Vuorotyötä tekevät pienten lasten äidit

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja hoitsu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

hoitsu

Vieras
JA varsinkin jos mies säännöllisessä päivätyössä.
Miten teidän miehet suhtautuu teidän työvuoroihin? Meillä kaks pientä lasta ja puolisen vuotta olen tehnyt hoitoalalla 30/h vko ja aina työ mies jaksaa motkottaa mun ilta- yö ja vkl työvuoroista.
Ei siis sitä haittaa se, et "joutuu" hoitamaan lapsia, on muutenkin tosi paljon niiden kanssa, mut se mun lähteminen ja varsinkin yön poissaolo tuntuu hänestä hankalalta, samoin "juhla"päivät (vappu, juhannus)
Nytkin ihan pelottaa kertoa miehelle, kun vaihdoin vuoroa niin että tuli taas ylimääräinen vkl töitä :(

En mä ittekään nauti siitä, että töihin pitää lähteä, kun muut jää vkl viettoon, mut näin yhdessä sovittiin, kkun työt aloitin, että mahd. vähäisillä hoitopäivillä mennään.

Ärsyttävää välillä!
 
No mä olen kaupanalalla eli illat ja viikonloput menee töissä, yöt ei onneksi. Meidän perheessä tää rassaa eniten mua ja kyl ukkokin aina mainitsee että olis kiva joskus nähdäkin. :(
Tänäänkin mies tuumas et ihanaa kun on viikonloppu, mutta ilo laantui kun tajus mullahan on sit tövuorot viikonlopulle.
 
Meillä miestä ei niinkään häirinnyt, mutta itseäni kyllä juuri se, että "aina" kun muut olivat vapaalla, olin itse töissä. Sit kun lapset lähtivät kouluun totesin, että iltavuoroisin enää nää lapsiani juuri ollenkaan (kun niiden pitää mennä kouluun, vaikka itse olisinkin kotona) ja vaihdoin työtä. Nyt teen pääasiassa päivävuoroa, satunnaisesti tulee iltoja ja viikonloppu joka toinen kuukausi. Sopii meille paljon paremmin tämä!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Miuski harmailee:
Meillä miestä ei niinkään häirinnyt, mutta itseäni kyllä juuri se, että "aina" kun muut olivat vapaalla, olin itse töissä. Sit kun lapset lähtivät kouluun totesin, että iltavuoroisin enää nää lapsiani juuri ollenkaan (kun niiden pitää mennä kouluun, vaikka itse olisinkin kotona) ja vaihdoin työtä. Nyt teen pääasiassa päivävuoroa, satunnaisesti tulee iltoja ja viikonloppu joka toinen kuukausi. Sopii meille paljon paremmin tämä!

Tuota mäkin oon miettiny, että kun lapset menee kouluun, niin sit viimeistään pitää päivätyö saada...on vaan mun ammatissa hankala löytää päivätyö
 
Mun mies on tottunut vuorotyöhöni, ihan alusta asti. Ollaan oltu jo yli 10 vuotta yhdessä. Ei ole koskaa valittanut että "olen aina töissä", vaan on hyväksynyt tämän. Lasten kanssa touhuaa sitten viikonloppuisin ja iltaisin kaikenlaista kivaa, kun olen töissä. Meillä kummallakaan ei enää menojalka vipata, joten viikonloppuisin ei tarvitse päästä mihinkään biletyksiin tms. Vaikka vkloppu vapaita on harvoin 1-2x/kk, niin niistä otetaan sitten koko perhe ilo irti. :)
 
Mua itseäni taitaa rasittaa mun vuoro työ enemmän kuin miestäni. Viikonloput ois joskus kiva viettää yhdessä ja varsinkin illat. Muutenkin mä toimin parhaiten päivisin. Joskus kun sattuu aamuvuoroja monta putkeen niin se on ihanaa, mennä aikasin töihin ja päästä normaalien ihmisten aikaan poiskin sieltä.. En edes pidä alastani, joten voisin aivan hyvin vaihtaa työpaikkaa, mutta semmosia kun ei satu eteen..
 
Mä olin kaupan alalla ja tein pääasiassa iltavuoroa, eli kotona olin vähän ennen kymmentä illalla. En tykänny vuoroista itse, ja mies inhosi niitä yli kaiken, aina oli napisemassa. Nyt oon kotona lapsen kanssa. Ei oo kaupantöihin ikävä, enkä aio enää vuorotöihin ryhtyä. Ei se oo perheellisiä varten.
 
esikoisen jälkeen palaisin 3-vuorotyöhön. miestäni ei häirinnyt mitenkään, nauttii lasten kanssa olemisesta. itseäni häiritsi kovasti olla poissaoleva äiti. iltapainotteinen työ. ei perheen omaa aikaa. epäsäännölliset hoitoajat. nyt kakkosen jälkeen olen 3-vuotta hoitovapaalla. läsnäoleva äiti. mies töissä. rahallisesti ei hurraamista mutta pärjätään.
 
Mä tein lasten syntymien välissä omasta tahdosta pelkkää iltavuoroa. Eipä tarvinut pientä (alle 2-v) esikoista laittaa hoitoon, vaan saatiin miehen kanssa sumplittua hoitaminen.
 
Miksi vaihdoit työvuoroa, jos tiedät nihkeästä suhtautumisesta kotona? Kai tiesit, että vuoroja ei ole pakko vaihtaa. Eri asia on, jos esimies määrää. Ettet olisi niitä iänkuisia kilttejä hoitoalan uhrautujia... Mutta sitähän ei kysytty. Meillä mies suhtautuu luontevasti. Työni nyt vain ON vuoroluontoista, on ollut koko yhdessäolo ajan. Lapset hoitaa se, joka ei ole töissä. Niin se on yksinkertaista, meillä.
 
Meillä mies "pakotti" töihin, että rahat riittää. Nyt teen kolmivuorotyötä 30h/vko vielä tämän kuun, kesä mennään 100% työajalla, mut sillon on kesäloma. =) Nyt kun oon ollu töissä ja oon taas väsynyt ja kiukkuinen on mies alkanut ehdottelemaan, josko sittenkin jäisin kotiin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Huldan kesämekko on punainen:
Miksi vaihdoit työvuoroa, jos tiedät nihkeästä suhtautumisesta kotona? Kai tiesit, että vuoroja ei ole pakko vaihtaa. Eri asia on, jos esimies määrää. Ettet olisi niitä iänkuisia kilttejä hoitoalan uhrautujia... Mutta sitähän ei kysytty. Meillä mies suhtautuu luontevasti. Työni nyt vain ON vuoroluontoista, on ollut koko yhdessäolo ajan. Lapset hoitaa se, joka ei ole töissä. Niin se on yksinkertaista, meillä.

Sellanen kaveri pyysi, joka on myös mulle usein vaihtanu vuoroa! Vastapalvelus siis :)
 
eipä tuo mitään ole sanonut, tyytyväinen on.. tosin se nyt on tiennytkin mun duunista alusta lähtien.. ja tekee itsekkin yötyötä.. ollaan samassa duunipaikassa ja joskus käy niin kurjasti että menee vuorot ristiin, silloin toinen on aina lapsen kanssa päivän hereillä kun toinen nukkuu eli ei pahemmin yhteistä aikaa silloin ole..
ex miehen kanssa asia oli ongelma, tai muuttui ongelmaksi lapsen syntymän jälkeen, ja osittain nuo ongelmat myöskin vaikutti eropäätökseen
 

Yhteistyössä