R
ratissa
Vieras
Mikä lienee syy siihen, että Volkkarini kerää aina vanaveteensä jonkun pösilön, jonka mielestä turvaväli on yhtä kuin Hesarin paksuus?
Ajan itse suurinta sallittua nopeutta, eli en ajele kuuttaviittä kahdeksankympin alueella. Silti lähes joka kerta saan jonkun perskärpäsen riesakseni. Lisäksi näillä uunoilla on yleensä puutteellinen näkökykykin ja ajoissa laittamani vilkku jää todella usein huomioimatta.
Meille käännytään hiukan kuin "yllättäen", maantieltä on melko huomaamaton liittymä meidän pikkutielle ja usein joudun kääntymään ajosuunnassani vasemmalle. Mutta luulisi herranjumala vilkun ja jarruvalon kertovan takanatulijalle jotakin, kuten vaikka että aion hiljentää ja kääntyä? Saatanpa jopa pysähtyäkin, kun noita vastaantulijoitakin usein on, enkä viitsi yhden perässäroikkujan takia ajaa hurauttaa lasten kanssa tukkirekan alle, etteivät vaan perässätulijan jarrupalat pääse kulumaan.
Viimeksi tänään joku pässi meinasi ajaa perääni. Hän sentään pysytteli kaistalla, eikä lähtenyt uunoilemaan muualle. Moni yrittää päästellä täyttä vauhtia ohi penkan kautta ja takakulmani on pari kertaa ollut todella lähellä perässätulijan nokkaa, kun tuo tie on niin kapea, että siinä ei todellakaan ohiteta kuin hivuttamalla, vaikka miten olisin ryhmittynyt keskiviivan lähelle. Välillä tuntuisi turvallisemmalta olla kokonaan ryhmittymättä, että kukaan ei ajaisi vuokseni metsään yrittäessään ahtautua ohi.
Alle viikko sitten joku valopää huomasi vilkkuni niinikään liian myöhään, ja yritti kiertää minut vastaantulevan kaistan kautta. Siinäpä vasta tuli kuskille hätä ja kiire jarruttaa, kun hän huomasi, että vastaan tulee auto. Tuossa paikassa tie kaartaa hiukan niin, että hän ei todella voinut nähdä vastaantulijaa kuin koukkaamatta toiselle kaistalle, joten aika uhkarohkeaa oli, täytyy sanoa. Ihmettelen kyllä, että millä planeetalla on tapana ohittaa vasemmalta auto, joka on pysähtyneenä/ajaa hiljaa ja vilkuttaa aikeissa kääntyä vasempaan?
Kaikkein eniten pelkään autoa, joka on jonossa kolmantena. Yleensä sentään se minun takanani oleva kuski asianmukaisesti reagoi vilkuuni ja jarruvalooni, mutta hänen takanaan on aina joskus ollut joku uuno, joka lähtee renkaat savuten ohitse suivaantuneena hidastuksesta. Hänen näkökulmastaan tietysti edeltävä auto toimii päättömästi, jarruttaa yhtäkkiä keskellä maantietä, mutta ei edes vilkuta. Hänhän ei näe sitä ekaa autoa, jolla oin vilkku päällä. Tuollaisessa tilanteessa sattui kerran paha onnettomuus, johon en onneksi ollut osallisena. Mutta tässä meidän risteyksessä kuitenkin.
Mulla itsellä on aina renkaat käännettynä penkan puolelle, jos joudun pysähtymään tuossa. Jos joku pökkää persustaan, en ainakaan yhtä suurella todennäköisyydellä ole siellä vastaantulijan alla. Peiliä saa kytätä tiiviisti, jos vaikka ehtisin alta pois, jos oikein tiukille menee. Kerran olen joutunut ajamaan pari metriä alta karkuun, talvikelissä takanatulijan jarrut eivät aivan kyllin hyvin pitäneet. Takana tuleva pui nyrkkiä minulle, ei siis ollut kovin kiitollinen, että säästin hänen autonsa kolhulta ja hänet itsensä reissusta poliisisedän luo...
Noin ylipäätään, olkaahan tarkkaavaisia myös siellä tylsillä maantieajoreissuillanne, jarruja voi tarvita myös muualla kuin kaupungissa. Nyt sietää vroa Volkkarini lisäksi myös hirviä ja peurojakin.
Pyydän silti, lakatkaa vainoamasta autoani, jooko!
Ajan itse suurinta sallittua nopeutta, eli en ajele kuuttaviittä kahdeksankympin alueella. Silti lähes joka kerta saan jonkun perskärpäsen riesakseni. Lisäksi näillä uunoilla on yleensä puutteellinen näkökykykin ja ajoissa laittamani vilkku jää todella usein huomioimatta.
Meille käännytään hiukan kuin "yllättäen", maantieltä on melko huomaamaton liittymä meidän pikkutielle ja usein joudun kääntymään ajosuunnassani vasemmalle. Mutta luulisi herranjumala vilkun ja jarruvalon kertovan takanatulijalle jotakin, kuten vaikka että aion hiljentää ja kääntyä? Saatanpa jopa pysähtyäkin, kun noita vastaantulijoitakin usein on, enkä viitsi yhden perässäroikkujan takia ajaa hurauttaa lasten kanssa tukkirekan alle, etteivät vaan perässätulijan jarrupalat pääse kulumaan.
Viimeksi tänään joku pässi meinasi ajaa perääni. Hän sentään pysytteli kaistalla, eikä lähtenyt uunoilemaan muualle. Moni yrittää päästellä täyttä vauhtia ohi penkan kautta ja takakulmani on pari kertaa ollut todella lähellä perässätulijan nokkaa, kun tuo tie on niin kapea, että siinä ei todellakaan ohiteta kuin hivuttamalla, vaikka miten olisin ryhmittynyt keskiviivan lähelle. Välillä tuntuisi turvallisemmalta olla kokonaan ryhmittymättä, että kukaan ei ajaisi vuokseni metsään yrittäessään ahtautua ohi.
Alle viikko sitten joku valopää huomasi vilkkuni niinikään liian myöhään, ja yritti kiertää minut vastaantulevan kaistan kautta. Siinäpä vasta tuli kuskille hätä ja kiire jarruttaa, kun hän huomasi, että vastaan tulee auto. Tuossa paikassa tie kaartaa hiukan niin, että hän ei todella voinut nähdä vastaantulijaa kuin koukkaamatta toiselle kaistalle, joten aika uhkarohkeaa oli, täytyy sanoa. Ihmettelen kyllä, että millä planeetalla on tapana ohittaa vasemmalta auto, joka on pysähtyneenä/ajaa hiljaa ja vilkuttaa aikeissa kääntyä vasempaan?
Kaikkein eniten pelkään autoa, joka on jonossa kolmantena. Yleensä sentään se minun takanani oleva kuski asianmukaisesti reagoi vilkuuni ja jarruvalooni, mutta hänen takanaan on aina joskus ollut joku uuno, joka lähtee renkaat savuten ohitse suivaantuneena hidastuksesta. Hänen näkökulmastaan tietysti edeltävä auto toimii päättömästi, jarruttaa yhtäkkiä keskellä maantietä, mutta ei edes vilkuta. Hänhän ei näe sitä ekaa autoa, jolla oin vilkku päällä. Tuollaisessa tilanteessa sattui kerran paha onnettomuus, johon en onneksi ollut osallisena. Mutta tässä meidän risteyksessä kuitenkin.
Mulla itsellä on aina renkaat käännettynä penkan puolelle, jos joudun pysähtymään tuossa. Jos joku pökkää persustaan, en ainakaan yhtä suurella todennäköisyydellä ole siellä vastaantulijan alla. Peiliä saa kytätä tiiviisti, jos vaikka ehtisin alta pois, jos oikein tiukille menee. Kerran olen joutunut ajamaan pari metriä alta karkuun, talvikelissä takanatulijan jarrut eivät aivan kyllin hyvin pitäneet. Takana tuleva pui nyrkkiä minulle, ei siis ollut kovin kiitollinen, että säästin hänen autonsa kolhulta ja hänet itsensä reissusta poliisisedän luo...
Noin ylipäätään, olkaahan tarkkaavaisia myös siellä tylsillä maantieajoreissuillanne, jarruja voi tarvita myös muualla kuin kaupungissa. Nyt sietää vroa Volkkarini lisäksi myös hirviä ja peurojakin.
Pyydän silti, lakatkaa vainoamasta autoani, jooko!
tuolla maantiellä törmää useinkin kaikenmaailman idiootteihin.
