*Vuodenpäivät tuhdanneet*

kävin yksityisellä. Ensin laitoin sähköpostia ja kerroin tilanteen ja myös kamalista menkkakivuista jotka nyt ovat kyllä loppuneet niitä kesti 6kk. kehotti mua menemään sinne,mutta siinpä se. Sanoi että ens vuoden puolelle voitte helposti vielä yrittää ja voisi sitten miettiä sitä miehen tutkimista. Mies vaan on sitä mieltä että kun kaksi on tullut niin helposti niin kolmaskin tulee tai sitten ei tule ollenkaan. :'(
Eilen alkoi yk16. Ei tässä enää kauheesti jaksa toivoa.

 

Täällä täyttyi vuosi yritystä. Sen kunniaksi kävin rutiinitsekkaukkauksessa gynellä. Kohdussa todettiin myooma. Sain lähetteen naistentautien polille ja neuvon olla nyt ihan heti raskautumatta.

*kiroilua*

En nyt ole ihan satavarma, mitä kaikkea gyne siitä myoomasta oikein sanoikaan. Se ehkä on intramuraalinen (kohdun lihasseinän sisäinen). Sijaitsee jotenkin "hankalasti" (istmisessä osassa tms). Ei välttämättä ole syy lapsettomuuteen, mutta voi olla. Sitä ainakin harkittanee poistettavaksi (kasvainta, tuskin sentään koko kohtua). Odotan lisätietoa, kunhan sinne polille joskus pääsen.

Mutta nyt minulle iski kärsimättömyys. Koko vuoden yrityksen aikana ei ole ollut. Mutta nyt on! Tuntuu, etten millään osaa ohjeen mukaan välttää suojaamatonta yhdyntää. Tuntuu tolkuttomalta ajanhukalta tässä iässä odottaa ensin pääsyä polille (kuukausia menee ehkä?), sitten hoitopäätöstä ja hoitoa, ja jos jotain leikataan, pahimmassa tapauksessa 3-6kk toipumisaikaa leikkauksesta.

Järki sanoo, että hyvä kun otetaan vakavasti asia ja tutkitaan lisääntymisterveys. Eduksi se vain raskaustoiveille on. Mutta tämä kauhea kiireen tunne: aika loppuu, aika loppuu...