[QUOTE="vieras";22171665]Hahah.
Säkö sen määrittelet, miten ihmisten pitää surra ja suruaan käsitellä? Monille uuden lemmikin ottaminen edellisen kuoltua on kaikkein paras tapa käsitellä menetystä ja päästä yli siitä. Toisille taas ei ja he tarvitsevat sen suruajan, ja sekin on ok.
Jos mun koira kuolisi, ottaisin ihan takuuvarmasti heti toisen koiran. Rakastan koiraani niin paljon että sen kuolema tulee varmasti olemaan todella musertavaa tilanne, joten toinen koira pitäisi kiinni tutuissa rutiineissa ja uuden tulokkaan kanssa touhuaminen veisi ajatukset muualle. Silloin saisi ikään kuin "annosteltua" sitä surua käsiteltäväksi sitä mukaan kun pystyy, eikä se valtaisi kokonaan.
Chef, osanotot koirasi poismenon johdosta ja onnea uusista tulokkaista! Söpöjä ovat.
[/QUOTE]
Meille oltiin kyllä gerbiilejä hankkimassa jo ennen kun tieto koiran lopetuksesta tuli. Alunperin meille piti tulla gerbiilejä muutaman viikon kuluttua mutta kaikki pennut olisin jo varattuja. Löysin sitten näistä pojista ilmoituksen ja he olivat tarjolla heti koska kaipasivat uuta kotia.
En näe eroa sille että olisinko ottanut ne eilen vai ylihuomenna. Ja kun kyseessä on nimenomaan nyt lapsen syntymäpäivälahja niin en keksi järkevää syytä sitä lykätä varsinkin, kun lapselle ainakin se surun käsittely on helpompaa kun saa jotain muuta ajateltavaa.
Oma surutyöni oli tehty pitkälti jo ennen itse lopetustapahtumaa, koska se oli jo tiedossa. Saatiin siis ihan rauhassa surra ja hyvästellä etukäteen.
Uusi koirakin meille on tulossa, mutta sitäkin ollaan suunniteltu jo useampi kk. Pentu tulee toivottavasti ensi kesänä, jottei toinen koiramme joudu olemaan yksin pitkään.
Mutta surun päivä oli samalla ilon päivä...pojat muutti meille 
