suusta ei kauniilla tavalla vaan todella rumasti mutta sitten asiat keskusteltiin jossain vaiheessa pitkän ajan kuluttua selviksi vasta!
Kertaakaan en ole päätöstäni katunut ja lapset rauhottu ja elämä tasottu muutenkin! Nykyään olemme ex:n kanssa suhteellisen hyviä kavereita joka on hyvä jo lastenkin kannalta! Aikaa se vei aika paljon mutta nyt on hyvä olla ainakin itselläni ja ennenkaikkea lapsilla joiden ei tarvitse koko ajan kuunnella riitoja ja aistia epävakaata oloa! Raskasta on sitä ei käy kieltäminen mutta joskus se vaan on ainoa oikea vaihtoehto!
Apua kannattaa ottaa jokapuolelta vastaan mistä sitä tarjotaan sillon jaksaa itsekin paljon paremmin! Mä tein siinä virheen ja aika pian paloin loppuun mutta nyt on kaikki hyvin kun tajuaa ettei kaikkea tarvitse yksin jaksaa!
Tsemppiä teet sitten minkä ratkaisun tahansa!
 

Yhteistyössä