Yksin äidiksi!

[mimmi83]

Löytyykö muita sinkkunaisia jotka haaveilevat hankkivansa lasta yksin???

 

[09k9k99k]

miten tuo voi olla mahdollista`?

 

[höps.]

Kyllä se on mahdollista...oli ennen ja on varsinkin nykyään. Tietty jostain ne siittiöt on saatava. En kyllä kannata että lähtisi ketään siihen huijaamaan...Mutta halukkaita varmaan jostain löytyy. Ja sitten on muutkin keinot.....

 

[2000-luku]

Miksei se voisi olla mahdollista?!?!

 

[niina**]

Kai se nyt mahdollista on jos vaan löytää sen seksikumppanin. Ja sit tietty se että onnistuu ja tulee raskaaksi....

 

[Oottele vielä]

Mimmi, olet vielä niin nuori, että kannattais jättää nuo haaveilut sinkkuäitiydestä vähän myöhemmälle. Sulla on yllin kyllin aikaa löytää hyvä kumppani. On tosi raskasta hoitaa lasta yksin, se on yksinäisempää ja rankempaa kuin osaat kuvitella.

 

[Mur!]

Mimmi, olet vielä niin nuori, että kannattais jättää nuo haaveilut sinkkuäitiydestä vähän myöhemmälle. Sulla on yllin kyllin aikaa löytää hyvä kumppani. On tosi raskasta hoitaa lasta yksin, se on yksinäisempää ja rankempaa kuin osaat kuvitella.

Ja ota myös huomioon että ihmisten mielipiteet vaikuttavat elämääsi. Ei kukaan tule pitämään fiksuna vetona ettet ajattele lapsen parasta siinä vaiheessa kun sitä hankit. Jos sopivaa iskää ei löydy, ei epäsopivakaan saisi kelvata.

 

[Oottele vielä]

Niin, ja niistä mielipiteistä tärkein on sun lapsen mielipide, kun hän kasvaa! Haluaako hän todella elää isättömänä, ilman toisia isovanhempia, sukulaisia, historiaa, vain koska sinä hänet halusit? Sinä saat hyvittää tekoasi lapsellesi koko loppuelämän siitä hetkestä, kun hän jotain ymmärtää.
Haaveilla tietenkin aina saa, piristäähän se päivää. Kunhan ei ota haaveilujaan tosissaan.

 

[yksin tehnyt]

käytännössä yksin lapsen tehneenä voin vain sanoa että en kadu mitään ja minulla on aivan upea neli vuotias vesseli (jolla tosin on kontaktit myös isäänsä ja sen puolen sukuun) mutta kyllä sitä jaksaa oman lapsensa eteen ja onhan tukiverkkojakin. kyllä mun mielestä sulla on oikeus äityiys kokea kunhan se tehdään niin että ketään ei loukata tai vedätetä ja varmasti olet asiaa. toki ideaali tilanne on että lapsi kasvaa ydinperheessä mutta se että ei kasva ei automaattisesti tarkoita lapsen jäävän jostain paitsi.

 

[Elä ja anna muiden pitää mielipiteensä ;)]

Mimmi, olet vielä niin nuori, että kannattais jättää nuo haaveilut sinkkuäitiydestä vähän myöhemmälle. Sulla on yllin kyllin aikaa löytää hyvä kumppani. On tosi raskasta hoitaa lasta yksin, se on yksinäisempää ja rankempaa kuin osaat kuvitella.

Ja ota myös huomioon että ihmisten mielipiteet vaikuttavat elämääsi. Ei kukaan tule pitämään fiksuna vetona ettet ajattele lapsen parasta siinä vaiheessa kun sitä hankit. Jos sopivaa iskää ei löydy, ei epäsopivakaan saisi kelvata.

Onneksi on näitä ihmisiä jotka tuovat _oman_ mielipiteensä kunnolla esiin.
Toisekseen, vaikka mitä nämä "nykynuoret" sanovat, 26vuotta ei ole enään kovin nuori.
Tärkeinta on se, että olet sinut asian kanssa, 110% varma ja vastuuntuntoinen. Tukiverkko on myös hyvä olla olemassa.
Sitten on tietenkin itse ydinkysymys, kuka on isä?

Itse olen neljä vuotta ollut nk. yksinäinen äiti ja vieläpä ilman mitään tukiverkostoa. Hyvin me pärjättiin, vaikka opiskelinkin siinä samalla ammattiin. Mutta olihan se rankkaa välillä ja taas toisaalta aivan tajuttoman palkitsevaa, äidin aurinko =)
Sitten meidän elämään astui ihana mies, jonka kanssa jatkoimme elämän taivalta.

 

[vittua käteen]

Miksei se voisi olla mahdollista?!?!

Siksi, kun hedelmöitykseen tarvitaan myös mies.

 

[mimmi83]

Kiitti asiallisista vastauksista!! Kyllä tätä asiaa ollaan mietitty kauan ja kunnolla, ei se mikään pääähänpistos ole... Katsotaan miten käy, eihän tässä mikään kiire...
Tukiverkostoa kyllä löytyy, ei sitä yksin tarvitse olla...

Olisi vielä kivaa kuulla muiden yksinelävien äitien mietteitää

"Elä ja anna muiden pitää mielipiteensä " ja "yksin tehnyt" :

Onko teidän lapset hankittu ihan sunniteltusti yksin, vai ovatko olleet niin sanottuja "vahinkoraskauksia"??

 

[Äiti kaksin]

Kiitti asiallisista vastauksista!! Kyllä tätä asiaa ollaan mietitty kauan ja kunnolla, ei se mikään pääähänpistos ole... Katsotaan miten käy, eihän tässä mikään kiire...
Tukiverkostoa kyllä löytyy, ei sitä yksin tarvitse olla...

Olisi vielä kivaa kuulla muiden yksinelävien äitien mietteitää

"Elä ja anna muiden pitää mielipiteensä " ja "yksin tehnyt" :

Onko teidän lapset hankittu ihan sunniteltusti yksin, vai ovatko olleet niin sanottuja "vahinkoraskauksia"??

Hei,
mieti nyt vielä tarkkaan. Vauvan hoitaminen on raskasta, kukaan ei oikeasti voi kertoa sinulle mitä ja millaista se on, se on vain itse koettava. Itselläni 8 kk vanha vauva ja ihan parisuhteessa, ja raskasta on ollut välillä kaksinkin.

Itse en lähtisi lasta yksin hankkimaan, tietäen sen minkä tiedän nyt. Lisäksi lapsi mielestäni tarvitsee myös isän elämäänsä, ainakin noin lähtökohtana. Toki meillekin voi avioero tulla, mutta tietoisesti en kyllä isätöntä lasta hankkisi.

 

[Elä ja anna muiden pitää mielipiteensä]

Kiitti asiallisista vastauksista!! Kyllä tätä asiaa ollaan mietitty kauan ja kunnolla, ei se mikään pääähänpistos ole... Katsotaan miten käy, eihän tässä mikään kiire...
Tukiverkostoa kyllä löytyy, ei sitä yksin tarvitse olla...

Olisi vielä kivaa kuulla muiden yksinelävien äitien mietteitää

"Elä ja anna muiden pitää mielipiteensä " ja "yksin tehnyt" :

Onko teidän lapset hankittu ihan sunniteltusti yksin, vai ovatko olleet niin sanottuja "vahinkoraskauksia"??

Hei,
mieti nyt vielä tarkkaan. Vauvan hoitaminen on raskasta, kukaan ei oikeasti voi kertoa sinulle mitä ja millaista se on, se on vain itse koettava. Itselläni 8 kk vanha vauva ja ihan parisuhteessa, ja raskasta on ollut välillä kaksinkin.

Itse en lähtisi lasta yksin hankkimaan, tietäen sen minkä tiedän nyt. Lisäksi lapsi mielestäni tarvitsee myös isän elämäänsä, ainakin noin lähtökohtana. Toki meillekin voi avioero tulla, mutta tietoisesti en kyllä isätöntä lasta hankkisi.

Lapseni sai alkunsa parisuhteessa, joka meni sitten menojaan. Suhteen jälkeen oli minun päätettävä mitä tehdä ja lapseni pidin, enkä ole kertaakaan katunut.
Tuo on se mitä en ole ymmärtänyt (edes nyt parisuhteessa), kun jotkut toitottavat että on niin raskasta ollut ettei ilman miestä olis pärjännyt, eikä ilman miestä siihen rupeaisi. Anteeksi nyt, tiedän että tästä jotkut voivoat loukkaantua, mutta minusta se vain kuullostaa kovin "kädettömätä" touhulta. Ehkä se sitten on joillekkin niin raskasta.
Joskus olisi helpompaa ilman miestä

 

[No jaa]

Kiitti asiallisista vastauksista!! Kyllä tätä asiaa ollaan mietitty kauan ja kunnolla, ei se mikään pääähänpistos ole... Katsotaan miten käy, eihän tässä mikään kiire...
Tukiverkostoa kyllä löytyy, ei sitä yksin tarvitse olla...

Olisi vielä kivaa kuulla muiden yksinelävien äitien mietteitää

"Elä ja anna muiden pitää mielipiteensä " ja "yksin tehnyt" :

Onko teidän lapset hankittu ihan sunniteltusti yksin, vai ovatko olleet niin sanottuja "vahinkoraskauksia"??

Hei,
mieti nyt vielä tarkkaan. Vauvan hoitaminen on raskasta, kukaan ei oikeasti voi kertoa sinulle mitä ja millaista se on, se on vain itse koettava. Itselläni 8 kk vanha vauva ja ihan parisuhteessa, ja raskasta on ollut välillä kaksinkin.

Itse en lähtisi lasta yksin hankkimaan, tietäen sen minkä tiedän nyt. Lisäksi lapsi mielestäni tarvitsee myös isän elämäänsä, ainakin noin lähtökohtana. Toki meillekin voi avioero tulla, mutta tietoisesti en kyllä isätöntä lasta hankkisi.

Lapseni sai alkunsa parisuhteessa, joka meni sitten menojaan. Suhteen jälkeen oli minun päätettävä mitä tehdä ja lapseni pidin, enkä ole kertaakaan katunut.
Tuo on se mitä en ole ymmärtänyt (edes nyt parisuhteessa), kun jotkut toitottavat että on niin raskasta ollut ettei ilman miestä olis pärjännyt, eikä ilman miestä siihen rupeaisi. Anteeksi nyt, tiedän että tästä jotkut voivoat loukkaantua, mutta minusta se vain kuullostaa kovin "kädettömätä" touhulta. Ehkä se sitten on joillekkin niin raskasta.
Joskus olisi helpompaa ilman miestä

Minä nyt ainakin olen sen verran itsekäs ja mukavuudenhaluinen, että todellakaan en yksin hommaan ryhtyisi. Ne ns. turvaverkot eivät kuitenkaan varmasti ole ihan koko ajan jeesailemassa. Vauvoja on myös kovin erilaisia, ja esim mukavan koliikkitapauksen kanssa todellakin voi olla rankkaa myös kaksin.

Ja jos tuon kommentoidun viestin lukee ajatuksella, niin viesti on jotain muuta kuin että ollaan vähän kädettömiä. Olosuhteet voivat toki muuttua ja mies hävitä kuvioista, mutta eikö ole sitten oikeutta mielipiteeseen siitä, että jos lähtökohtana on lapsi ilman isää, niin se ei ole kirjoittajan mielestä hyvä?

 

[No niin.]

Jos kysytään kunnan sosiaalitoimesta, ketkä on heidän pääasiakkaitansa, niin vastauksen voi jokainen arvata. Ei ole helppoa olla yh, koska kukaan ei saa supervoimia jaksaa kahden edestä, vaikka kuinka ois pakko. Ei aina riitä, että yrittää parhaansa, koska elämää ei voi kukaan hallita, eikä esimerkiksi omaa tai lapsen sairastumista tai muita ongelmia. Eikä kukaan voi olla yhtä aikaa kahdessa paikassa, joten jollei ole hyvää turvaverkkoa, tai sitten ole täysin valmis luopumaan ihan kaikista omista menoista seuraavaksi viideksitoista vuodeksi, en suosittele.

 

[Jokaisella oikeus.]

Ei sitä lapsen yksin tekemistä kannata vielä alle 3-kymppisenä miettiä. Mutta lähemmäs 4-kymppisenä kylläkin, siis jos ei ole siihen mennessä parisuhdetta saanut aikaiseksi. Eli kyllä minusta jokaisella pitää olla oikeus saada joko kumppani tai lapsi elämäänsä, jos ei molempia.

Tiedän suvustani tapauksen, jossa nainen päätti hankkia lapsen yksin (erään tutun miehen avustuksella), sillä ei ollut parisuhde-ihmisiä. Tuskinpa on tilannetta katunut. Nyt siis kyseinen lapsi jo yli 20v, joka myös välillä näkee isäänsä.

 

[ameriikan meininkiä...]

Eli kyllä minusta jokaisella pitää olla oikeus saada joko kumppani tai lapsi elämäänsä, jos ei molempia.

Millä tavoin se on jokaisen "oikeus"? Pitäisikö lain valvoa, että näin tapahtuu? Nekin juopot ja narkkarit jotka unohtelee lapsensa päiväkausiksi vaippoihin, heilläkin on "oikeus" lapsiin? Toisaalta onhan se nähty, että Suomessa naisen oikeus lapseen on noin yleisesti suurempi kuin lapsen oikeus hyvinvointiin, jos nämä kaksi ovat vastakkaiset.

Eiköhän ihmissuhteista kannata ennemmin sanoa, että saa tai on saamatta, riippuu miten onni käy, ja joskus joku saa vaikkei ansaitsisi ja joku toinen ei saa vaikka olisi miten hyvä.

 

[ameriikan meininkiä...]

Piti sanomani vielä, että tuo oli yleinen kommentti, en tarkoittanut että ap olisi juoppo tai narkkari

 

[Niin no]

Jos kysytään kunnan sosiaalitoimesta, ketkä on heidän pääasiakkaitansa, niin vastauksen voi jokainen arvata. Ei ole helppoa olla yh, koska kukaan ei saa supervoimia jaksaa kahden edestä, vaikka kuinka ois pakko. Ei aina riitä, että yrittää parhaansa, koska elämää ei voi kukaan hallita, eikä esimerkiksi omaa tai lapsen sairastumista tai muita ongelmia. Eikä kukaan voi olla yhtä aikaa kahdessa paikassa, joten jollei ole hyvää turvaverkkoa, tai sitten ole täysin valmis luopumaan ihan kaikista omista menoista seuraavaksi viideksitoista vuodeksi, en suosittele.

Kysytään pois vain. Ei ole tänä päivänä ne YH;t pää-asiakkaita, kokemuksella tämän tiedän.
Käyppä itse tutustumassa paikan päällä, ellet jo ole käynyt.

Komppaan "jokaisella on oikeus".

 

[--neito--]

Kehoitan miettimään tarkkaan asiaa. Pienen vauvan kanssa ei ole helppoa, vaikka olisi molemmat vanhemmat. Itse olen ihan kuitti poikki 2,5 kk vanhan poikani kanssa, vaikka mieheni antaa välillä minun nukkua päikkäreitä ja lepuutta itseäni. Mies osallistuu muutenkin paljon lapsen hoitoon, minkä nyt töiltään kerkeää. Vaikka minulla on mies, niin päivät ovat kuitenkin aika yksinäisiä. Välillä tuntuu, että seinät kaatuvat päälle. Siksi olen rahdannut vauvan srk:n vauva kerhoon, vaikka olemme nuoremmasta päästä sieltä, mutta pakko oman mielenterveyden takia. Muuten tule hulluksi.

Ellei sinulla ole hyvää turvaverkkoa, omia vanhempia (jotka vapaaehtoisesti auttavat), ystäviä tai lähisukulaisia, jotka voivat auttaa tarvittaessa, niin en suosittelisi kyllä ryhtyä hommaan. Lapsen hoito on auttavista ihmisistäkin huolimatta rankkaa puuhaa, muuta elämää ei ole. Lapsi vie pitkään aikasi ihan totaalisesti (ja myös rahasi). En esimmäisinä viikkoina kerennyt kunnolla edes syömään ja enkä pahemmin laittamaan ruokaa.

Muista, että pahimmilla kauhuskenaarioilla on taipus toteutua...

 

[Jokaisella oikeus.]

Jos todella lapsen haluaa, kannattaa siihen mielestäni ryhtyä vaikka yksin. Älytöntä että sen takia jättäisi lapsen hankkimatta että ne pari ekaa vuotta saattaa olla aika rankat. Ja ei sitä muuta elämää tarvitse kokonaan pois sulkea - lapsen kanssakin voi touhuta, käydä kerhoissa, nähdä kavereita. Tottakai auttaa jos on tukiverkkoa...ja hyvähän sitä on sitten vaikka haalia ennen lapsentekoa. Mutta siis nainen joka todella lapsen haluaa...suhtautuukin asioihin sitten vähän toisin, ja on arvokkaasta lahjastaan loppujen lopuksi tottakai - onnellinen!

 

[YH-yleistys ottaa päähän....]

On totta että on huonoja yh-äitejä mutta on myös huonoja normiperheitä.
Olen yh ollut alusta asti ja kaksi ekaa vuotta lapsi ei isällään käynyt koska oli mielestäni liian pieni. Eli olin kaksi vuotta lapsen kotona eikä ottanut yhtään päähän että en päässyt viihteelle tai viettämään sitä niin sanottua omaa aikaa. Asiat tärkeysjärjestykseen. Myös oletus että yh:t automaattisesti ovat rahattomia ja työttömiä ja ilman koulutusta ei aina pidä paikkaansa Minä varmasti maksan veroeuroillani muutaman äidillisen ja isällisen perheen sossulappuja

 

[susanna-kyöliö]

On totta että on huonoja yh-äitejä mutta on myös huonoja normiperheitä.
Olen yh ollut alusta asti ja kaksi ekaa vuotta lapsi ei isällään käynyt koska oli mielestäni liian pieni. Eli olin kaksi vuotta lapsen kotona eikä ottanut yhtään päähän että en päässyt viihteelle tai viettämään sitä niin sanottua omaa aikaa. Asiat tärkeysjärjestykseen. Myös oletus että yh:t automaattisesti ovat rahattomia ja työttömiä ja ilman koulutusta ei aina pidä paikkaansa Minä varmasti maksan veroeuroillani muutaman äidillisen ja isällisen perheen sossulappuja

Täh? Liian pieni? Entäpä jos isäkin ajatteli nuin. Jos lapsi olikin liian pieni sinun hoidettavaksi? Tyypillistä naisen ajattelua, miehethän eivät osaa hoitaa lasta, koska he eivät voi synnyttää. Ja minä niputan ainakin nuoret Yh-äidit yhteiskunnan taakaksi.

 

[toinen..]

Ota yhteys minuun s.postitse lapsenkaipuu@wippies.com

Olisi kiva löytää samanhenkisiä ihmisiä, muutkin saa kirjoitella.