Yhtäkkiä muita lapsia töniväksi ja hakkaavaksi muuttunut 3v... ? :O

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Pusse"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

"Pusse"

Vieras
Poika on nyt 3v 3kk ja on yleensä kiltti ja empaattinen lapsukainen, äärimmäisen menevä ja vilkas kylläkin.
Sai pikkusiskon kaksi kuukautta sitten ja ehdin pelätä pojalta koviakin mustiskohtauksia kun on kuitenkin saanut olla meidän jakamattoman huomion keskipisteenä kolme vuotta.
Yllätyksekseni ei mitään kapinointia siskoa vastaan tullut. Poika halusi paljon silitellä vauvaa ja sanoi monesti ihan omasta aloitteestaan että sisko on ihana.

Viime viikosta lähtien kun muutamaan kertaan on leikkinyt serkkujen ja kavereiden kanssa, poika on ollut ihan kauhukakara, töninyt ja lyönyt käsin sekä mailoilla... Tai mitä nyt kädessä on sattunut olemaan. Eikä mitenkään raivonpuuskaisesti vaan hänestä se on ollut tosi nasta leikki, hymy huulilla töninyt yms. ...

Kovat puhuttelut on pidetty pojalle luonnollisestikin ja kun meno jatkui niin kerrottiin että menettää yhden kivan retken jota on odottanut kuin kuuta nousevaa, jos toisten satuttaminen ei lopu.
Eilen miehen kanssa mietittiin että mikä poikaa mahtaa vaivata näin yhtäkkiä ja molemmille tuli yhtäaikaa ajatus että jospa pojan oireilu pikkusiskosta tuleekin vähän myöhässä.
Siskoa poika ei ole kertaakaan lyönyt tai muutenkaan käsitellyt kovakouraisesti. Puhuu vauvasta edelleen tosi nätisti.

Mutta taitaa ottaa sen verran koville isoveljen rooli, että johonkin se paine pitää purkaa... Ja kyllä, isoveli on saanut huomiota myös, on päässyt molempien vanhempien kanssa viettämään kahdenkeskistä aikaa vauvan syntymän jälkeenkin...

Vai onko se sittenkin jotain muuta ja pystyykö tollasen "muiden satuttamishalun" kitkemään 3-vuotiaasta kuinka helposti? Tuntuu että oon tosi pettynyt itseeni, kun mun lapsi on just se joka pieksee muita...
 
Meillä ihan sama tilanne, poika samanikäinen ja pikkuveli noin 6kk. Parin kuukauden kuluttua pikkuveljen syntymästä poika alkoi mätkimään isää ja äitiä, pikkuveli saa pusuja ja haleja. Tönii serkkujaan, ottaa lelut kädestä, löi mummoakin. Huomiota ja aikaa on annettu myös isoveljelle, siltikin on etenkin äidille nykyisin aika mahdoton. Neuvolassa sanottiin, että kolmevuotiaat voivat olla muutenkin aika aggressiivisia ja kokeilla rajojaan, mutta epäilisin, että on huomionhakua sisaruksen takia. Mitään hyvää keinoa ei olla keksitty kitkemään käytöstä pois, komennetaan, otetaan leluja pois ym. mutta läpsiminen vaan jatkuu etenkin pojan ollessa väsynyt.
 
Voi hyvin olla, että mustasukkaisuus purkautuu muualle. Mustasukkaisuus ei välttämättä ilmene heti vauvan synnyttyä vaan sitä voi tulla pitkin matkaa milloin missäkin muodossa.

Mustasukkaisen lapsen 'isoutta* ei kannata erityisesti korostaa tai vaatia vaan ehkä päinvastoin antaa lapselle lupa olla pieni 3-vuotias edelleen.

Sitten tietysti kaikki sallitut fyysiset leikit, esim. leikit pehmeillä miekoilla, paini jne. Tekevät hyvää meneville lapsille ja samalla vedetään rajoja sallitun ja kielletyn välille.

Itseensä ei kannata olla pettynyt. Lasta ei voi kontrolloida kuin nukkea vaan jokainen vanhempi tuntee joskus pettymystä lapseen. Tärkeintä on, että tekee parhaansa käytöksen lopettamiseksi.
 

Yhteistyössä