Nasu, Yasmin ei suinkaan ole markkinoiden matalahormonisimpia valmisteita. Kaikissa yhdistelmäehkäisypillereissä on kahta vaikuttavaa ainetta, etinyyliestradiolia (estrogeeni) ja keltarauhashormonijohdosta, joka vaihtelee merkkien kesken. Yleensä ko. merkin sopivuus riippuu tästä keltarauhashormonijohdoksesta, koska se on se juttu mikä eri merkit erottaa, mutta myös etinyyliestradiolin määrästä, joka vaihtelee hiukan merkistä toiseen. Aina ei myöskään se matalahormonisin valmiste ole se sopivin, sopivuus on hyvin yksilöllistä eikä siinä auta kuin testata.
Yasminissa on etinyyliestradiolia 30 µg, kun taas esimerkiksi Melianessa on 20 µg, Mirellessä 15 µg eli puolet siitä määrästä mitä Yasminissa.
Keltarauhashormonia (drospirenoni) Yasminissa on 3 mg = 3000 µg, kun taas esimerkiksi Melianessa keltarauhashormonia (gestodeeni) on 75 µg, Mirellessä 60 µg (gestodeeni). Mutta koska kyse on eri johdoksesta, niitä ei voi suoraan verrata tyyliin Yasmin olisi 40 kertaa tujumpi kuin Meliane. Yasminin keltarauhashormoni on siitä erityinen, että se muistuttaa paljolti elimistön omaa keltarauhashormonia, ja lisäksi sillä on antiandrogeenista ja nestettä poistavaa vaikutusta - mikä tuntuu hassulta koska aika monilla Yasmin on aiheuttanut turvotusta. Yasmin on aiheuttanut muuten myös Suomessa veritulppia (toki on muutkin pillerit), eli ei sitä mitenkään "turvallisimpana" voida pitää.
Nyt on muuten tullut Scheringiltä uusi, matalahormonisempi versio Yasminista, Yasminelle, jossa on etinyyliestradiolia 10 µg vähemmän kuin Yasminissa eli 20 µg. Keltarauhashormonijohdos ja sen määrä on sama kuin Yasminissa.
Jos haluaa mahdollisimman matalahormonisimman yhdistelmäehkäisyvalmisteen, kannattaa valita jokin muu kuin suun kautta otettava pilleri joka aiheuttaa pitoisuushuippuja. Esim. NuvaRingista vapautuu hormoneja pieniä määriä koko ajan tasaisesti, jolloin verenkierrossa kiertävä hormonimäärä pysyy tasaisen pienenä koko ajan mutta kuitenkin riittävänä ehkäisytehon kannalta. Parenteraalisesti (eli "suoliston/ruoansulatuskanavan ulkopuolelta") annosteltu hormoni myös välttää ensikierron metabolian maksassa, jolloin hormonia tarvitaan vähemmän, koska siitä ei niin suuri osa pääse tuhoutumaan/muuttumaan toisiksi yhdisteiksi kuin suun kautta annosteltuna.