P
"Pusse"
Vieras
Poika on nyt 3v 3kk ja on yleensä kiltti ja empaattinen lapsukainen, äärimmäisen menevä ja vilkas kylläkin.
Sai pikkusiskon kaksi kuukautta sitten ja ehdin pelätä pojalta koviakin mustiskohtauksia kun on kuitenkin saanut olla meidän jakamattoman huomion keskipisteenä kolme vuotta.
Yllätyksekseni ei mitään kapinointia siskoa vastaan tullut. Poika halusi paljon silitellä vauvaa ja sanoi monesti ihan omasta aloitteestaan että sisko on ihana.
Viime viikosta lähtien kun muutamaan kertaan on leikkinyt serkkujen ja kavereiden kanssa, poika on ollut ihan kauhukakara, töninyt ja lyönyt käsin sekä mailoilla... Tai mitä nyt kädessä on sattunut olemaan. Eikä mitenkään raivonpuuskaisesti vaan hänestä se on ollut tosi nasta leikki, hymy huulilla töninyt yms. ...
Kovat puhuttelut on pidetty pojalle luonnollisestikin ja kun meno jatkui niin kerrottiin että menettää yhden kivan retken jota on odottanut kuin kuuta nousevaa, jos toisten satuttaminen ei lopu.
Eilen miehen kanssa mietittiin että mikä poikaa mahtaa vaivata näin yhtäkkiä ja molemmille tuli yhtäaikaa ajatus että jospa pojan oireilu pikkusiskosta tuleekin vähän myöhässä.
Siskoa poika ei ole kertaakaan lyönyt tai muutenkaan käsitellyt kovakouraisesti. Puhuu vauvasta edelleen tosi nätisti.
Mutta taitaa ottaa sen verran koville isoveljen rooli, että johonkin se paine pitää purkaa... Ja kyllä, isoveli on saanut huomiota myös, on päässyt molempien vanhempien kanssa viettämään kahdenkeskistä aikaa vauvan syntymän jälkeenkin...
Vai onko se sittenkin jotain muuta ja pystyykö tollasen "muiden satuttamishalun" kitkemään 3-vuotiaasta kuinka helposti? Tuntuu että oon tosi pettynyt itseeni, kun mun lapsi on just se joka pieksee muita...
Sai pikkusiskon kaksi kuukautta sitten ja ehdin pelätä pojalta koviakin mustiskohtauksia kun on kuitenkin saanut olla meidän jakamattoman huomion keskipisteenä kolme vuotta.
Yllätyksekseni ei mitään kapinointia siskoa vastaan tullut. Poika halusi paljon silitellä vauvaa ja sanoi monesti ihan omasta aloitteestaan että sisko on ihana.
Viime viikosta lähtien kun muutamaan kertaan on leikkinyt serkkujen ja kavereiden kanssa, poika on ollut ihan kauhukakara, töninyt ja lyönyt käsin sekä mailoilla... Tai mitä nyt kädessä on sattunut olemaan. Eikä mitenkään raivonpuuskaisesti vaan hänestä se on ollut tosi nasta leikki, hymy huulilla töninyt yms. ...
Kovat puhuttelut on pidetty pojalle luonnollisestikin ja kun meno jatkui niin kerrottiin että menettää yhden kivan retken jota on odottanut kuin kuuta nousevaa, jos toisten satuttaminen ei lopu.
Eilen miehen kanssa mietittiin että mikä poikaa mahtaa vaivata näin yhtäkkiä ja molemmille tuli yhtäaikaa ajatus että jospa pojan oireilu pikkusiskosta tuleekin vähän myöhässä.
Siskoa poika ei ole kertaakaan lyönyt tai muutenkaan käsitellyt kovakouraisesti. Puhuu vauvasta edelleen tosi nätisti.
Mutta taitaa ottaa sen verran koville isoveljen rooli, että johonkin se paine pitää purkaa... Ja kyllä, isoveli on saanut huomiota myös, on päässyt molempien vanhempien kanssa viettämään kahdenkeskistä aikaa vauvan syntymän jälkeenkin...
Vai onko se sittenkin jotain muuta ja pystyykö tollasen "muiden satuttamishalun" kitkemään 3-vuotiaasta kuinka helposti? Tuntuu että oon tosi pettynyt itseeni, kun mun lapsi on just se joka pieksee muita...