Yksin arkea väliaikaisesti hoitavat, neuvoja!

[sdff]

Meillä on sellanen tilanne et just pian alkaa talon rakennus ja minä olen hoitovapaalla 2-vuotiaan kanssa.

Tähän saakka ollaan kauppa-asiat hoidettu yhdessä iltaisin ja täydennystäkin mies on hakenut töistä tullessa usein, minä siis kahdestaan lapsen kanssa tosi harvoin kaupassa. Siivoushommat olen tehnyt lapsen kanssa päivällä mutta myös usein niin että lapsi ja mies lähtevät illalla pihalle ja siivoan yksin rauhassa. Eli suureltaosian mies on ollut mukana noissa "isommissa" hommmissa edes jotenkin.

Miten muilla väliaikaisesti/sillointällöin yksin lapsista ja kodista huolehtivilla arki menee? Kun musta tuntuu et tämä tulee olee suuri muutos meille, ei toki ylitsepääsemätön mut vaati suunnittelua

Onko teillä ihan vakio siivous- ja kauppapäivät? Tai muita tiettyjä rutiineja joita ilman arki olis kaaosta? Entäs saatteko apuja mummoilta tai muuten oman perheen ulkopuolelta? Jos esim. lapsen hoitoa, ni käytätkö sen ajan mielummin omaan oleiluun vai meneekö siivotessa, kokatessa ja kauppa-asioilla?

 

["vieras"]

Miten sä luulet että yh:t selviää ihan perusarjesta?

 

[MarieHos]

Siivoan ja tiskaan kun lapset hereillä. 3v ja 1,5v tulee keskenään ihan hyvin toimeen jos sille päälle sattuvat. Pärjäävät myös sen aikaa ilman äitiäkin, että teen pakollisia kotiaskareita.
Kaupassa käydään silloin kun tarvetta. Prisma on tuossa kilometrin päässä eikä meillä autoa ole. Ipanat tuplarattaisiin ja kävellen kauppaan. Tuplarattaisiin mahtuu ihan hyvin tavaraakin.. Täydentävisä ostoksia tehdään tarpeen tullessa lähikaupasta (siwa 400m päässä). Sinne voidaan tehdä pieni iltalenkki lasten kanssa kävellen, aika kuluu lupposasti.

Kun lapset nukkuu, otan sen oman ajan itselleni. Menevät illalal klo 20 nukkumaan joten hyvin riittää muutama tunti oleiluun. Kotityöt pyrin tekemään päivän aikana, ettei illalla tarvi aikaa niihin kuluttaa.
Hoitoapua ei ole.

 

["vieras"]

Sori mutten oikeasti ymmärrä noin kädettömiä ihmisiä. Meillä mies yrittäjä ja tehnyt aina pitkää päivää. Minä oon hoitanu kodin ja lapset. Kyllähän se aina uuden vauvan jälkeen meni muutama viikko että sai taas arjen pyörimään mut ei se oo ollu ongelma ikinä.
Meillä siis 6 lasta joista enää yksi alle kouluikäinen. Ja mun periaate ollu että ensin lapset ja sit talo sen verran mitä jaksaa ja ehtii.
Joo ei ne kivoja ollu kauppareissut sillon kun raahas neljää alle kouluikäistä mukana. Ja kait se mies nyt jossain välissä käy kotona et voit käydä kaupassa sillä aikaa. Vaikken kyllä nää mitään ongelmaa miksei vois käydä sen 2v:n kanssa.

 

["Pioni"]

[QUOTE="vieras";25961537]Miten sä luulet että yh:t selviää ihan perusarjesta?[/QUOTE]

Niinpä.

Yksin mä olen tätä arkea pyörittänyt jo kuusi vuotta. Lapsi on toki isällään säännöllisesti, mutta pääasiassa mulla.

 

[hahaa]

Oliko teillä yksi lapsi? Ja epäilet pärjäämistäsi?

Meillä 5 lasta ja mies tekee pitkää päivää sekä harrastaa liikuntaa PALJON. Minä hoidan arkisin melkolailla kaiken yksin, toki joskus imuroidaan iltasella porukalla. Esim kauppaan joudun ottamaan 3 alle 5-vuotiasta aina mukaan. Lisäksi meillä kaksi isoa koiraa, jotka vaativat omansa.

 

["aloittaja"]

[QUOTE="Pioni";25961576]Niinpä.

Yksin mä olen tätä arkea pyörittänyt jo kuusi vuotta. Lapsi on toki isällään säännöllisesti, mutta pääasiassa mulla.[/QUOTE]

Ai hyvänen aika siis eikö yh:lle ole tarjolla kuljetuspalvelua kaupasta ja siivooja??!?

En tainnut sanoa entten voi käydä lapsen kanssa kaupassa tai tehdä muita hommia, pakkohan se on ettei miestä tarvii kuormittaa enää rakennuksen vuoksi moisilla ja haluankin hoitaa kaiken minkä pystyn.

Kyselin vain josko väellä täällä olis toimivia vinkkejä Kyllä mä veikkaan että se on yh:llekkin ollut aikamoinen muutos jos mies on ollut mukana kuvioissa ja sitten ytäkkin onkin poissa..

Me ollaan niin paljon hoidettu juttuja perheenä että voin kyllä tunnustaa et mulle tulee olee iso muutos

 

[kikka89]

Anteeksi nyt mutta minkä ihmeen takia täytyy aina lytätä jos/ kun joku täällä erehtyy jotain kysymään. Ja kyllä niin se hoidan minäkin yksin tätä arjen pyörittämistä, mies on, eli en ole yh, mutta monesti tuntuu että käytännössä olen.
MUTTA lähipiirissäni on PALJON perheitä missä esim siivoamiset, kaupassa käynnyt yms asiat hoidetaan yhdessä kahden aikuisen voimin, ja myös niin että isä antaa äidille hengähdystaukoja, ja esim ottaa täyden vastuun lapsista töistä tultuaan.
Eli siis kyllä näitä perheitä on missä on aivan ennenkuulumatonta että äidin täytyyki pyörittää sitä arkea yksin..

Mutta vastataanpa nyt varsinaiseen kysymykseen :
Meillä minä pyrin pitämään siivouspäivän, lisäksi imuroin kun tarvitsee imuroida.
Kaupassa käy yleensä joko niin että molemmat lapset mukana tupalrattaissa, tai sitten pienemmän kanssa kaksin illalla.
Iltaisin mulla on sitä omaa aikaa, nykyään kun siis koneet hoitaa sekä tiskaamisen että pyykinpesun ( vanhemman lapsen ollessa pieni meillä ei ollut tiskikonetta, joten tiskasin kun tyttö nukkui ) imuroinnit ja lattianpesut hoidan lasten ollessa hereillä. Av haluaa auttaa, tai sitten viihdyttää pikkuveljeään sen aikaa.
Vessanpesut yms jutut mihin en lapsia voi/ halua ottaa hoidan sittenlasten nukkuessa päiväunia, harvemmin lapset kuitenkaan nukkuu yhtä aikaa, eli silloin hodan nämä asiat isomman ollessa päiväunilla, ja pienempi vessan ovelle turvakaukalossa ihmettelemään. Myöskin suihkussa käy näin.

 

["aloittaja"]

Anteeksi nyt mutta minkä ihmeen takia täytyy aina lytätä jos/ kun joku täällä erehtyy jotain kysymään. Ja kyllä niin se hoidan minäkin yksin tätä arjen pyörittämistä, mies on, eli en ole yh, mutta monesti tuntuu että käytännössä olen.
MUTTA lähipiirissäni on PALJON perheitä missä esim siivoamiset, kaupassa käynnyt yms asiat hoidetaan yhdessä kahden aikuisen voimin, ja myös niin että isä antaa äidille hengähdystaukoja, ja esim ottaa täyden vastuun lapsista töistä tultuaan.
Eli siis kyllä näitä perheitä on missä on aivan ennenkuulumatonta että äidin täytyyki pyörittää sitä arkea yksin..

Mutta vastataanpa nyt varsinaiseen kysymykseen :
Meillä minä pyrin pitämään siivouspäivän, lisäksi imuroin kun tarvitsee imuroida.
Kaupassa käy yleensä joko niin että molemmat lapset mukana tupalrattaissa, tai sitten pienemmän kanssa kaksin illalla.
Iltaisin mulla on sitä omaa aikaa, nykyään kun siis koneet hoitaa sekä tiskaamisen että pyykinpesun ( vanhemman lapsen ollessa pieni meillä ei ollut tiskikonetta, joten tiskasin kun tyttö nukkui ) imuroinnit ja lattianpesut hoidan lasten ollessa hereillä. Av haluaa auttaa, tai sitten viihdyttää pikkuveljeään sen aikaa.
Vessanpesut yms jutut mihin en lapsia voi/ halua ottaa hoidan sittenlasten nukkuessa päiväunia, harvemmin lapset kuitenkaan nukkuu yhtä aikaa, eli silloin hodan nämä asiat isomman ollessa päiväunilla, ja pienempi vessan ovelle turvakaukalossa ihmettelemään. Myöskin suihkussa käy näin.

Kiitos sulle

Kun sitä on tottunut tekemään asiat niin että toinen on ainakin osittain apuna ni kyllä se vaatii suunnitelmallisuutta alkaa hoitaa suurinosa yksin. Kuitenki kokata täytyis melko täsmällisesti koko perheelle ja välillä vielä ylimääräisellekkin porukalle jos on rakennusapuja paikalla.

 

["..."]

Meillä mies lähti rauhanturvatehtäviin kuun alusta ja vuoden alusta asti on ollut ko. kouluttautumassa. Aluksi pääsi joka toinen viikonloppu kotiin 2-3pv kerrallaan, mutta seuraavan kerran tulee huhtikuun lopulla lomille. Hienostihan tää on mennyt lapsen (1v5kk) kanssa kahdestaankin. Hommat tehdään kun keretään, yleensä lapsen kanssa "yhdessä".

 

["vieras"]

Tuota, yhden kanssa käytiin vaunuilla/rattailla kaupassa lähes päivittäin, eikä tuottanut mitään ongelmia. Nykyään mies joutuu autolla tullessaan käymään ruokaostoksilla, en minä jaksa kymmentä litraa maitoa ja muut ostokset siihen päälle raahaamaan kotiin, kun ei meillä ole enää ratasikäisiä lapsiakaan.

Lapset kannattaa ottaa kotitöihin mukaan heti pienestä pitäen, eivät he niitä sitten myöhemmin enää halua opetella.

 

["mie"]

Kauppareissuja kannattaa koittaa vähentää mahdollisimman hyvällä etukäteissuunnittelulla eli tarkka ostoslista. Ja pakastin on ihan must! Onko teillä lähikauppaa, josta hakea sitten tuoreet ruuat, maidot, leivät vihannekset? Yhdistää tämä sen lapsen kanssa puuhasteluun ja sitten autolla hakea tosiaan isommasta kaupasta kerralla kunnon satsit ja pakkaseen.

 

["mie"]

Niin ja ihan valmistakin ruokaa kantsii pakastaa eli teet vaikka kaksinkertaisia satseja kerrallaan kastikkeita yms, joista osan pakastat. Ei tarvitse sitten joka päivä ruokaa laitella. Ja remonttiavuille kelpaa varmasti valmispakastepullat hätävaraksi

 

[Moraalinvartija]

Olen kyllä täysin yksin ja aina 3 lapsen kanssa, mutta rohkenen nyt silti antaa muutaman neuvon
Suunnittelu ja rutiini on kaiken a ja o. Teen ruokalistat (ainakin suunnittelen päässä), kaupassa käyn kerran viikossa kunnolla ja kerran maito- ym. ostoksilla.
Siivoukset teen osissa; maanantaille on tietyt työt, tiistaille omansa jne. Syystä, että mitään kuuden tunnin urakkaa ei voi lasten kanssa tehdä. Lapsilla on tiukat rutiinit, joista ei arkena jousteta milliäkään (näin vältytään turhilta riidoilta hyvin).
Lasten kanssa paljon ulkoilua, niin nukkuvat hyvin (ja ajoissa) ja minulle jää omaakin aikaa iltaisin.

Hyvin se sujuu, ja on onneksi väliaikaista

 

[emmy83]

paras neuvo on mun mielestä,et anna itsellesi aikaa tottua tilanteeseen. Eli heti ei tarvi kaiken sujua samal taval kuin ennen 2 aikuisen voimin.

Meil mies tekee epäsäännöllisesti reissuhommia. Silloin meil mennään monis asiois missä aita on matalin. Sitten kun taas tottuu menoon ilman miestä niin asiat sujuu sit jo paremmin.

 

[marimba]

Riippuu varmaan myös minkä tyyppinen ihminen olet. Meillä on kaksi lasta ja mies tekee tällä hetkellä aika (tosi) paljon töitä, joten yksin joutuu pyörittämään. Mutta esim. minua ei ihan kauheasti häiritse, jos on joskus tiskiä pöydällä tai että kaikki ei ole ihan tip top. Rennosti vaan. Yhdessä siivoillaan joskus, mutta pyrin saamaan lapset johonkin (mummilaan, meillä onneksi sellainen ylellisyys) silloin kun haluan siivota kunnolla. Koska imurointikin on aika rankkaa, kun on tuo 1-v. kainalossa Kauppa meillä on ihan kadun toisella puolella ja käydään siellä kun tarvii. Onnistuu ihan hyvin noitten kanssa, mutta kauheesti ei voi kantaa tavaraa, kun on yksi sylissä ja toisen kädestä pitää pitää kiinni (asutaan kaupungissa).

Mutta kyllä se lähtee sullakin rullaamaan. Annat tosiaan itsellesi ja uudelle tilanteelle aikaa ja löydätte sitten teille toimivimmat keinot

 

["vieras"]

[QUOTE="aloittaja";25961667]Ai hyvänen aika siis eikö yh:lle ole tarjolla kuljetuspalvelua kaupasta ja siivooja??!?

En tainnut sanoa entten voi käydä lapsen kanssa kaupassa tai tehdä muita hommia, pakkohan se on ettei miestä tarvii kuormittaa enää rakennuksen vuoksi moisilla ja haluankin hoitaa kaiken minkä pystyn.

Kyselin vain josko väellä täällä olis toimivia vinkkejä Kyllä mä veikkaan että se on yh:llekkin ollut aikamoinen muutos jos mies on ollut mukana kuvioissa ja sitten ytäkkin onkin poissa..

Me ollaan niin paljon hoidettu juttuja perheenä että voin kyllä tunnustaa et mulle tulee olee iso muutos [/QUOTE]

sovitte että kerran viikossa käytte kaupassa hakemassa isot ostokset ja sitten vaan täydennät niitä. Ai muistan miten helppoa oli yhden lapsen kanssa touhuta..mennä ja tulla ja jopa nautin aikoinani siitä, en olisi edes halunnut miestä joka paikkaan mukaan. Sulla on varmaan enemmän henkistä tuo nyt kuin oikeasti sitä etteikö muka pärjäisi...ja väliaikaistahan se on, myöhemmin sitten taas kerkeette tehdä perheenä kaikenlaista. Jos tunnet yksinäisyyttä tai ikävää niin nyt sulla on oiva tilaisuus vaikka ottaa jokin harrastus sinulle ja lapselle jossa käytte ihan kahdestaan..muskari, uimahalli, jumppa tms....

 

["vieras"]

Olen kyllä täysin yksin ja aina 3 lapsen kanssa, mutta rohkenen nyt silti antaa muutaman neuvon
Suunnittelu ja rutiini on kaiken a ja o. Teen ruokalistat (ainakin suunnittelen päässä), kaupassa käyn kerran viikossa kunnolla ja kerran maito- ym. ostoksilla.
Siivoukset teen osissa; maanantaille on tietyt työt, tiistaille omansa jne. Syystä, että mitään kuuden tunnin urakkaa ei voi lasten kanssa tehdä. Lapsilla on tiukat rutiinit, joista ei arkena jousteta milliäkään (näin vältytään turhilta riidoilta hyvin).
Lasten kanssa paljon ulkoilua, niin nukkuvat hyvin (ja ajoissa) ja minulle jää omaakin aikaa iltaisin.

Hyvin se sujuu, ja on onneksi väliaikaista

allekirjoitan kaiken sanomasi . Ehdottomasti rutiinit joista ei jousteta, syödään ruoka-aikana, joka ilta pesut ja iltasatu samaan aikaan, harrastukset hoidetaan rutiinilla joka viikko, kauppalistan suunnittelu auttaa paljon ja se että lapset nukkuu hyvin eli samaan aikaan joka helvatun ilta sänkyyn...meillä ei ole sisaruksilla riitoja juuri lainkaan kun lapsilla turvalliset rutiinit.