Yksinäisyys...

[vieras]

Taas yksi päivä edessä kun kukaan ei soita eikä käy. ;( Millon liekkään minulla viimeksi puhelin soinu. Kaikilla elämä on menny niin kiireiseksi ettei ehdi käymään, saatikka soittamaan. Olisi niin kiva jonkun kanssa rupatella mutta ei kukaan soita juuri koskaan... Itse olen soitellu välillä tuttaville niin heti tulee sellainen tunne että ei olisi pitänytkään soittaa kun kaikilla on niin kiire ettei ehdi jutella. Ja eipä niitä ihmisiäkään montaa olekkaan joille voisi soittaa... Onneksi minulla on kuitenkin mies, lapset ja työ, jossa tapaan ihmisiä. Mutta silti tunnen itseni kovin yksinäiseksi. Surullista...

 

[Autumn]

Joo tiedän tunteen. Aika yksinäisiä nämä päivät minullakin tahtoo olla vaikka pitäähän noi lapset mut liikkeessä. Vaan olishan se kiva välillä tavata aikuistakin väkeä :/

 

[kangasajuruoho]

Tässähän me ollaan.
=)

Kerro.

 

[hande]

joo täällä tiedetään kanssa tuo yksinäisyyden tunne.... varsinkin nyt kun oon ollu monta kuukautta saikulla ja tiedä kuinka kauan viel pitää olla...ainoa päivän kohokohta on se että vie lapsen hoitoon ja hakee sieltä ja käy ehkä kaupassa....aikuiskontakteja ei oo oikeestaa olleskaan :/

 

[Milja]

Olen saanut pari kivaa kaveria kaksplussan ystäväpalstan kautta! Laittakaa sinne ilmoitus!

 

[NeitiNasu]

jep, tuttu tunne...

Mun kavereista suurin osa oli ns kaukaa viisaita ja teki lapsensa (ne pari kolme) putkeen ja ovat nyt töissä, kun mä uudelleen päätin lisääntyä ja olen melkein kotiäitinä. Mä olen niin kyllästynyt entisiin niin kutsuttuihin ystäviini etten enää edes soita: pelkkiä tyhjänpäiväisiä lupauksia ja kutsuja, kun ovat niin kiireisiä että viime hetkellä lopulta aina peruvat. Joten pitäkööt elämänsä.
Onneksi on naapurustosta löytynyt pari uutta kaveria, joiden kanssa kuluttaa aikaa edes toisinaan. =)

 

[melle]

Välillä tuntuu yksinäiseltä, mutta onneksi päivä täyttyy runsaasta ohjelmasta ilman ihmisiäkin. Tosin haluisin kyllä välillä vain istua ja juoruta...