voisitko kuvitella olevasi ystävä parikymppisen lapsettoman opiskelijan kanssa?

  • Viestiketjun aloittaja vilma
  • Ensimmäinen viesti
Riippuu tietty siitä ihmisestä. Jotkut osaavat olla tosi kypsiä ja ajattelevat muutakin bilettämistä. Tosin kaikki mun tuntemani ovat bilettämiseen ja muotiin keskittyneitä.. Niin, ja osaan minäkin muuta kuin puhua lapsistani :D
 
Miks ihmeessä en vois?
Mun työkaverini on vähän päälle parikymppinen lapseton sinkku. Hän ei tosin ole opiskelija mutta se nyt niiiin paljoa mitään merkkaa, bailaa reilusti silti. Hyvin tullaan toimeen, mitä nyt vähän pätijöitä ollaan kummatkin mutta se taas ei liity ikään tai elämäntilanteeseen... :whistle:
 
Non compos mentis
Alkuperäinen kirjoittaja Wilmiina:
Riippuu tietty siitä ihmisestä. Jotkut osaavat olla tosi kypsiä ja ajattelevat muutakin bilettämistä. Tosin kaikki mun tuntemani ovat bilettämiseen ja muotiin keskittyneitä.. Niin, ja osaan minäkin muuta kuin puhua lapsistani :D
Mun parikymppiset lapsettomat ystävät puhuvat lähinnä taloudesta, politiikasta, golfista ja matkailusta, jos näin tahdotaan yleisimmät puheenaiheet niputtaa...
 
Yksi sellanen ystävä on :heart: Semmoset kaverit ja hyvänpäiväntutut on kyl vähän jääny lapsen myötä, mutta tuo yks on lapsen kummikin, toivottavasti säilyy koko loppuiän vaikkei ikinä hankkis lapsia ja opiskelis koko loppuelämänsä :D
 
Meri-Kaisla harmaana
Mun serkku tyttöystävänsä kanssa on parikymppisiä lapsettomia opiskelijoita. Ja ne on tosi ihania. Tästä huolimatta en oikein osaa vastata kysymykseen. En tiedä mikä olisi se yhdistävä tekijä, että tulisimme tosi hyviksi ystäviksi, ystävä tai tuttu voisin kyllä helpostikin olla.
 

Yhteistyössä